Kantatie 66

Kohteesta Tiet
Loikkaa: valikkoon, hakuun


66

Kantatie 66 Orivesi-Lapua, 182 km



Pohjakartta Maanmittauslaitos

Reittikartta

Tiekuvaus 0066.png

Vaihtoehtoisia reittejä

Päätepisteet Kautta Tiet Matka
Helsinki-Lapua
Tampere-Seinäjoki

3 19 386
Tampere-Orivesi-Virrat

3 9 66
396
Pälkäne-Orivesi-Virrat

3 57 12 58 66 372
Tampere-Kuru

3 65 66 382

Geometriaa

Tien Mutkaisuusprofiili

Suunnanmuutoksia alle 30°/km 110 km 63 %
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km 50 km 28 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km 15 km 9 %

Border

Kuvaus

Kantatie 66 on nykyisin valtatietasoinen tie itäisen Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan välillä. Se on vähäliikenteisempi ja profiililtaan uudenaikaisempi kuin kolmostie Tampereen pohjoispuolella ja siksi usein sujuvampi vaihtoehtoreitti. Avattava silta Visuvedellä Ruoveden ja Virtain välillä; vuonna 1969 valmistunut silta on maanteidemme viimeisiä kääntösiltoja.

Lentokoneiden varalaskupaikka Alavuden ja Kuortaneen rajalla
Eteläpohjalaisia kaksifooninkisia Kuortaneella
Lapuaa lähestyttäessä tiellä on pitkiä suoria
Lakeureella

Historiaa

Kantatie 66 on harvoja vuonna 1938 nimetyistä kantateistä, jotka sijaitsevat edelleen alkuperäisellä paikallaan.

Jokseenkin alkuperäisellä reitillä ollaan, pääosin soratie. Autoilijan tiekartta 1963
Eteläosa on jo öljysorattu suurelta osin. Autoilijan tiekartta 1963

Tie oli varsin pitkään lapsipuolen asemassa. 1960-luvulla sitä ruvettiin hiljalleen rakentamaan uudelleen kummastakin päästä. Vuonna 1975 Jussi Raittinen levytti hitiksi muodostuneen kappaleen "Valtatie 66", jossa huumorin keinoin moitittiin tien kuntoa: "Vielä TVH:lle värssyn omistan, kun on tehnyt tien noin surkean. Tehkää uus valtatie 66". Vasta vuonna 1985 oli valmista ja Jussi Raittinen teki uusitun kantatien avajaisiin kappaleen "Kun on uus kantatie kuuskytkuus".

Raittinen kertoi myös, että "Torisevan kohdalla on kuoppia". Vuoden 1960 peruskartan perusteella ei voida vastakkaistakaan väitettä esittää.
Ruoveden seutua; Fennia-kartasto 1977

Tie haarautui Oriveden keskustassa tuolloin eri reitillä olleesta valtatiestä 9. Haarautumiskohdasta tuli myöhemmin eräänlainen kansallinen ikoni, kun siitä tuli keskeinen kohta Tarmo Koiviston piirtämässä Mämmilä-sarjakuvassa. Mämmmilä kuvasi aikansa kuvaa syrjäisen kirkonkylän kehittymistä ja "kehittymistä" uuteen aikaan. Haarautumiskohdan rakennus on Auvisen talo.

Valtatien 9 ja kantatien 66 haarautumiskohta. Peruskartta 1957
Haarautumiskohta siinä muodossa, kuin Tarmo Koivisto sen esitti vuonna 1976
Haarautumiskohta 2010-luvun asussaan

Näsijärvi on vielä noin 4000 vuotta sitten ollut Lapuanjoen latvavesi. Maa kohoaa lännessä nopeammin kuin idässä, minkä takia maankuori kallistuu ja suuret järvet ovat hakeneet itselleen uudet laskujoet. Kantatie 66 seuraa Ruoveden ja Lapuan välillä Lapuanjoen entistä ja nykyistä reittiä. Lapuanjoen latvat ovat nykyisin vain parin kilometrin päässä Virtain reitin latvoista. Tie ylittää laivareitin kolmen kanavan kohdalla: Ruoveden Kautussa ja Visuvedellä sekä Virtain Herraskoskella, jossa kussakin on ollut avattava silta.

Herraskosken silta on jäänyt sivuun maanteistä, Visuvedelle on rakennettu uusi kääntösilta ja Kauttuun uusi kiinteä silta.

Visuveden avattava silta Ruovedellä. Silta mainitaan pohjoismaiden pisimmäksi yksilaakeriseksi kääntösillaksi.

Kautun siltasuunnittelmat aiheuttivat siltasodan. Uusi silta rakennettiin varsin idyllisen kanavaympäristön yläpuolelle lähes puiden latvojen korkeudelle: sillan alikulkukorkeus on 11,5 metriä.

Kautun kanavan seutu vuonna 1958
Kautun kanava ja sen kääntösilta vanhassa ilmakuvassa
Vanha tielinja teki Oriveden ja Jäminkipohjan välillä laajan kaarroksen verraten hankalakulkuisessa maastossa
Uudempi tekniikka on tehnyt mahdollisuudeksi tien oikaisemisen suoalueen halki
Oikaistua tielinjaa ojitetun Viheriäisennevan ylitse
Virtain seutu 1980: valtatie 23 on valmis, kantatie 66 parantamatta Virroilta pohjoiseen, kantatie 65 vielä tienä 335 ja kantatien 68, tuolloisen maantien 349 perusparannus Ähtärin suuntaan alkutekijöissään