Valtatie 13

Kohteesta Tiet
Loikkaa: valikkoon, hakuun


13

Valtatie 13 Nuijamaa-Lappeenranta-Mikkeli-Jyväskylä-Kokkola, 492 km



Pohjakartta Maanmittauslaitos

Reittikartta

Tiekuvaus_0013.png

Geometriaa

Tien Mutkaisuusprofiili

Tieosuus Lappeenranta-Mikkeli

Suunnanmuutoksia alle 30°/km 48 km 49 %
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km 37 km 37 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km 14 km 14 %

Border

Tieosuus Mikkeli-Lievestuore

Suunnanmuutoksia alle 30°/km 64 km 72 %
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km 22 km 25 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km 3 km 3 %

Border

Tieosuus Äänekoski-Kokkola

Suunnanmuutoksia alle 30°/km 151 km 75 %
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km 44 km 22 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km 7 km 3 %

Border

Kuvaus

Valtatie 13 on pitkä poikittaistie, joka palvelee Pohjanmaan, Keski-Suomen, Savon ja Etelä-Karjalan liikennettä. Nuijamaan raja-asemalta tie jatkuu Venäjän puolella Viipuriin.

Tie on laadultaan vaihteleva. Iäkkäät osuudet Lappeenrannan ja Mikkelin välillä ja Keski-Suomessa ovat paikoin kapeita, mäkisiä ja mutkaisia. Raskaan liikenteen määrä vaikuttaa tien kuormitukseen etenkin Jyväskylän ja Lappeenrannan ympäristössä. Moottoritietä Jyväskylä-Vaajakoski, muuten pääosin kaksikaistaista.

Lappeenrannan ja Nuijamaan välinen tieosuus ruuhkautuu usein Venäjän tulliin jonottavan tavaraliikenteen takia.
Metsäosuuksia Pohjanmaan ja Keski-Suomen rajaseuduilla

Historiaa

Vuonna 1938 nimettiin Viipurista Mikkelin ja Jyväskylän kautta Kokkolaan kulkenut reitti valtatieksi 13. Se oli yksi kolmesta Viipurista viuhkamaisesti lähteneestä valtatiestä.

Suomen tiekartta 1937. Tuolloinen Viipurin-Lappeenrannan maantie ei kulkenut nykyistä reittiä Nuijamaan kautta, vaan lännempää. Suomen puoleinen tielinja on nykyisin seututie 390 ja yhdystie 3902.

Sodan jälkeisissä alueluovutuksissa tie katkesi Nuijamaan lounaispuolelta ja numerointi muutettiin alkamaan Lappeenrannasta.

Tie on 1950-1970-luvuilla rakennettu uudelleen suunnilleen alkuperäistä linjaa seuraten. Merkittävimmät erot ovat

  • Nykyinen tie kulkee Savitaipaleen ja Suomenniemen välillä Kuolimo-järven länsipuolelta. Vanha itäpuolen reitti Partakosken kautta on nykyisin numeroltaan 409.
  • Kangasniemen ja Jyväskylän välinen osuus kulki Toivakan kautta nykyistä tietä 4421 ja edelleen nykyisiä teitä 618 ja 4 seuraten Jyväskylään.
  • Jyväskylän pohjoispuolella reitti kulki nykyisiä teitä 630 ja 6304 Jyväskylän kautta Saarijärvelle. Äänekosken ja Saarijärven välinen osuus rakennettiin vuosina 1958-1962 ja vuonna 1962 valtatie virallisesti siirrettiin tälle linjalle.
Vanha reitti Jyväskylän ympäristössä
Reitti Toivakan ja Jyväskylän välillä. Fennia-kartasto 1977
Tietä 4421 nykyasussaan. Kapeahkoa ja verraten mäkistä, mutta kuitenkin kohtalaisen sujuvaa.

Syksyllä 1980 tapahtuneeseen Kangasniemen-Lievestuoreen osuuden valmistumiseen asti nykyinen nelostie, entinen kantatie 59, Jyväskylän ja Toivakan Viisarimäen välillä oli numeroltaan 13. Valmistumisen jälkeen osuus Heinolan kunnan Lusista Viisarimäkeen kulkenut kantatie 59 ulotettiin Kanavuoreen asti.

Aiemmin oli tapana antaa keskeneräisille mutta osin käyttöönotetuille uusille pääteille tilapäinen numero 900-sarjasta. Kangasniemen ja Lievestureen välinen osuus rakenteilla, numero 980. GT-tiekartta 1982

1980-luvulla valmistui uusittiin Lappeenrannan Lauritsalasta Nuijamaan raja-asemalle kulkenut tie 392. 1990-luvulla se sai numerokseen 13, jolloin tie 13 palasi Viipuriin johtavaksi valtatieksi, vaikkakin eri reittiä kuin sotaa edeltävänä aikana.