Valtatie 8

Valtatie 8 Turku-Haaransilta(Liminka), 626 km

Turku-Oulu 649 km

Pohjakartta Maanmittauslaitos

'

Geometriaa

Tien Mutkaisuusprofiili

Tieosuus Turku-Vaasa (Helsingby)

Suunnanmuutoksia alle 30°/km	289 km	89 %
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km	30 km	9 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km	5 km	2 %

Tieosuus Vaasa-Oulu (Haaransilta)

Suunnanmuutoksia alle 30°/km	250 km	85 %
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km	34 km	12 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km	10 km	3 %

Vaihtoehtoisia reittejä

Päätepisteet	Kautta	Tiet	Matka
Turku-Oulu	Pori-Vaasa		651
	Pori-Parkano-Kaustinen-Ylivieska		657
	Tampere-Jyväskylä		647
Kokkola-Oulu	Raahe		196
	Kannus-Ylivieska		203
Turku-Vaasa	Rauma-Pori		334
	Huittinen-Kankaanpää-Kurikka		360
	Vammala-Hämeenkyrö-Parkano		363
Turku-Pori	Rauma		139
	Säkylä-Eura-Harjavalta		142

Kuvaus

Valtatie 8 on länsirannikon valtaväylä, joka on myös raskaan liikenteen suosiossa. Tie on valtaosin kaksikaistaista lukuun ottamatta lyhyitä moottoritiejaksoja Turun ja Vaasan lähettyvillä. Myös osuus tien päätepisteestä Limingan Haaransillasta Ouluun on moottoritietä. Tie on koko matkaltaan numeroitu eurooppatieksi E8.

Tie ei missään vaiheessa ole kovin mäkinen. Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella maasto on jonkin verran kumpuilevaa. Merikarvian ja Kristiinankaupungin välillä kulkee Pohjanmaan eteläinen raja ja tästä Ouluun tie on varsin tasaista.

Raahen ja Limingan välinen noin 50 km:n mittainen osuus on rakennettu lähes viivasuoraksi jokseenkin asumattoman seudun halki.

Eteläpohjalaista maisemaa Närpiössä

Ruotsinkielisillä alueilla viitoituskohteiden nimet ovat ensin ruotsiksi

Rauman ja Laitilan välistä metsävyöhykettä

Historiaa

Vanhempaa

Rantatien ydinosa Porin ja Vaasan välillä periytyy jo 1500-luvulla mainitusta Ulvilan-Korsholman maantiestä. Rantatie oli kuitenkin surkeassa kunnossa edes hevosella kulkea ja siten matka Korsholmaan kulkikin usein pitkin kuivemmille Hämeenkankaan ja Pohjankankaan maille syntynyttä Kyrönkankaan tietä. 1700-luvun lopulla tilanteeseen kyllästyttiin lopullisesti: Kamarikollegio ja Turun läänin maaherra antoivat vuonna 1787 käskyn uuden tien raivaamiseksi Porin ja Kristiinankaupungin välille. Tien valmistumista viivästytti vuosien 1788–1790 ja satakuntalaisten venkoilu. Satakuntalaiset eivät olisi halunneet tehdä kokonaan uutta tietä, vaan heidän näkemyksensä mukaan Ahlaisten–Merikarvian–Siipyyn kautta kulkenut rantatie olisi voitu parantaa asianmukaiseksi.

Kristiinankaupungin ja Vaasan välisen postitien rakentamisesta oli päätetty vuonna 1764 ja tie julistettiin valmistuneeksi vuonna 1775. Tämä oli ehkä ensimmäinen Suomeen rakennettu todella suora maantie ja sen linjaus on suurelta osin edelleen jäljellä. Tie edesauttoi Vaasan eteläpuoleisen Pohjanmaan sisäosien asuttamista.

Pohjanmaan rantatie Ahlaisten-Merikarvian seudulla, yleiskartta 1895

Turun ja Porin välinen rantatien osuus on sekin ollut jonkinlaisessa käytössä jo 1500-luvulla. Pääreitti Turun ja Ulvilan välillä kulki kuitenkin kuivempia seutuja Säkylän Pyhäjärven itäpuolella. Tiellä rupesi olemaan suurempaa merkitystä 1600-luvulla postilaitoksen syntyessä. Vasta, kun Porin–Kristiinankaupungin–Vaasan tien valmistuminen siirsi liikennettä rantatielle, myös Turun ja Porin välinen osuus sai lisää merkitystä.

Vaasan ja Oulun välillä ei 1600-luvulle tultaessa ollut tieksi mainittavaa yhteyttä. Talvitie kulki meren rantoja. Oulun ja Kokkolan kaupungit perustettiin vuosina 1605 ja 1620 ja maantien tarve seudulla oli käynyt ilmeiseksi. Korsholman (Vaasan) ja Oulun väliset polut ja ratsutiet saatiin vuoden 1620 tienoilla parannetuksi yhtenäiseksi mutta mutkalliseksi maantieksi. Tietä oiottiin pitkin 1700-lukua ja vuonna 1759 se viimein varustettiin kivisillä virstanpylväillä.

Uudempaa

Turun ja Oulun välinen reitti numeroitiin valtatieksi 8 vuonna 1938. Sen reitti kulki varsin tarkasti nykyisen tien linjausta seuraavia kohtia lukuun ottamatta:

• Porin koillispuolella Ruosniemen ja Noormarkun kautta; nykyiset tiet 2550, 2555 ja 2701
• Lapväärtti-Kristiinankaupunki-Närpiö-Ylimarkku-Pirttikylä; nykyiset tiet 663, 662, 17063, 6761 ja 6760.
• Uudenkaarlepyyn kautta Munsala-Uusikaarlepyy-Pedersöre; nykyiset tiet 7270, 749 ja 7492
• Raahen ja Oulun välillä Siikajoen ja Lumijoen kautta; nykyinen tie 813

Kokkolan ja Oulun välillä tehtiin vuosina 1951-1963 oikaisu- ja parannustöitä, joilla tieosuus saatiin lyhenemään peräti 25 kilometriä.

Kokkolan ja Oulun välinen etäisyys vuonna 1945 oli 35 km enemmän kuin nykyisin. Kuva Himangalta

Rauman ja Porin välinen uusittu osuus valmistui vuonna 1955. Uusittu osuus Noormarkun Ylikylästä (valtatien 23 risteys) Vaasan läänin rajalle kulkeva 40 km:n mittainen osuus valmistui uudelleen rakennettuna vuonna 1963.

Vuonna 1963 valmistui Turun ja Raision välille lyhyt moottoritieosuus ja vuonna 1966 Vaasan eteläiselle sisääntulotielle. Jälkimmäistä jatkettiin vuonna 1994 valtateiden 3 ja 8 risteykseen asti. Vuonna 2016 valmistui moottoritien jatke Nousiaisiin asti.

Tie kulki Uudenkaarlepyyn keskustan halki vuoteen 1968 asti, jolloin valmistui oikaisu Munsalan eteläpuolelta kaupungin itäpuolitse Pedersöreen.

Vanhat reitit Uusikaarlepyyssä ja Pietarsaaressa. Kantatie 67, nykyinen valtatie 19, kulkee vielä Uusikaarlepyyn keskustaan asti.

Pietarsaaren ja Kokkolan välinen vanha tie ei ollut aivan suorinta mahdollista laatua. Taloudellinen kartta 1950.

1980-luvun puoliväliin asti tien sujuvuutta hankaloitti reitti Porin, Vaasan ja Kokkolan kaupunkien läpi. Ohitustie Porin keskustan länsipuolelle valmistui vuonna 1986, Vaasan keskustan koillispuolelle (Yhdystie) vuonna 1984 ja Kokkolan keskustan eteläpuolelle vuonna 1990.

Kokkola 1986

Ladataan karttaa... {"minzoom":false,"maxzoom":false,"mappingservice":"openlayers","width":"600px","height":"500px","centre":false,"title":"","label":"","icon":"Zero.png","visitedicon":"","lines":[],"polygons":[],"circles":[],"rectangles":[],"wmsoverlay":false,"copycoords":false,"static":false,"zoom":14,"controls":["layerswitcher","mouseposition","autopanzoom","scaleline","navigation"],"layers":["new OpenLayers.Layer.OSM.Mapnik(\"OSM Mapnik\")","new OpenLayers.Layer.OSM.CycleMap(\"OSM Cycle Map\")"],"resizable":false,"overlays":[],"searchmarkers":"","kml":[],"locations":[{"text":"","title":"","link":"","lat":63.8352000000000003865352482534945011138916015625,"lon":23.1426000000000016143530956469476222991943359375,"icon":"/w/images/3/3c/Zero.png"}],"imageoverlays":null}

Kokkola

Viitta noin vuodelta 1960. valtatie 28, entinen kantatie 85 Kannuksen kautta Kajaaniin oli vasta tulossa, Kokkola oli ruotsiksi Gamlakarleby ja risteyskin sijaitsi Kokkolan sijaan Kaarlelassa

Kokkolan koillispuolella oli Ruotsalon kautta kulkeneen tien pahimpia mutkia oiottu 1950-luvulla. Siksi osuus jäi kiireellisyysjärjestyksessä häntäpäähän. Oikaisu Vitikan ja Marinkaisten välillä tehtiin 1970-luvulla samassa yhteydessä kuin kantatie 85 rakennettin valmiiksi Kälviän ja Kokkolan välillä.

Vanhat tielinjat kasitiellä Ruotsalon kohdalla ja 85-tietä Peltokorven kautta Kälviälle. Kokkolan ohitustietä eikä lounaista sisääntuloa ei vielä ole. Suomen tiekartta 1970

Vaasan itäpuolinen ohitustie kulkee vain noin kahden kilometrin päässä kaupungin keskustan itäpuolelta. Valtatien 8 numerointi kääntyy Koivurannan liittymässä vuonna 2014 valmistuneelle Mustasaaren suurimman taajaman Sepänkylän ohitustielle.

Ohitustien ja Vaasan koillisen sisääntulon risteys

Oulun eteläistä valtatietä parannettiin useassa vaiheessa 1990- ja 2000-luvuilla: Ohikulkutie muutettiin moottoritieksi Kiviniemeen asti lentoasemalle ja Hailuotoon johtavan tien 815 risteykseen ja siitä etelään Kempeleeseen rakennettiin moottoriliikennetie. Moottoriliikennetie muutettiin moottoritieksi ja sitä jatkettiin Limingan Haaransiltaan valtateiden 4 ja 8 risteykseen asti. Tämä osuus valmistui vuonna 2004.

Vuonna 2002 eurooppatie E8:n reittiä jatkettiin Keminmaalta Turkuun ja koko valtatie 8 numeroitiin tuolloin myös E8:ksi.

Nelostien moottoritien valmistuttua Limingan Haaransillalle asti vuonna 2004 valtatien 8 numerointi muuttui päättymään tähän noin 25 kilometriä Oulun eteläpuolella sijaitsevaan liikenneympyrään.