Kantatie 77

Kohteesta Tiet
Loikkaa: valikkoon, hakuun


77

Kantatie 77 Kyyjärvi-Siilinjärvi, 182 km



Pohjakartta Maanmittauslaitos

Reittikartta

Tiekuvaus 0077.png

Kuvaus

Kantatie 77 on keskistä Suomea halkova itä-länsisuuntainen pääväylä. Yhdessä valtatien 16 ja kantatien 75 se muodostaa yhtenäisen väylän Pohjanlahden rannikolta itärajan tuntumaan. Tie Vaasasta Tohmajärven Niiralaan ([[valtatie 16], kantatie 77, valtatie 5, valtatie 9) on nimetty Siniseksi tieksi, jonka toinen pää on Norjan Mo i Ranassa.

Osuus Viitasaarelta Siilinjärvelle on pääosin 1970-luvun alkupuolella tehtyä tietä ja paikoin jonkin verran kapeaa. Kyyjärven ja Viitasaaren osuus uudempaa; osin vasta 1980-luvun lopulta.

Historiaa

Oulu-Kajaani

Vuonna 1938 nimettiin Oulun ja Kajaanin välinen pääosin joen etelärantaa kulkenut maantie kantatieksi 77. 1950-luvulla rakennettiin uusi tie joen pohjoisrannalle ja tämä tie muutettiin kantatieksi 77. Vanha etelänpuoleinen tie taas uusittiin 1960- ja 1970-luvulla. Vaalan kohdalla uusi tie kuitenkin linjattiin joen pohjoispuolelle. Tämän uusimman linjauksen valmistuttua kantatie muutettiin valtatieksi 22 ja numero 77 poistui käytöstä.

Tie Oulujoen etelärannalla. Suomen tiekartta 1940.
1950-1970-lukujen linjaus joen pohjoispuolella on nykyisin tie 8300. Autoilijan tiekartta 1963.

1960-luvulle asti Pohjanmaan ja Savon väliset maantieväylät olivat verraten alkeellisia. Nykyisen kantatien 77 reitillä Viitasaaren ja Siilinjärven välillä kulki mutkainen maantie, jonka katkaisivat lossit Keiteleen Vuonamonsalmessa ja Maaningan Viannankoskella. Viitasaaren länsipuolella taas kulki kiemurteleva maantie Kannonkoskelle ja Kannonkosken ja Kyyjärven välinen alue taas oli lähinnä asumatonta umpimetsää. Viannankoskelle rakennettiin silta 1960-luvulla, mutta Vuonamonsalmen lossi säilyi hengissä 1970-luvulle.

Kyyjärvi-Viitasaari-Siilinjärvi

Suomi, Ruotsi ja Norja olivat suunnitelleet Sinistä tietä vuodesta 1962 alkaen. Tien toteutuminen edellytti uuden poikittaisväylän rakentamista Pohjanmaalta Savoon.

Siilinjärven ja Viitasaaren välistä tietä ryhdyttiin rakentamaan uudelleen 1960-luvulla ja valmista tuli vuonna 1972. Urakkaa Keski-Suomen puolella Viitasaaren Taimoniemestä nelostieltä Keiteleelle tehtiin vuosina 1963-1965. Kuopion läänin puoleinen osuus rakennettiin vuosina 1966-1972. Tie numeroitiin maantieksi 557.

Keiteleen Vuonamonsalmessa oli lossi vuoteen 1969 asti.

Viitasaaren länsipuolella 20 kilometrin mittainen osuus Kyyjärveltä valtatieltä 13 Karstulan-Kivijärven maantielle (nykyiselle kantatielle 58) aloitettiin vuonna 1971 ja osuus valmistui vuonna 1977. Seuraava 14 kilometrin mittainen osuus Kivijärven yli maantielle 648 asti rakennettiin vuosina 1978-1980. Tie linjattiin Kivijärven yli pengertä ja siltaa pitkin Suurussalmessa ja se sai tilapäiseksi numerokseen 987. Tietä rakennettiin pikkuhiljaa työllisyystöinä ja viimeinen osuus Vuosjärven yli aina nelostielle Hännilänsalmelle valmistuikin vasta vuonna 1986. Koko reitin valmistuttua tie numeroitiin kantatieksi 77.

Viitasaaren seutu ennen kantatietä 77. Fennia-kartasto 1977.
Poikittaistietä rakennetaan palasissa. Vuoden 1982 GT-kartassa näkyy numero 987.