Valtatie 3 Helsinki-Vaasa, 424 km

Geometriaa

Kuvaus

Valtatie 3 Hämeenkyrön mäkimaisemassa



Vaasan moottoritie



Kurikan lakeuksia

Historiaa

Vuonna 1938 kolmostie kulki Helsingissä yhdessä ykkös- ja kakkosteiden kanssa Pitäjänmäelle nykyisten Pitäjänmäentien ja Konalan risteykseen. Sieltä tie jatkui nykyisten Malminkartanon ja Kaivokselan ohi Vantaankoskelle ja edelleen Klaukkalan, Lopen ja Janakkalan kautta Hämeenlinnaan, nykyisten teiden 132, 54 ja 2873 reittiä. Hämeenlinnasta reitti jatkui Vanajanselän ja Roineen itäpuolta Hattulan, Pälkäneen ja Kangasalan kautta Tampereelle. Tiehen yhtyivät tuolloiset valtatiet 12 Pälkäneen Kyllössä ja 9 Kangasalan Huutijärvellä. Tampereelta tie kulki Vaasaan suunnilleen nykyistä linjausta.

Valtateiden 3 ja 12 entinen risteys Pälkäneen Kyllössä vuonna 2006. Lahteen vasemmalle, Helsinkiin oikealle.

Karttapohja Maanmittauslaitos Yleiskartta 1:1.000.000 2010

Valtatie 3 vuoden 1938 linjaus Helsingin ja Tampereen välillä

Vuoden 1938 linjauksen etäisyystaulukko Helsinki-Tampere

Valteen suora Hattulassa. Vanhan kolmostien ehdottomasti pisin suora Hämeenlinnan ja Pälkäneen välillä.



Metsittynyttä entistä kolmostietä Hattulassa

Tie uusittiin kokonaisuudessaan vuosina 1955-1964. Tällöin syntyi nykyinen linjaus Helsingistä Nurmijärven, Hyvinkään ja Riihimäen sivuitse Hämeenlinnaan. Hämeenlinnasta Tampereelle linjaus muuttui radikaalisti: Pitkällisten riitojen jälkeen tie ohjattiin Valkeakosken kautta, jolloin Sääksmäelle rakennettiin pengertie ja riippusilta, jolla tie ylitti Vanajaveden Rauttunselän ja Vanajanselän välistä.

Aluksi vaihtoehtoja oli kolme: Toijalan, Valkeakosken ja Pälkäneen kautta. Toijalan vaihtoehto putosi ensimmäisenä ja kovin taisto käytiin Valkeakosken ja Pälkäneen välillä. Pälkäneen vaihtoehto oli selvästi halvempi, mutta lopulta päätös koitui Valkeakosken hyväksi muun muassa siksi, että tie haluttiin mieluummin viedä teolllisuuspaikkakuntien kuin "taantuvien maalaispitäjien" kautta.

Ensimmäiseksi valmistui osuus Riihimäen Herajoelta Janakkalan Tervakoskelle vuonna 1958. Tämä osuus oli poikkeuksellisen hieno, koska se oli kestopäällystetty. Hyvinkään ja Hämeenlinnan välinen osuus valmistui vuonna 1960 ja Hyvinkään ja Helsingin välinen vuonna 1961.

Työt Hämeenlinnan ja Tampereen välillä aloitettiin vuonna 1958. Tärkein virstanpylväs oli Sääksmäen silta valmistuminen vuonna 1963. Tällöin Valkeakosken teollisuuskauppala sai ensimmäisen kunnollisen maantieyhteytensä. Koko tie Helsingistä Tampereelle oli valmiina vuonna 1964. Hämeenlinnan ja Tampereen välinen Toijalan kautta kulkenut kantatie 56 lakkautettiin valtatien 9 linjauksen Turku-Loimaa-Viiala-Tampere valmistuttua ja jäljelle jäänyt osuus sai myöhemmin numerokseen 303.

Sääksmäen silta

Hämeenlinnan keskustan läpi Hattelmalasta Tiiriöön valmistui 7 kilometrin mittainen moottoritie vuonna 1965.  Vuonna 1968 valmistui 12 km:n pituinen moottoritieosuus Tampereen Lakalaivasta Lempäälän Kuljuun.

Karttapohja Maanmittauslaitos Yleiskartta 1:1.000.000 2010

Valtatie 3 Hämeenlinnan ja Tampereen välillä vuosina 1964-2000

Vanha kolmostien reitti Hämeenlinnasta Pälkäneelle jäi mutkaiseksi ja mäkiseksi soratieväyläksi 1970-luvulle asti, jolloin tie uusittiin valtatietasoiseksi ja numeroitiin myöhemmin ensin maantieksi 305 ja vuonna 1990 kantatieksi 57. Hattulan uuden kirkon kupeessa sijaitsee vanhan tien historiallinen Mierolan silta, joka on nykyisin museotienä ja jota on mainittu yhdeksi Suomen kauneimmista silloista.

Helsingin ja Vantaan kaupunkien alueella tie rakennettiin nelikaistaiseksi Haagasta Kehä III:lle. Haagan ja Kaivokselan väli valmistui vuonna 1975 ja Kaivoksela-Kehä III vuonna 1977. Tämä tieosuus ei ole moottoritietä.

Kolmostie ruuhkautui etenkin Helsingin ja Hämeenlinnan välillä toivottomaksi jo 1980-luvulla. Moottoritie Helsingistä Hämeenlinnaan linjattiin valtatien viereen, mutta Hämeenlinnan ja Tampereen välisestä linjauksesta riideltiin vuosia, koska Valkeakosken kautta kulkeva lyhyimmän vaihtoehdon katsottiin vahingoittavan Sääksmäen Rapolanharjun reunaa kulkiessaan historiallista maisemaa ja arvoja. Loppujen lopuksi linjaukseksi valittiin Toijala, jolloin Vanajavesi ylitetään Konhonvuolteella Toijalan luoteispuolella. Täten Hämeenlinnan ja Tampereen väliseksi linjaukseksi tuli vuoden 1938 tieverkon kantatien 56 linjaus ja itse asiassa se linjaus, joka 1950-luvulla ensimmäiseksi hylättiin. Moottoritie valmistui Hämeenlinnaan asti vuonna 1992, Jutikkalaan Sääksmäen sillan läheisyyteen vuonna 1996 ja Lempäälän Kuljuun vuonna 2000.

Nummenniityn suora Nurmijärven ja Hyvinkään välillä

Tampere E:n liittymä. Alimpana itä-länsisuuntainen ohikulkutie, seuraavassa tasossa pohjois-eteläsuuntainen moottoritie, kolmannessa kerroksessa itä-etelä-ramppi ja ylimpänä pohjoinen-itä-ramppi. Tietä ei enää viitoiteta numerolla 60.

Tampere E:n liittymä

Helsingin ja Hämeenlinnan välistä osuutta rakennettiin palasissa ensin rakennettiin Kehä III-Klaukkalan th vuosina 1995-1998. Hyvinkään ja Riihimäen välinen osuus rakennettiin vuosina 1988-1990, Klaukkalan th:n ja Nurmijärven välinen vuosina 1988-1991 ja Nurmijärven ja Hyvinkään välinen osuus vuosina 1988-1992. Viimeinen osuus Riihimäeltä Hämeenlinnaan aloitettiin vuonna 1990 ja se valmistui vuonna 1992.

Vuoden 1996 numerointiuudistuksessa kolmostie viitoitettiin Tampereen kehätien kautta, kun viitoitus aiemmin oli tehty keskustan kautta. Kaupungin eteläinen sisääntulotie Tampere E -liittymän ja keskustan välillä muuttuikin yhdystieksi 3495. Luoteinen sisääntulotie Ylöjärveltä muuttui kantatieksi 65.

Tampereen kehätie kulkee Nokian ja Pirkkalan rajalla Rajasalmessa Pyhäjärven poikki. Rajasalmen silta valmistui vuonna 1973. Siltaa rakennettaessa elokuussa 1973 Tampereen seudulla riehui myrsky nopeudella 25 m/s ja yksi sillan kolmesta kelluvasta lohkosta irtosi kiinnikkeistään ja lähti karkuteille. Se ajautui parissa tunnissa Tampereelle Tahmelan rantaan, johon se rauhallisesti ja vahingoittumattomana pysähtyi.

Rinnakkaistie

Moottoritieosuuksien ja moottoritien kaltaisen osuuden liittymäkaaviot

Vaasan moottoritie
	Hietalahden liittymä, Vaasa
	Korkeamäen liittymä, Vaasa
	Pitkämäen liittymä, Vaasa Vaasan ohikulkutien haarautumiskohta
	Vanhan sataman liittymä, Vaasa
	Airport Parkin liittymä, Vaasa
	Vikbyn liittymä, Mustasaari
	Tölbyn liittymä, Mustasaari
Moottoritie Helsinki-Tampere
	Soppeenmäen eli Vähä-Ahveniston liittymä. Liittymän pohjoispuolella moottoritie päättyy ja tie muuttuu yksiajorataiseksi
	Myllypuron liittymä
	Kalkun liittymä Suomessa harvinainen liittymätyyppi, jossa sekundääritie liittyy risteyksen ylittävän liikenneympyrän kautta. Valtatien 11 päätepiste.
	Pitkäniemen liittymä Tyypiltään 3/4-turbiini oleva toinen maan kahdesta täydellisestä kahden moottoritien liittymästä. (Toinen on Vt3:n liittymä 40 Tampere E.) Liittymän läpi kulkee myös Tampereen ja Nokian välinen katu, mutta siltä ei ole yhteyttä moottoriteille tässä liittymässä.
	Rajaniemen liittymä
	Pirkkalan liittymä
	Linnakorven liittymä
	Sarankulman liittymä
	Lakalaivan liittymä Liittymä on hyvin lähellä liittymää 40 ja siinä on rampit vain länteen.
	Tampere E Suomen ainoa nelikerroksinen liittymä. Maan toinen kahden moottoritien täydellinen liittymä. Liittymässä sekä Vt3 että Vt9 kääntyvät.
	Särkijärven liittymä Liittymä on muutettu kaksiramppisesta suuntaisliittymästä puolineliapilaksi vuonna 2010 lähelle rakennetun Ikean tavaratalon liikenteen kanavoimiseksi. Yhteiset kokoojarampit liittymän 40 kanssa.
	Sääksjärven liittymä Tie Hervantaan
	Puskiaisen liittymä
	Kuljun liittymä. Tampereen moottoritien eteläinen päätepiste sijaitsi liitttymän pohjoispuolella. Vanha kolmostie, nykyinen Mt130 haarautuu Valkeakosken suuntaan.
	Lempäälän pohjoinen liittymä
	Lempäälän eteläinen liittymä
	Valkeakosken liittymä Konhonvuolteen pohjoisrannalla, kiinni liittymässä 32.
	Konhon liittymä Vt9 haarautuu Turun suuntaan. Konhonvuolteen etelärannalla, kiinni liittymässä 33.
	Toijalan liittymä Katu Toijalan satamaan, johon aikoinaan kulki rautatie. Sataman kautta kuljetettiin Valkeakosken tehtaiden tuotteita ennen kunnollisten teiden ja rautatien rakentamista.
	Tarttilan littymä
	Jutikkalan liittymä Vanha kolmostie Mt130 erkanee Valkeakosken suuntaan.
	Iittalan liittymä
	Parolan (Hattulan) liittymä
	Ojoisten liittymä Kt57 kulkee varhaisimman kolmostien linjaa Pälkäneelle.
	Hämeenlinnan keskustan liittymät Kaksi yhteenrakennettua suuntaisliittymää halkaisevat Hämeenlinnan keskustan reunan aiempaa joutomaata pitkin. Hämeenlinnan kaupunki aikoo rakennuttaa kauppakeskuksen liittymän kohdalle moottoritien päälle.
	Hattelmalan liittymä Vt10 ohittaa Hämeenlinnan keskustan eteläkautta.
	Viralan (Turengin) liittymä
	Tervakosken liittymä
	Riihimäki P
	Riihimäki E
	Hyvinkää P
	Hyvinkään liittymä
	Hyvinkää E Kiinni liittymässä 14.
	Tuusulantien liittymä Kiinni liittymässä 15
	Nurmijärven liittymä
	Klaukkalan liittymä
	Kivistön liittymä
	Vantaankosken liittymä Liittymää uusitaan täydelliseksi järjestelmäliittymäksi, mikä poistaa Kehä III:lta liikennevalot. Liittymä rakennetaan varsin ahtaaseen paikkaan ja siksi rampit ovat jokseenkin jyrkät.
	Martinkyläntien liittymä
	Martinlaakson liittymä
	Kaivokselan liittymä
	Kaarelan liittymä
	Pirkkolan (Kannelmäen) liittymä Osin eriskummallinen liittymä: Kehä I:ltä lännestä liitytään kolmostielle pohjoiseen katuverkkoa kulkevan rampin kautta.
	Haagan liittymä