Hiekka
Saari on hiekkaa arviolta useiden satojen metrien syvyyteen asti.
Dyynien
muodostumisen lisäksi hiekka vaikuttaa monella tavalla luontoon ja
ihmisiin.
Hiekkarannat ovat matalia ja rantaviiva liikkuu jatkuvasti jonkin
verran.
Rannoille ilmestyy matalia hiekkasärkkiä, jotka seuraavana päivänä
saattavat olla tiessään.
Ranta-alueet, joilla on laidunnettu lampaita ovat paikoitellen pelkkää
hiekkaa. Tuulen aiheuttama eroosio on joskus hyvinkin voimakasta.
Hiljalleen
hiekkaiseen maahan rupeaa ilmestyvään sitä sitovaa kasvillisuutta.
Seuraavassa vaiheessa variksenmarja alkaa muodostaa mättäitä.
Myöhemmin hiekkakenttä rupeaa sammaloitumaan, minkä jälkeen
siinä rupeavat muutkin kasvit kasvamaan. Ensin tulee kanerva ja kohta
perässä mänty.
Aikanaan hiekka peittyy metsään. Hailuodossa on uusjako ollut tekemättä
ja siksi maanomistus on melkoisen pirstoutunut. Tämän takia
metsäautoteitä
on paljon. Hiekka on kuitenkin edelleen pyöreää merihiekka
ja se ei juuri kanna. Metsäautoteillä voikin yleensä liikkua
vain isopyöräisillä maastoautoilla, ellei hiekkaa ole sidottu
esimerkiksi savella.
Uusjakoprosessi on parhaillaan menossa ja se näkyy ulkopuolisille
massiivisina
uusina metsäautoteinä. Luonnonsuojelu- ja metsätalousnäkökohtien
ristiriidat
ovat selvästi kuultavissa luotolaisessa kielenkäytössä.
Tuuli muotoilee myös rantahiekkaa mikrodyyneiksi. Marraskuista rantaa
ja hiekkaan sekoittunutta lunta. Hiekkaharjanteiden väli on muutama
sentti.
Ilmakuva hiekkaisen rinteen reunasta. Arvaa, mikä on reunan korkeus
meren pinnasta. Vastauksen voit lukea tästä.
Hiekkakerrostumien muotoja
© 1975-2007 Terhi ja Matti Grönroos
Hailuoto-gallerian etusivulle
Kaikki galleriat