Blogi:Nauvon pengertie
Nauvon pengertie
27.10.2023
Turunmaan saaristotielle on vuosien varrella esitetty koko joukko erilaisia ratkaisuja, villejä ja vähemmän villejä. Kantona kaskessa on Paraisten ja Nauvon välinen leveä salmi ja eritoten siitä kulkeva laivaväylä.
Keväällä 1966 esitteli Helsingin Sanomat ideaa, joka ajan ajattelun mukaisesti perustui pengerteihin. Lillmälön ja Prostvikin välisen reitin sijaan tie olisi vedetty etelämpää Haradsholmin ja Sandön välille.
Penkereillä olisi suljettu suurin aukko, vajaat kaksi kilometriä, ja sen lisäksi pari kapeampaa salmea. Laivaliikennettä varten olisi Sandön saari halkaistu noin puolen kilometrin mittaisella kanavalla, jolla olisi ollut leveyttä 100 metriä ja jonka ylitse olisi rakennettu läppäsilta.
Luotsipiiri tykkäsi kanavasuunnitelmasta, koska se olisi oikaissut mutkikkaan laivaväylän.
Ehdotus ei aivan tuota pikaa vajonnut pöytälaatikkokirjallisuuden pohjalle. Vuonna 1968 oli seudulla ministereitä käymässä ja kanavahanketta pidettiin esillä. Kääntösilta oli vaihtunut 40 metriä korkeaan kiinteään siltaan.
Suunnitelmasta on kulunut kohta 60 vuotta, eikä siltaa eikä pengertietä ole vieläkään rakennettu Paraisten ja Nauvon välille. Erilaisia huimia suunnitelmia kyllä on tehty. Lauttaväliä on lyhennetty ja nyt reitillä ajaa kaksi suurta ja modernia sähkökäyttöistä lauttaa. Saattaa olla, että status quo säilyy muutaman kymmenen vuoden ajan. Kaukana on Helsingin Sanomissa vuonna 1947 esitelty ajatus, että Korppooseen olisi rakennettu rautatie, jonka päätepisteestä olisi laivayhteys Ruotsiin.
Vesistöjen suojelun nimissä reippaat pengertiet ovat menettäneet suosionsa. Penkereitä jopa puretaan, kuten tehtiin jo vuonna 1972 valmistuneen Hiidenveden sillan uusimisen yhteydessä ja nyt uusittaessa Kirjalansalmen silta.
Kiinteän yhteyden yksi vaihtoehto oli noin viisikilometrinen tunneli. Suunnitelma sai melko tyrmäävän vastaanoton. Tunnelin pohja olisi ollut noin 140 metriä meren pinnan alapuolella ja sen pituuskaltevuus olisi ollut peräti 8,2 %. Joku vertaisi EU:n tunnelidirektiiviin, joka sallii TERN-verkolla enintään 5 %:n kaltevuuteen ja joku toinen Turun Kaskenahteeseen, jonka kaltevuus on 9,5 %.
