Ahvenanmaan tiet

Maarianhamina-Eckerö, 37 km

Maarianhamina-Hummelvik(Vårdö), 47 km

Maarianhamina-Långnäs(Lumparland), 30 km

Godby(Finström)-Geta, 37 km

Maarianhamina-Järsö, 12 km

Gölby(Jomala)-Näsby(Hammarland), 12 km

Haraldsby(Saltvik)-Ödkarby(Saltvik), 16 km

Tieverkko

Ahvenanmaan päätiet ovat Ahvenanmaan maakuntahallituksen hoidossa. Maakunta on toteuttanut samankaltaisen numerointijärjestelmän kuin Manner-Suomessa on käytössä. Tieverkko on tietenkin verraten lyhyt; pisinkin valtatie on pituudeltaan alle 50 km. Tiestö on eräällä tavalla "Ruotsin esikartano", koska tiemerkinnät ovat samanlaiset kuin Ruotsissa ja nopeusrajoituksetkin ovat parittomia kymmeniä.

Lautat

Ahvenanmaan yhteydet ulkomaailmaan ovat lento- ja laivaliikenteen varassa. Kaupallista autolauttaliikennettä harjoittavat Viking Line ja Tallink-Silja reiteillä Turku-Tukholma ja Helsinki-Tukholma sekä Eckerö Line reitillä Eckerö-Grisslehamn. Viking ja Tallink-Silja pysähtyvät Maarianhaminassa tai Långnäsissä, jossa Tax Free -myynnin perusedellytys täyttyy: Laivojen tulee pysähtyä EU:n tullialueen ulkopuolella.

Saarten välistä liikennettä hoitaa Ahvenanmaan maakuntahallitus. Vaijerilossit ovat maksuttomia, mutta lautta-alukset maksullisia päätesatamiin kuljettaessa.

Pitkät reitit, nimeltään "Pohjoinen reitti" ja "Eteläinen reitti" kulkevat kauempana Ahvenanmaan pääsaaresta sijaitseviin kuntiin ja myös Manner-Suomen puolelle.

Pohjoinen reitti on kaksiosainen: Autolauttamatka Vårdön Hummelvikistä Kumlingen kautta Brändön Torsholmaan kestää runsaat kaksi tuntia. Jatkoyhteys Kustavin Vuosnaisiin tien 192 päähän lähtee Brändön pohjoisosan Åvasta ja tämä matka kestää runsaat puoli tuntia. Reitin merellisyyttä lisää lossimatka sekä Ahvenanmaalla että Kustavissa.

Eteläinen reitti kulkee Lumparlandin Långnäsistä Föglön Överön ja Sottungan kautta Kökariin. Vuoro ulottuu muutaman kerran viikossa Korppoon Galtbyhyn tien 180 päähän. Matka Långnäs-Kökar kestää noin 2,5 tuntia ja matka Långnäs-Galtby viitisen tuntia.

Pitkillä reiteillä suositaan paikallista liikennettä eri tavoin: Jos kuljetaan saman tien päätesatamasta toiseen (Hummelvik-Vuosnainen, Långnäs-Galtby), hinta on yli kaksinkertainen verrattuna perushintaan, joka on voimassa yövyttäessä välisatamassa tai Vårdössä. Lisäksi paikkavarauksia ei tehdä päätesatamien välisille matkoille ilman väliyöpymistä. Sesonkiaikaan paikkavaraukset ovat yleensä tarpeelliset

Historiaa

Itsenäisyyden alussa Ahvenamaalla oli tiestöä lähinnä pääsaarilla. Maarianhaminasta Eckeröön kulki maantie Gölbyn kautta (eli nykyisen tien 40 reittiä). Tien katkaisi Marsund Eckerön ja Hammarlandin välillä. Salmen yli rakennettiin silta vuonna 1959. Nykyinen tie 2 ulottui Sundin Bomarsundiin asti. Sen katkaisi Färjsundet vuoteen 1937 asti, jolloin salmen yli valmistui komea kaarisilta. Nykyisen tien 3 reittiä kulkenut maantie ulottui Lemlandin itärannalle asti ja tien 4 reitti Getan kirkolle. Tieverkko pysyi pitkään varsin muuttumattomana; vuoteen 1960 mennessä oli valmistunut lähinnä oikaisu Hammarlandista Maarianhaminaan ja tie Lemlandista Lumparlandiin.

1960-luvulla valmistui tie Bomarsundista Prästöhön. Vårdön kunta jäi kuitenkin vielä pitkän lauttayhteyden taakse; kulku Prästöstä Kurnäsiin kesti parikymmentä minuuttia. Lauttamatka lyheni vajaaseen 400 metriin, kun Kurnäsin ja Töftön välille valmistui syksyllä Vårdön silta, joka on Ahvenanmaan pisin, 312 metriä. Lautta korvattiin Prästön ja Töftön välisellä vaijerilossilla.

Uutta liikennettä syntyi tielle 3, kun Silja Line rakennutti lauttasataman Långnäsiin vuonna 1965. Matkustajat kuitenkin halusivat päästä Maarianhaminaan, jonne liikenne myöhemmin siirtyikin. Långnäs otettiin uudelleen suurten autolauttojen käyttöön 1990-luvulla, kun Silja siirsi sinne Turun-Tukholman yölauttojen pysähdyksen.

Pääsaarten ja Kustavin välinen lauttaliikenne alkoi vuonna 1963, kun m/s Skärgårdsfärjan aloitti liikenteen Vårdön Hummelvikistä Kumlingen, Lappon ja Brändön Torsholman kautta Vuosnaisiin. Pohjoista reittiä on ajettu vuosien saatossa sekä Hummelvikistä että Långnäsistä alkaen. Hummelvikin uusi satama valmistui vuonna 1982 ja vuonna 1985 Brändön saaret yhdistävän tiestön valmistuttua pohjoinen reitti jaettiin pysyvästi kahtia siten, että Torsholmasta Åvaan kuljetaan maanteitse. Vuonna 1999 siirrettiin yhteysliikenne Torsholman länsipuolelle Lilla Hummelholmiin rakennettuun uuteen lauttasatamaan, jonne kulkee kilometrin mittainen pengertie. Koska uusi satama on Torsholman länsipuolella, lauttamatka lyheni runsaat 20 minuuttia.

Eteläinen reitti Korppooseen ja Turun suuntaan on ikivanha kauppatie. Maakuntahallituksen autolauttaliikennettä pääsaarten ja Kökarin välillä on ollut 1970-luvulta asti. 1980-luvulle tultaessa yhteydet Kökarin ja Korppoon Galtbyn välillä ovat vakiintuneet niin pysyviksi, että ne on merkitty maantiekarttoihinkin.