Seututie 290

Kohteesta Tiet
Loikkaa: valikkoon, hakuun


290

Seututie 290, Hämeentie Hyvinkää-Turenki-Vanaja(Hämeenlinna), 62 km



Pohjakartta Maanmittauslaitos

Reittikartta

Tiekuvaus 0290.png

Kuvaus

Seututie 290 seuraa varsin uskollisesti keskiaikaisen Hämeentien pohjoista osaa. Kantatie 45 on nykyisin sijoittunut eteläisen osan päälle.

Tie on verraten mutkainen mutta varsin leveä ja hyväkuntoinen tie uusmaalaisen ja etelähämäläisen kulttuurimaiseman läpi. Tie kulkee useiden taajamien läpi: Hyvinkään, Hikiän, Hausjärven kirkonkylän, Turkhaudan ja Turengin. Pikatieksi tiestä ei ole, mutta maisema- ja kulttuurireittinä se on erinomainen.

Historiaa

Hämeentie tunnetaan jo keskiajalla Hämeenlinnan ja etelärannikon välisenä tienä. Helsingin perustaminen vuonna 1550 lisäsi sen merkitystä entisestään. Vuonna 1614 tien varrelle Hausjärven Turkhaudan kylään saatiin oikeudet markkinoiden järjestämiseen; järjestämisen yksinoikeus oli helsinkiläisillä. Markkinapaikkaoikeudet olivat säännösteltyjä ja niiden merkitys oli suuri.

Hämeentien alkuperäinen reitti kulki Vantaanjoen suusta Malmille, Helsingin pitäjän kirkonkylään, Tuusulan kirkonkylään, Nopon kautta Hyvinkään Tervamäkeen, josta edelleen Hyvinkäälle, Hausjärvelle, Turkhautaan, Turenkiin ja Hattelmalan harjun kautta Hämeenlinnaan. Seututien 290 reitti Turengista Harvialan kautta Vanajan kirkon kupeeseen siten poikkeaa tästä reitistä.

Vuoden 1938 valtatieverkostoa nimettäessä käytiin poliittista kissanhännänvetoa rautateiden ja maanteiden kesken. Valtateitä ei haluttu liian lähelle rautateitä kilpailemaan niiden kanssa. Niinpä Hämeentietä ei numeroitukaan Helsingin ja Hämeenlinna väliseksi valtatieksi 3, vaan kolmostie linjattiin paljon harvemman asutuksen halki metsäseutuja Klaukkalan, Lopen ja Hyvikkälän kautta Hämeenlinnaan.

Hämeentie kuitenkin pääsi osaksi päätieverkkoa: Helsingistä Tuusulan Hyrylään tie oli nelostietä ja viitostietä, Hyrylästä Hausjärven kirkolle se oli nelostie ja Hausjärveltä Hämeenlinnaan kantatie 55.

Tie ei luonnollisestikaan täyttänyt uudelle päätieverkolle asetettuja vaatimuksia. Tie menetti valtatiestatuksena 1960-luvun alussa, kun uudet tiet Helsingistä Lahden ja Hämeenlinnan suuntaan valmistuvat. Eteläinen osa Helsingistä Hämeenlinnaan on valtaosin jäänyt tienoikaisujen alle. Reitti oli pitkään maantie 137, joka 1990-luvulla muutettiin kantatieksi 45. Hausjärven ja Hämeenlinnan osuus jäi vielä kantatieksi 55.

Myöhemmin kantatie 55 typistettiin Porvoon ja Mäntsälän väliseksi tieksi. Hämeentiellä Hyvinkään ja Hämeenlinnan välillä oli kolme numeroa: Hyvinkää-Hausjärvi 287, Hausjärvi-Turenki 290 ja Turenki-Miemala 2901. Turengin-Harvialan-Vanajan tieosuus rakennettiin 1960-luvulla osana valtatien 10 uutta linjausta Hämeenlinnan eteläpuolitse. Kolmostien moottoritieksi rakentamisen yhteydessä rakennettiin uutta tietä Turengista Viralan moottotieliittymään. Tämä tie sai numeron 292 (joka jo ennestään oli Turengin ja Lammin välisellä tiellä) ja Hämeentie jäi paikallistieksi 13842.

Numero 287 on 1990-luvulla lakkautettu ja koko osuus on nykyisin seututienä 290.