Liittymät

Liittymäluettelo

Terminologiaa  

Liittymän osia ja ramppityyppejä



Lähekkäin sijaitsevien liittymien sekoittumisen estäminen saksiramppien avulla

Liittymien perustyypit

Rombinen 4 ramppia		Rombinen liittymä, tuntee myös nimitykset "salmiakki" ja "timantti" koostuu neljästä suorasta rampista. Tyyppi on varsin vähän tilaa vievä, mutta ramppien yhtymäkohtien lyhyt välimatka voi aiheuttaa sujuvuusongelmia sekundääritien puolella. Lisäksi liittymätyyppi on havaittu herkäksi väärään ajosuuntaan ajamiselle.
Puolineliapilat 4 ramppia	Puolineliapila A2 Puolineliapila B2 Puolineliapila AB2	Puolineliapilassa on kaksi silmukkaramppia ja kaksi suoraa ramppia. Liittymät jaotellaan A- ja B-tyyppeihin sen mukaan, miten risteyssilta sijoittu silmukkaan nähden päätieltä katsoen (A=After, B=Before). Jos silmukat ovat samalla puolella sekundääritietä, on kyseessä AB-tyyppi. A-tyypin liittymässä liittymäramppi on silmukka ja B-tyypin liittymässä poistumisramppi. Numero kertoo, kuinka monessa risteyksen neljänneksessä ramppeja on.
Yhdistelmä 4 ramppia		Suomessa varsin yleinen tyyppi on yhdistelmä, jossa toisella puolella päätietä on suorat rampit ja toisella suoran rampin ja silmukan yhdistelmä. Kyseessä on sis yhdistelmä rombia ja puolineliapilaa
Trumpetti 4 ramppia		Trumpetti on myös neliramppinen liittymä ja sitä käytetään T-risteyksissä. Trumpetti soveltuu sekä yksi- että kaksiajorataisen sekundääritien liittymäksi, koska siinä ei synny risteävää liikenettä.
Suuntaisliittymä 2 ramppia		Suuntaisliittymä ei palvele kaikkia liikennesuuntia, vaan tyypillisesti kahta. Tavanomaisempi ratkaisu käsittää rampit jompaan kumpaan päätien suuntaan. Epätavallisempi ratkaisu on sellainen, jossa poistumis- ja liittymisramppi liittyvät vain jompaan kumpaan päätien ajoradoista. Jälkimmäinen malli mahdollistaa T-risteyksen ilman liittymäsillan rakentamista.
Haara		Haara on suuntaisliittymä, jossa päätie haarautuu kahdeksi kaksiajorataiseksi tieksi.
Puolineliapila 6 ramppia	Puolineliapila A4 Puolineliapila B4	Kuusiramppista puolineliapilaa käytetään, kun liittymältä tarvitaan suurta kapasiteettia. Sekundääritielle jää kuitenkin risteäviä liikennevirtoja. Vaikka liittymätyypit A4 ja B4 ovat toistensa peilikuvia, niiden kyvyllä välittää liikennettä on eroja. A4-tyypin liittymässä sekundääritieltä poistuva liikenne ei joudu odottamaan, mikä kuormitetuilla sekundääriteillä on hyvä asia. Toisaalta pääväylältä poistuva vasemmalle kääntyvä liikenne risteää sekundääritien liikenteen kanssa ja valo-ohjaus voi olla välttämätön. Valo-ohjausta moottoritien rampin yläpäässä ei pidetä tavoiteltavana ratkaisuna, koska riskinä on jonon ulottuminen ruuhka-aikana päätielle asti. B4-tyypissä päätieltä erkaneva liikenne ei risteä sekundääritien liikenteen kanssa. Kiihdytyskaista sekundääritiellä on usein tarpeellinen. Päätielle poistuva liikenne kääntyy vasemmalle, mikä yleensä edellyttää risteyksen kanavointia ja siten lisäkustannuksia.
Neliapila	Neliapilan perustyyppi Kokoojarampien varustettu neliapila	Neliapila on kahden moottoritien liittymän vanhimpia ratkaisuita. Jos rakennusmaata on saatavissa halvalla, neliapila on halpa liittymätyyppi, koska sellaiseen tarvitaan vain yksi silta. Neliapilalla on kuitenkin joukko varjopuolia, minkä takia sitä ei kovinkaan paljon suosita: Jyrkät silmukkarampit vähentävät vasemmalle kääntymisen sujuvuutta ja laajat silmukkarampit puolestaan tekevät liittymästä huomattavan paljon tilaa vievän. Silmukoiden nokkien välillä tapahtuu sekoittumista, mikä lisää onnettomuusriskiä. Liittymän läpi kulkevan liikenteen suojelmiseksi sekoittumiselta neliapilaan usein rakennetaankin kokoojarampit. Tällöin sekoittuvan liikenteen määrä on pienempi, mutta sekoittumista silti tapahtuu.
Pino		Pinomallisessa liittymässä neliapilan silmukkarampit on korvattu suorilla tai puolisuorilla rampeilla. Liikenne on sujuvaa eikä sekoittumista tapahdu, mutta liittymätyyppi on kallis monien siltojensa takia. Lisäksi se on nelikerroksinen ja liittymän pinta-ala helposti kasvaa suureksi, jotta rampeista voidaan tehdä riittävän pitkiä jyrkkien nousujen ja laskujen välttämiseksi.
Turbiini		Turbiiniliittymä on sukua pinoliittymälle, mutta se voidaan rakentaa kolmitasoisena ja lyhyempiä siltoja käyttäen. Vasemmalle kääntyvä liikenne kulkee puolisuorien ramppien yli, jolloin liittymän välityskyky on kohtalaisen hyvä.

Suunnitteluperiaatteita

• Moottoriteillä ei sallita vasemmalle poistuvia eikä vasemmalta liittyviä ramppeja (ehdoton sääntö)
  
• Poistumiskaista alkaa aina ennen risteyssiltaa, vaikka silmukka olisikin vasta risteyssillan takana
• Sekundääritie pyritään sijoittamaan sillalle
• Päätiellä vain yksi poistumiskohta liittymää kohden
• Moottoritien pääajoradalle ei saa muodostua sekoittumisaluetta (paitsi kaupunkimoottoriteillä, joiden suunnittelunopeus on 80 km/h)