Seututie 192 Raisio-Kustavi, 71 km



Tiekaavio
Kuvaus

Seututie 192 on vilkas tie, joka välittää liikennettä Turun talousalueen ja Vakka-Suomen välillä. Kustavin-Taivassalon seutu on suosittua kesäasutusseutua, minkä takia tien kuormitus on ajoittain huomattavan korkea. Seututiet 192, 194 ja 196 lisäksi ovat valtatielle 8 ja kantatielle 43 vaihtoehtoinen reitti Turun ja Uudenkaupungin välillä ja tämä lisää tien kuormitusta.

Kustavin Vuosnaisista on Ahvenanmaan maakuntahallituksen ylläpitämä lauttayhteys Brändön Åvaan. Yhteys Ahvenanmaan pääsaarille on Brändön saariston eteläpään Torsholmasta Vårdön Hummelvikiin. Ahvenanmaan lauttayhteydet ovat maksullisia.

Kustavin Heponiemestä on lauttayhteys Iniön kuntaan, Jumon saaren Kannvikiin. Iniön pääsaarelle pääsee Jumon ja Skagenin välisellä lossilla ja edelleen Keistiön saareen Dalenista kulkevalla lossilla. Keistiön lossiyhteys on maan pisin yleinen vaijerilossiylitys, runsaat 1,5 kilometriä. 

Turunmaan saariston rengastien pohjois-ja eteläosan välinen yhteys kulkee Iniön Dalenin ja Houtskarin Mossalan välillä. Tämä maksullinen yhteys on toiminnassa ainoastaan kesäisin.

Seututie 192 on Raision ja tien 194 haarautumiskohdan välillä varsin leveä ja suora. Tästä Kustaviin tie on kapeampi ja paikoin mutkaisempi. Kaitaisten sillan lähettyvillä pengertie kulkee luodolta toiselle ja tie on hyvinkin mutkainen. Tiellä on paljon 60 km/h nopeusrajoituskohtia.

Kustavin pääsaaren ja Vartsalan saaren välillä kulkee lossi. Lossi on kooltaan maan suurin vaijerilossi.



Turun ja Uudenkaupungin välinen rata ylitetään tasoristeyksessä.



Yhdystien 1893 risteys Maskussa



Historiaa¨

Sotien jälkeen Kustavi oli vielä todellinen saaristokunta. Ainoa tieyhteys kulki lossilla Tuulveden poikki Taivassalon Helsinginrannasta Kustavin Rahiin. Tämä reitti on osa ikivanhaa Suomen ja Ruotsin välistä kuningatar Kristiinan perustamaa postitietä. Nykymittapuissa "lossi" oli varsin vaatimaton: Se oli noin 4x11 metriä kooltaan oleva teräslautta, jota hinattiin moottoriveneellä. Lossimatka oli kolmisen kilometriä pitkä. Maantie jatkui Lokalahden itäpuolelle ja edelleen Vehmaan kautta Turun suuntaan.

Kustavin maantietä ruvettiin rakentamaan vuonna 1948 ja vuoinna 1954 oli valmiina osuus Kustavin ja Mietoisten välillä. Meri ylitettin Taivassalon Kaitaisten ja Lehtinen-saaren välisellä lossilla ja pienempien saarien välillä kulkevalla pengertiellä. Mietoisista pääsi valtatielle 8 Mynämäen kautta.

Loppuosa tiestä Mietoisista Raisioon aloitettiin vuonna 1958 ja se valmistui 1960-luvun alussa.

Kesäasutuksen yleistyttyä Kaistaisten lossi kävi pullonkaulaksi. Vaikka ruuhkatilanteita varten lossipaikalle hankittiin toinen lossi, odotusajat kävivät sietämättömiksi. Vuonna 1982 valmistui Kaitaisten silta, joka on Suomen 10. pisin silta, 477 metriä.



Kaitaisten lossilla kesällä 1975

Vuonna 2004 tie lyheni kilometrin verran, kun valtatien 8 ja Kustavintien uusi liittymä valmistui. Vanha littymä on ruuhkautuva ja Kustavintie jäänyt enemmän tai vähemmän Raision taajaman sisälle.

Iniön kunnan liikenne oli pitkälti yhteysalusten varassa vuoteen 1995, jolloin valtio asetti liikenteeseen uudet lautta-alukset Auran ja Auroran. Näistä Aura liikennöi Hiittisiin ja Aurora Kustavin Heponiemen ja Iniön Kannvikin välillä. Auroralle rakennettiin uudet lauttasatamat ja satamia varten jonkin verran uutta tietä sekä Kustaviin että Iniöön. Varsin voimakasta arvostelua ja myös kanteluita aiheutti se, että Iniön liikenne oli Merenkulkulaitoksen ylläpitämää maksullista liikennettä, kuin muihin saaristokuntiin liikennöitiin Tiehallinnon maksuttomilla lautoilla. Etenkin kolmen lauttayhteyden taakse Keistiöön kulkeminen kävi varsin kalliiksi muille kuin saariston vakituisille asukkaille. Asiaan tuli muutos vuoden 2007 alusta, jolloin Iniön ja Hiittisten yhteydet muuttuivat hallinnollisesti maanteiksi ja Tiehallinnon vastuulle. Rahastus Auralla ja Auroralla päättyi ja koska myös Iniön pääsaaren lossit ovat siirtyneet Tiehallinnon vastuulle, rahariita on ratkennut.



Lautta-alus Aurora toimii Varustamoliikelaitoksen väreissä aikarahdattuna Tiehallinnolle



Keistiön lossi matkallaan Söderby fjärdenin yli

Kustavin pohjoisosien ja Lokalahden välille on vuosikymmenet ehdotettu rakennettavaksi uutta tietä. Tämä Lehmänkurkun tie on muodostunut jo 1950-luvulla eduskunnan sisäiseksi perinteeksi ja joka vuosi joku varsinais-suomalaisista kansanedustajista äänestyttää eduskuntaa tien rakentamisesta. Missään virallisissa tiesuunnitelmissa tietä ei esiinny, eli sen rakentaminen on erittäin epätodennäköistä.


Etusivulle

© Matti Grönroos