Valtatie 21 Tornio-Kilpisjärvi, 459 km

Kuvaus
Valtatie 21 kulkee Suomen ja Ruotsin välistä rajaa pitkin
Tornionjokilaaksossa ja pohjoisempana Muonionjoen ja Könkämäenon
vartta. Pellon ja Kolarin välillä tie kulkee sisämaassa. Rajanylitykset
Ruotsiin siltaa pitkin Torniossa, Ylitornion Aavasaksalla, Pellossa,
Kolarissa, Muoniossa ja Kaaresuvannossa sekä jäätietä pitkin muun
muassa Turtolassa. Rajanylitys Norjaan Kilpisjärvellä.
Varsin hyväkuntoista tietä. Kohtalaisen paljon lyhyitä
nopeusrajoituksia kylien kohdalla. Kaaresuvannon ja Kilpisjärven
välillä kapeampia osuuksia. Tie on koko matkaltaan numeroitu myös
eurooppatieksi E8.

Kaaresuvannon ja
Kilpijärven välistä tietä
Ruotsin puoleinen tie 45 Göteborgista Karesuandoon muuttui
vuonna 2006 eurooppatieksi E45. Koska päätöksessä mainittiin
päätepisteeksi Karesuando, aluksi tulkittiin tien päättyvän Ruotsin
puolelle. Asiaa sittemmin täsmennettiin tulkitsemalla paikannimen
Karesuando tarkoittavan myös Suomen puolen Kaaresuvantoa. Tällöin myös
Suomen puoleinen 800 metrin osuus on merkitty eurooppatieksi. Pohjoisen
kunnat ovat esittäneet E45-tien ulottamista Enontekiön Palojoensuun ja
Hetan kautta Norjan Altaan. Liikenne- ja viestintäministeriö on ainakin
toistaiseksi
suhtautunut hankkeeseen kielteisesti.
Historiaa
Tornionjokivarren tie Torniosta pohjoiseen on vanha väylä. Jonkinlaisen
tien rakentaminen Torniosta väylän vartta pohjoiseen Turtolaan
aloitettiin 1820-luvulla, mutta valmista oli vasta 1860-luvulla.
Muonioon asti päästiin 1890-luvulla ja Enontekiön
Hettaan asti tie valmistui vuonna 1905. Rajajokivarren tietä jatkettiin
Palojoensuusta Karesuvantoon vuosina 1936-1938. Kaaresuvannosta kulki
lautta joen Ruotsin puoleiselle rannalle Karesuandoon. Samoihin
aikoihin tietä parannettiin muutenkin; muun muassa poistamalla kaikki
lossit Tornion ja Kolarin väliltä.
Tornion ja Haaparannan välille valmistui maantiesilta vuonna 1930.
Tällöin
tilanne oli mielenkiintoinen: Tornion kaupungista oli kiinteä tieyhteys
Ruotsiin, mutta ei Tornionjoen päähaaran poikki Suomeen. Tämä tilanne
jatkui vuoteen 1939 asti, jolloin vuonna 1935 aloitettu Tornionjoen
sillan rakentaminen saatiin päätökseen. Ennen maantiesiltaa oli vuonna
1887 valmistunut kävelysilta, ns. Handolinin silta. Sen rakennutti
lennätinreviisori Carl Handolin. Tämän yksityisen sillan käytöstä
perittiin maksu.
Tietä uusittiin vuosina 1926-1929 Tornion ja Kolarin välillä.
Vuonna 1938 nimettiin valtatieksi 21 tie Kemin maalaiskunnan Laurilasta
Tornion kautta Muonioon.
Jatkosodan aikana rakennettiin sotilastieksi Kaaresuvannon ja
Kilpisjärven välille tie. Tie oli kevyellä kalustolla läpi ajettavassa
kunnossa vuonna 1942, mutta saksalaisten perääntymisen aiheuttamat
vauriot viivästyttivät tien valmistumista aina vuoteen 1946 asti.
Sotien
jälkeen tie rakennttiin uudelleen, ensin vuosina 1951-1956 Torniosta
Ylitorniolle. Kaulirantaan uusi tie ulottui vuonna 1961. Pellon ja
Kolarin välillä rakennettiin osuus Pello-Sieppijärvi vuosina 1958-1960.
Kihlankiin Kolarin pohjoispuolelle päästiin vuonna 1964, mutta sinne
loppuivat työt viideksi vuodeksi suuntauserimielisyyksien vuoksi.
Kangosjoelle Muonion eteläpuolelle uusi tie ulottui vuonna 1971.
Kangosjoen-Muonion-Palojoensuun osuus oli rakennettu jo vuosina
1963-1968. Nämä 1950- ja 1960-luvun työt eivät riittäneet, merkittäviä
parannustöitä on tehty 1980-luvulle asti.
Pisimmillään tie 21 oli kulkiessaan Kemin maalaiskunnan, nykyisen
Keminmaan, ja Kilpisjärven väliä. Suomen liityttyä vuonna 1965
yleiseurooppalaiseen eurooppatiesopimukseen osuus Tornio-Kilpisjärvi
sai numeron E78 ja osuus Kemin maalaiskunta-Tornio oli osa tietä E4.
Vuonna 1992 järjestelmä uusittiin perinpohjaisesti ja E78 muuttui
tieksi E8.
Keminmaan ja Tornion välinen moottoritie valmistui vuonna 2001. Tässä
yhteydessä tie Keminmaalta valtakunnanrajalle Tornioon numeroitiin
valtatieksi 29 ja valtatie 21 lyheni viitisentoista kilometriä alkamaan
Torniosta. Eurooppatienumerointiin tuli muutos vuonna 2002, kun E8
jatkettiin Turkuun asti. Tällöin Keminmaan ja Tornion välinen
E4-numerointi muuttui E8-numeroinniksi ja E4 Suomessa on enää kilomerin
mittainen osuus Tornionjoen itärannalta rajalle.
Etusivulle
© Matti Grönroos