Valtatie 25

Kohteesta Tiet
Loikkaa: valikkoon, hakuun


25

Valtatie 25 Hanko-Mäntsälä 172 km



Pohjakartta Maanmittauslaitos

Reittikartta

Tiekuvaus_0025.png

Geometriaa

Tien Mutkaisuusprofiili

Tieosuus Hanko-Lohja Vt1

Suunnanmuutoksia alle 30°/km 52 km 60 %
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km 26 km 29 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km 10 km 11 %

Border

Tieosuus Lohjanharju Vt1 - Mäntsälä

Suunnanmuutoksia alle 30°/km 47 km 62 %
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km 27 km 36 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km 2 km 2 %

Border

Kuvaus

Valtatietä 25 kutsutaan leikillisesti Helsingin uloimmaksi kehätieksi. Se on paikoitellen varsin raskaasti kuormitettu väylä. Tie sinänsä on nykyisin varsin hyvälaatuinen kaksikaistainen tie. Lohjan ja Muijalan välillä on moottoritieosuus yhdessä valtatien 1 kanssa.

Tie jatkuu Mäntsälästä Porvooseen kantatienä 55.

Hyvinkään itäpuolella viitoituksen kohde on Porvoo, vaikka tie ulottuukin vain Mäntsälään asti
Lohjan ja Hyvinkään välinen osuus on paikoin mutkainen
Tie on ollut jossakin määrin onnettomuusaltis ja nopeuksia pidetään kurissa kameravalvonnalla

Historiaa

Vuonna 1938 kantatieksi 51 nimettiin rantatie Helsingistä Kirkkonummen, Inkoon ja Snappertunan kautta Tammisaaren ja edelleen Hankoon. Kantatieksi 53 nimettiin tie Lohjan kunnan Nummenkylästä Lohjalle ja sieltä Tammisaaren koillispuolelle.

Sodan jälkeinen Porkkalan luovutus vuokra-alueeksi katkaisi kantatien 51, joka siirrettiin kulkemaan Kivenlahdesta sisämaan kautta Kauklahteen, Kirkkonummen Lapinkylää, Siuntioon ja Lohjan kunnan Virkkalaan, jolloin kantatie 53 lyheni Nummenkylän ja Virkkalan väliseksi tieksi. Tämä kantatien 51 osuus lakkautettiin myöhemmin kantatienä ja osuus Virkkalasta Hankoon uudelleennumeroitiin tieksi 53.

Tiejärjestelyitä Lohjan tienoilla vuonna. Autoilijan tiekartta 1963

Tietä ryhdyttiin 1960-luvulla jatkamaan kohti koillista. Ensimmäisenä valmistui Nummelan ja Otalammen välinen osuus ja vuonna 1968 tie oli valmis Hyvinkään eteläpuolelle kolmostielle asti. Myöhemmin tie rakennettin vielä nelostielle asti Mäntsälään; osuus valmistui vuonna 1979.

Tammisaaren ohitustie valmistui vuonna 1972 ja Karjaan vuonna 1983.

Tammisaari 1952. Numeroinnissa on ollut horjuvuutta: Kartta näyttää tiennumerot 51 ja 53.
Karjaa 1967

Jo muutamia vuosia aikaisemmin oli Porvoon ja Mäntsälän välinen kantatie 55 rakennettu uudelleen. Kantatien 53 valmistuminen avasi yhtenäisen yli 200 kilometrin mittaisen Helsinkiä kiertävän reitin Hangosta Porvooseen.

Pohjan pitäjän lahden suun poikki Tammisaareen oli rakennettu ensimmäinen rautatiekääntösilta jo vuosina 1872-1873. Silta uusittiin vuonna 1910-1914 ja uusittu silta kärsi vakavia sotavahinkoja vuosina 1915 ja 1941. Maantiesilta rakennettiin vuonna 1933 ja se vahingoittui pahasti tankkilaivan törmättyä siihen vuonna 1967. Sillat päätettiin uusia vuonna 1969 ja uudet sillat valmistuivat vuonna 1972. Rakentamistyössä koettiin suuria vastoinkäymisiä: Yksi perustuksista sortui kesken valun, läppäsilta lommahti koenostossa, vanhan sillan poisvientiin käytetyt ponttonit upposivat, siltarakennetta piti siirtää mittavirheen takia, ohjaustornin ikkunalasien toimittajana toiminut lasitehdas paloi jne.

Vuoden 1996 numerointiuudistuksessa kantatie 53 uudelleenluokiteltiin valtatieksi ja se sai numeron 25. Numero 53 siirtyi Hämeeseen, kun Tuuloksen ja Padasjoen välinen maantie 319, entinen nelostie, muutettiin kantatieksi. Maastossa tehty kilpien muutos tapahtui tahdistamatta siten, että maantien 319 muutos kantatieksi 53 valmistui ennen tien 53 muutosta tieksi 25. Suomessa olikin siten muutaman kuukauden ajan kaksi kappaletta kantateitä 53.

Vuonna 2005 valmistui moottoritie Nummenkylästä ykköstieltä Lohjalle. Tämä osuus oli osa tulevaa Helsingin ja Turun välistä moottoritietä, joka viimeinen osuus Lohjan ja Muurlan välillä valmistui vuonna 2009.

Lohjanharjun ja Lohjanvälistä moottoritietä

Lohjanharjun ja Lohjan välisen moottoritien rakentajan valinta jää historiaan eräänlaisena hankintalakien tulkinnan vaikeuden monumenttina: Kilpailutus kaatui markkinaoikeudessa kolmesti vasta neljännellä kerralla syntyi voimaan jäänyt päätös. Asiassa istuttiin käräjiä korkeinta hallinto-oikeutta ja korkeita oikeutta myöden vielä useita vuosia tieosuuden valmistumisen jälkeen.