Kostianvirta

Kostianvirta on viehättävä jokisuus Pälkäneen keskustassa ja se yhdistää Pälkäneveden ja Mallasveden.

Kostianvirta syntyi vuonna 1604 luonnonmullistuksessa, jossa Pälkänevesi mursi tiensä kannaksen läpi. Tällöin alkuperäisessä laskujoessa Iharinjoessa virta kääntyi päinvastaiseksi. Längelmävesi rupesi laskemaan Kangasalan Vesijärven sijaan Pälkäneveteen ja Iharin jokeen syntyi koski. Tätä aikaa kesti runsaat 200 vuotta. Vuonna 1830 syntyi Kaivannon kanava Vehoniemenharjun läpi ja Längelmävesi on siitä lähtien laskenut Roineeseen. Sen pinta laski 1,5 metriä ja Iharinkoski jäi kuiville.

Paikalla käytiin syyskuussa 1713 suuren pohjan sodan yksi ratkaisutaisteluista, jossa venäläiset löivät Ruotsin joukot. Voitto aukaisi venäläisille reitin Pohjanmaalle ja jo vuonna 1715 lähes koko Suomi oli venäläisten miehittämä. Vuoteen 1721 jatkunut isovihaksi  kutsuttu miehitys päättyi Uudenkaupungin rauhaan, joka teki lopun Ruotsin suurvalta-asemasta Itämeren alueella.

Kostianvirta on 1910-luvulla perattu laivaväyläksi.

Kuvat © Terhi ja Matti Grönroos

Joki kulkee paikallistieksi jääneen Lahden ja Tampereen välisen valtatien sievän kaarisillan ali. Uusi tienlinjaus kulkee modernia siltaa hieman idempänä.

Taajamamaisema muuttuu viidakkomaisemmaksi lähestyttäessä Pälkänevettä.


Rannoilla on mökkejä ja taloja.



Keskivaiheilta



Pälkäneveden puoleinen suu

Ylimmälle karttasivulle
Valkeakoski-Hauho/Pälkäne/Sahalahti-karttasivulle