Hämeen Härkätie Turku-Hämeenlinna

Kohteesta Tiet
Versio hetkellä 28. joulukuuta 2021 kello 00.51 – tehnyt Matti (keskustelu | muokkaukset) (Hämeen Härkätie Turku-Hämeenlinna)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Hämeen Härkätie Turku-Hämeenlinna

Hämeen Härkätie on ehkä vanhin Suomen tunnetuista muinaisteistä. Se on niin hallintoväylä Turun ja Hämeen linnan välillä, pyhiinvaellusreitti Hattulan Pyhän Ristin kirkkoon kuin sisämaan ja meren välinen kauppareitti. Hämeenlinnan ympäristö on ikivanhaa sisämaan asutusta. Käyttökelpoista vesireittiä merelle ei kuitenkaan ole, koska Kokemäenjoki on matala, kivikkoinen ja siinä on runsaasti koskia.

Hämeen Härkätie

Härkätie kulkee laajan Tammelan ylängön halki. Ylänkö on vedenjakajaseutua ja ollut aina harvaan asuttua. Turusta lähdettyä tie seuraa Aurajokea Kaarinan ja Liedon kirkoille, sitä Paimionjokivartta Tarvasjoen, Marttilan ja Kosken kautta Somerolle. Somerolta alkaa pitkä metsäinen ylänköosuus, jossa ennen Hämeenlinnaa ei ole muita merkittäviä taajamia kuin Renko.

1960-luvun alkuun saakka Härkätie oli valtatie 10. Uusi kymppitie seuraa Härkätien linjausta Koskelle asti, mutta erkaanee siellä pohjoisemmaksi kulkien Forssan kautta Renkoon ja Hämeenlinnan eteläosia viistäen Tuulokseen. Suuri osa Härkätiestä on jäljellä, vaikkakin pirstoutuen koko joukkoon maanteitä:

  • Hihna(Vt10)-Tarvasjoki (Mt2230)
  • Tarvasjoki-Marttila-Koski-Somero (Mt2250, Mt12307, Mt2264, Mt2810)
  • Somero-Letku-Porras-Lietsa-Sotka (Mt2802, Mt2824, Mt2831)
  • Renko-Kouvala-Vuorentaka-Hämeenlinna (pohjoinen haara, Mt2855)
  • Renko-Luolaja-Hämeenlinna (Rehbinderin oikaisu, eteläinen haara, Vt10, Mt2862)


Härkätietä vuonna 1884 Tammelan Ruostejärven kohdalla. Nykyinen valtatie 2 kulkee kaakkois-luoteissuunnassa järven länsipuolella
Noin 10 kilometrin osuus Rengossa on jätetty päällystämättömäksi museotieksi