Valtatie 8

Valtatie 8 Turku-Haaransilta(Liminka), 626 km

Turku-Oulu

649 km

Vaihtoehtoisia reittejä

Päätepisteet	Kautta	Tiet	Matka
Turku-Oulu	Pori-Vaasa		651
	Pori-Parkano-Kaustinen-Ylivieska		657
	Tampere-Jyväskylä		647
Kokkola-Oulu	Raahe		196
Kokkola-Oulu	Kannus-Ylivieska		203
Turku-Vaasa	Rauma-Pori		334
	Huittinen-Kankaanpää-Kurikka		360
	Vammala-Hämeenkyrö-Parkano		363
Turku-Pori	Rauma		139
Turku-Pori	Säkylä-Eura-Harjavalta		142

Kuvaus

Valtatie 8 on länsirannikon valtaväylä, joka on myös raskaan liikenteen suosiossa. Tie on valtaosin kaksikaistaista lukuun ottamatta lyhyitä moottoritiejaksoja Turun ja Vaasan lähettyvillä. Myös osuus tien päätepisteestä Limingan Haaransillasta Ouluun on moottoritietä. Tie on koko matkaltaan numeroitu eurooppatieksi E8.

Tie ei missään vaiheessa ole kovin mäkinen. Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella maasto on jonkin verran kumpuilevaa. Merikarvian ja Kristiinankaupungin välillä kulkee Pohjanmaan eteläinen raja ja tästä Ouluun tie on varsin tasaista.

Raahen ja Limingan välinen noin 50 km:n mittainen osuus on rakennettu lähes viivasuoraksi jokseenkin asumattoman seudun halki.

Turun ja Oulun välillä on useita vaihtoehtoisia reittejä, jotka ovat pituudeltaan suunnilleen samansuuruisia kuin valtatie 8 (649 km):

Turku-Yläne-Pori-Vaasa-Oulu (653 km, +4 km)
Turku-Huittinen-Hämeenkyrö-Parkano-Kokkola-Oulu (645 km, -4 km). Reitti Kauhava-Kaustinen-Ylivieska-Oulu 17 km lyhyempi kuin Kokkolan kautta.
Turku-Pori-Parkano-Kokkola-Oulu (674 km; +25 km)
Turku-Tampere-Jyväskylä-Oulu (648 km; -1 km)

Eteläpohjalaista maisemaa Närpiössä

Ruotsinkielisillä alueilla viitoituskohteiden nimet ovat ensin ruotsiksi

Rauman ja Laitilan välistä metsävyöhykettä

Historiaa

Turun ja Oulun välinen reitti numeroitiin valtatieksi 8 vuonna 1938. Sen reitti kulki varsin tarkasti nykyisen tien linjausta seuraavia kohtia lukuun ottamatta:

Porin koillispuolella Ruosniemen ja Noormarkun kautta; nykyiset tiet 2550, 2555 ja 2701
Lapväärtti-Kristiinankaupunki-Närpiö-Ylimarkku-Pirttikylä; nykyiset tiet 663, 662, 17063, 6761 ja 6760.
Uudenkaarlepyyn kautta Munsala-Uusikaarlepyy-Pedersöre; nykyiset tiet 7270, 749 ja 7492
Raahen ja Oulun välillä Siikajoen ja Lumijoen kautta; nykyinen tie 813

Vuonna 1963 valmistui Turun ja Raision välille lyhyt moottoritieosuus ja vuonna 1966 Vaasan eteläiselle sisääntulotielle. Jälkimmäistä jatkettiin vuonna 1994 valtateiden 3 ja 8 risteykseen asti.

Tie kulki Uudenkaarlepyyn keskustan halki vuoteen 1968 asti, jolloin valmistui oikaisu Munsalan eteläpuolelta kaupungin itäpuolitse Pedersöreen.

1980-luvun puoliväliin asti tien sujuvuutta hankaloitti reitti Porin, Vaasan ja Kokkolan kaupunkien läpi. Ohitustie Porin keskustan länsipuolelle valmistui vuonna 1986, Vaasan keskustan koillispuolelle samoin vuonna 1986 ja Kokkolan keskustan eteläpuolelle vuonna 1990.

1990-luvulle tultaessa näiden kaupunkien ohitus tapahtuu ohitustietä. Vaasan itäpuolinen ohitustie on siten tynkä, että se alkaa vain noin kahden kilometrin päässä kaupungin keskustan itäpuolelta ja siten valtatie kulkee Mustasaaren suurimman taajaman Sepänkylän läpi.

Oulun eteläistä valtatietä parannettiin useassa vaiheessa 1990- ja 2000-luvuilla: Ohikulkutie muutettiin moottoritieksi Kiviniemeen asti lentoasemalle ja Hailuotoon johtavan tien 815 risteykseen ja siitä etelään Kempeleeseen rakennettiin moottoriliikennetie. Moottoriliikennetie muutettiin moottoritieksi ja sitä jatkettiin Limingan Haaransiltaan valtateiden 4 ja 8 risteykseen asti. Tämä osuus valmistui vuonna 2004.

Vuonna 2002 eurooppatie E8:n reittiä jatkettiin Keminmaalta Turkuun ja koko valtatie 8 numeroitiin tuolloin myös E8:ksi.

Nelostien moottoritien valmistuttua Limingan Haaransillalle asti vuonna 2004 valtatien 8 numerointi muuttui päättymään tähän noin 25 kilometriä Oulun eteläpuolella sijaitsevaan liikenneympyrään.