Kantatie 63

Kohteesta Tiet
Loikkaa: valikkoon, hakuun


63

Kantatie 63 Kauhava-Ylivieska, 169 km


19 63 86 8 4 Seinäjoki-Kaustinen-Ylivieska-Oulu 328 km
19 8 4 Seinäjoki-Kokkola-Raahe-Oulu 345 km

Pohjakartta Maanmittauslaitos

Reittikartta

Tiekuvaus 0063.png

Geometriaa

Tien Mutkaisuusprofiili

Suunnanmuutoksia alle 30°/km 98 km 61 %
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km 46 km 28 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km 18 km 11 %

Border

Kuvaus

Kantatie 63 on uudehko Pohjanmaan sisämaareitti. Yhdessä kantatien 86 kanssa se on vaihtoehto Pohjanlahden rantaa seuraavalle valtatiereitille Etelä-Pohjanmaan ja Oulun välillä.

Suomenkielisiä kuntia halkova sisämaan tie kulkee noin kymmenen kilometrin mittaisen matkan ruotsinkielisenemmistöisen Kruunupyyn kunnan takametsien halki. Tämä näkyy kaksikielisinä tienviittoina.

Tie on valtaosin uutta hyväkuntoista tietä. Evijärven ja Kaustisen sekä Sievin ja Ylivieskan välillä tie on vanhempaa ja mutkaisempaa. Tie on varsin nopea ajaa etenkin raskaan liikenteen vähäisyyden takia. Palveluita tien varrella on ollut vähänlaisesti, mutta viime vuosien aikana tilanne on hiljalleen parantunut.

Tie on paikoitellen hyvin suora
Paikoitellen se taas on mutkainen

Historiaa

Viipuri-Kivennapa-Terijoki

Vuonna 1938 Viipurista kaakkoon kohti Rajajokea nimettiin kaikkiaan kolme päätietä: valtatie 15 ja valtatien kummallekin puolelle kantatiet, numeroiltaan 63 ja 64. Kantatie 63 kulki Viipurista Kyyrölän ja Kivennavan kautta Terijoen Kuokkalaan. Sotien päätyttyä alue luovutettiin Neuvostoliitolle ja kantatie 63 katosi kartalta yli 50 vuodeksi.

Vuoden 1938 kantatie 63
Muolaan seutua

Kauhava-Ylivieska

Pohjanmaan sisäosien tieolot olivat varsin ankeat pitkälle sotien jälkeen. 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa rakennettiin kaksi tärkeää tieyhteyttä: [Kantatie 85]] Kokkolasta ja Kajaaniin ja tästä Kannuksen Eskolassa haarautunut kantatie 86 Ylivieskan ja Oulaisten kautta Liminkaan.

Tien 86 luonteva jatko olisi ollut jokilaaksojen poikki kulkeva päätie, mutta tämä jäi odottamaan parempia aikoja.

Vielä vuonna 1963 Kauhavan ja Kaustisen välisellä alueella päällystetty tie oli kovin tuntematon käsite. Autoilijan tiekartta
Vanhat maantiet saattoivat kierrellä peltosarkojen nurkkia varsin tiukoin mutkin. Evijärven-Kaustisen maantie 1953; oikaisu jo ainakin suunnitteilla.

Vuosien aikana reitille Ylivieska-Sievi-Toholampi-Kaustinen-Evijärvi-Kortesjärvi-Kauhava syntyi maantiereitti, joka oli päällystetty koko matkalta, mutta sen laatu oli kaukana kantatiestandardista. Tien profiilikin oli monin paikoin hieman kyseenalainen.

Tienoikaisua Toholammilla. Pohjalla vuoden 1961 peruskartta, jossa tie koostuu jyrkkien mutkien yhdistämistä suorista pätkistä. Nykyinen tielinja merkitty.

Reitti koostui seuraavista tieosuuksista:

  • 735 Kauhava-Kortesjärvi
  • 744 Kortesjärvi-Evijärvi
  • 743 Evijärvi-Högnabba-(Teerijärvi)
  • 7431 Högnabba-Kortjärvi
  • 755 (Teerijärvi-)Kortjärvi-Kaustinen-Toholampi-Sievi
  • 780 Sievi-Ylivieska

1980- ja 1990-lukujen taitteessa teitä parannettiin pitkiltä osuuksilta; käytännössä tie rakennettiin uudelleen Kauhavalta Evijärvelle ja Kaustiselta Sieviin. Parannustöiden pääosiltaan valmistuttua reitti sai yhtenäisen numeron Kauhavalta Ylivieskaan, kun se uudelleennumeroitiin maantieksi 740. Tämä numero jäi lyhytaikaiseksi, kun vuonna 1996 tie nimettiin kantatieksi 63.

Kunnanrajat käyttäytyvät joskus villisti. Kaustisen ja Toholammin välinen maantie yittää lyhyellä matkalla Kälviän ja Ullavan rajan. Nykyisin tätä rajaa ei enää ole, koska mainitut kunnat ovat tätä nykyä Kokkolan kaupunginosia.