Ero sivun ”Helsingistä Vaasaan vanhaa kolmostietä vuonna 2016” versioiden välillä
(→Ikaalinen) |
p (→Kurikka: fix) |
||
(20 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Begin}} | {{Begin}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Helsinki-Vaasa.png|Kolmostie 1938}} | ||
+ | |||
+ | __TOC__ | ||
== Vanha kolmostie vuonna 2016 == | == Vanha kolmostie vuonna 2016 == | ||
Rivi 188: | Rivi 192: | ||
Reitti jatkuu siten, että Hämeenlinnan keskustaa lähestytään lännestä, Kaurialan kautta paraatikatua Turuntie. Kadun eteläreunalla sijaitsevat Suomen kasarmit 1880-luvulta. Kulkumme jatkuu tunneloidun moottoritien ylitse kohti | Reitti jatkuu siten, että Hämeenlinnan keskustaa lähestytään lännestä, Kaurialan kautta paraatikatua Turuntie. Kadun eteläreunalla sijaitsevat Suomen kasarmit 1880-luvulta. Kulkumme jatkuu tunneloidun moottoritien ylitse kohti | ||
− | keltaista rakennusta, jolla on mielenkiintoinen historia. Aikoinaan se rakennettiin ortodoksiseksi varuskuntakirkoksi, joka valmistui vuonna 1901. Se nähtiin vahvana sortokauden symbolina ja 2.5.1923 sen torniin kiinnitettiin köydet ja sipulikupolit vedettiin nurin. Rakennus muutettiin kaupunginkirjastoksi, jossa käytössä se oli vuoteen | + | keltaista rakennusta, jolla on mielenkiintoinen historia. Aikoinaan se rakennettiin ortodoksiseksi varuskuntakirkoksi, joka valmistui vuonna 1901. Se nähtiin vahvana sortokauden symbolina ja 2.5.1923 sen torniin kiinnitettiin köydet ja sipulikupolit vedettiin nurin. Rakennus muutettiin kaupunginkirjastoksi, jossa käytössä se oli vuoteen 1983. |
{{Kuva|R2016_Hml_Ortkirkko1.jpg|Hämeenlinnna ortodoksinen varuskuntakirkko}} | {{Kuva|R2016_Hml_Ortkirkko1.jpg|Hämeenlinnna ortodoksinen varuskuntakirkko}} | ||
Rivi 202: | Rivi 206: | ||
{{Kuva|R2016_Hatttula_1905.jpg|Reitti Hämeenlinnasta pohjoiseen vuoden 1905 yleiskartassa}} | {{Kuva|R2016_Hatttula_1905.jpg|Reitti Hämeenlinnasta pohjoiseen vuoden 1905 yleiskartassa}} | ||
− | {{Kuva|R2016_Kirstulantie.png|Vanha valtatie | + | {{Kuva|R2016_Kirstulantie.png|Vanha valtatie ylittää pääradan nykyistä Kirstulantietä.}} |
{{Kuva|R2016_Tampereentie-Kirstulantie.jpg|Vanhalla valtatiellä on jyrkkä mäki ja 20 tonnin painorajoitus. Siksi liikenne nykyiselle {{Kt|57|kantatielle 57}} ohjataan eritasoliittymän kautta.}} | {{Kuva|R2016_Tampereentie-Kirstulantie.jpg|Vanhalla valtatiellä on jyrkkä mäki ja 20 tonnin painorajoitus. Siksi liikenne nykyiselle {{Kt|57|kantatielle 57}} ohjataan eritasoliittymän kautta.}} | ||
Rivi 249: | Rivi 253: | ||
Lähellä Hattulan ja Hämeenlinnan kunnanrajaa - aikaisemmin Tyrvännön ja Hauhon - vanha tie kaartaa länteen Palssariin. Sieltä tie aikaisemmin nousi jyhkeän Vermasvuoren laelle. Etenkin mäki pohjoisen suuntaan on ollut | Lähellä Hattulan ja Hämeenlinnan kunnanrajaa - aikaisemmin Tyrvännön ja Hauhon - vanha tie kaartaa länteen Palssariin. Sieltä tie aikaisemmin nousi jyhkeän Vermasvuoren laelle. Etenkin mäki pohjoisen suuntaan on ollut | ||
− | melkoisen jyrkkä. Tielle onkin jo 1930-luvulla tehty uusi linjaus | + | melkoisen jyrkkä. Tielle onkin jo 1930-luvulla tehty uusi linjaus oleelisesti alempaa vuoren itäpuolelta. |
{{Kuva|R2016_Palssari.png|Palssari}} | {{Kuva|R2016_Palssari.png|Palssari}} | ||
Rivi 294: | Rivi 298: | ||
{{Kuva|R2016_VanhaPalkaneentie.jpg|Vanhan Pälkäneentien mutkittelua}} | {{Kuva|R2016_VanhaPalkaneentie.jpg|Vanhan Pälkäneentien mutkittelua}} | ||
− | Vehoniemessä vanhakaan valtatie ei noussut harjulle, vaikka harjun tie on kovin suosittu. Kangasalla vaikuttanut näkötorneihin erikoistunut pyromaani ei tullut polttaneeksi Vehoniemen näkötornia. Sieltä on laajat | + | Vehoniemessä vanhakaan valtatie ei noussut harjulle, vaikka harjun tie on kovin suosittu. Kangasalla vaikuttanut näkötorneihin erikoistunut pyromaani ei tullut polttaneeksi Vehoniemen näkötornia. Sieltä on laajat näkymät erityisesti länteen. |
{{Kuva|R2016_Vehoniemi_Nakotorni.jpg|Näkymä Vehoniemen näkötornista uljaalle Roineelle}} | {{Kuva|R2016_Vehoniemi_Nakotorni.jpg|Näkymä Vehoniemen näkötornista uljaalle Roineelle}} | ||
Rivi 435: | Rivi 439: | ||
{{Kuva|R2016_Myllykarttu.jpg|Myllykartuntie}} | {{Kuva|R2016_Myllykarttu.jpg|Myllykartuntie}} | ||
− | {{Yt| | + | {{Yt|1evVI1pDS5A|MyllyKartuntie}} |
{{Kuva|R2016_Myllykarttu_pylvas.jpg|Vanha valtatien kilometripylväs. Uudelta tieltä on kilometripylväät siivottu huolellisesti pois.}} | {{Kuva|R2016_Myllykarttu_pylvas.jpg|Vanha valtatien kilometripylväs. Uudelta tieltä on kilometripylväät siivottu huolellisesti pois.}} | ||
Rivi 463: | Rivi 467: | ||
{{Kuva|R2016_Alaskylantie.jpg|Vanha tie, nykyisin Alaskyläntie, ja ohituskaistatieksi parannettu uusi tie kulkevat rinnatusten.}} | {{Kuva|R2016_Alaskylantie.jpg|Vanha tie, nykyisin Alaskyläntie, ja ohituskaistatieksi parannettu uusi tie kulkevat rinnatusten.}} | ||
− | {{Kuva|R2016_Parkano_E.png|Parkanon keskustan eteläpuolella vanha tie on pääosin jäljellä. Sillä on komea nimikin, Tampereenkatu. Vanha tie kohtaa lännestä Porista saapuvan tummansinisellä katkoviivoituksilla merkityn entisen {{Kt|65|kantatien 65}}, joka on nykyisin osa {{Vt|23|valtatietä 23}}. | + | {{Kuva|R2016_Parkano_E.png|Parkanon keskustan eteläpuolella vanha tie on pääosin jäljellä. Sillä on komea nimikin, Tampereenkatu. Vanha tie kohtaa lännestä Porista saapuvan tummansinisellä katkoviivoituksilla merkityn entisen {{Kt|65|kantatien 65}}, joka on nykyisin osa {{Vt|23|valtatietä 23}}. }} |
{{Kuva|R2016_Kissakiventie.jpg|Tässä oli ennen valtatien 3 ja kantatien 65 risteys.}} | {{Kuva|R2016_Kissakiventie.jpg|Tässä oli ennen valtatien 3 ja kantatien 65 risteys.}} | ||
+ | |||
+ | Vanha tie kulkee Parkanon keskustan lävitse ja nykyisen kolmostien itäpuolella. | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Parkano_P.png|Tie halki Parkanon}} | ||
+ | |||
+ | {{Yt|ins575kLgyY|Parkanon keskusta}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Parkano_Viitat.jpg|Mitäpä niillä kiirettä, oikean värisillä seututien numerokilvillä. Vastahan nuo 20 vuotta sitten muuttuivat.}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Parkano_Kaenmaki.jpg|Tie alittaa Porin-Parkanon radan Kairokosken aseman koillispuolella. Asema oli ennen nimeltään Parkano, mutta nimi annettiin uudelle asemalle Tampereen-Seinäjoen oikoradalla. Poriin ei enää kulke junia Parkanosta; kunnossa pidetty rata päättyy Niinisaloon.}} | ||
+ | |||
+ | Parkanon pohjoispuolella uusi tie kulkee varsin tarkasti vanhan tien linjaa eikä vanhasta ole juuri mitään jäljellä ennen Koskueta. | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Parkano-Jalasjärvi_1938.png|Parkano-Jalasjärvi 1938}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Parkano_3x23.jpg|Valtatiet 3 ja 23 kulkevat yhdessä Parkanossa. Valtatie 23 kääntyy kohti itää kymmenkunta kilometriä Parkanon pohjoispuolella.}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Parkano_P2.jpg|Parkanon ja Jalasjärven välillä tie on paikoin kaksikaistaista vanhahkoa maantietä ja paikoin uutta ohituskaistatietä.}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Parkano_Kuivasjarvi.jpg|Kuivasjärven ohituskaista}} | ||
+ | |||
+ | === Jalasjärvi === | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Kurikka_Raja.jpg|Vaatimattomin seremonioin saavumme Pohjanmaalle. Tämä oli ennen Jalasjärven kunnan raja, mutta kunta sössi taloutensa ja pakkoliitettiin Kurikkaan.}} | ||
+ | |||
+ | Etelä-Pohjanmaan maakuntarajan ylityksen jälkeen pirkanmaalainen mäkimaisema jää taakse ja maasto rupeaa käymään varsin tasaiseksi. | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Ylikoskue.jpg|Eteläpohjaista maisemaa Koskuen eteläpuolella. Huomaa uudenmuotoinen leveä keskiviiva, jonka ajatus on pitää vastakkaisiin suuntiin kulkevat liikennevirrat loitolla toisistaan.}} | ||
+ | |||
+ | Ennen Jalasjärven keskustaa koukkaamme kahdesti pois päätieltä. Ensimmäinen koukkaus on varsin pitkä: yli kahdeksan kilometriä. Koskuen kylän kohdalla tie on viety pitkällä matkalla kylän länsipuolelle. | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Koskue.png|Koskuen kohta}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Koskue_E.jpg|Vanha suora tielinja näkyy maastossa, mutta uusi tie kaartaa vasemmalle.}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Koskue_Esso.jpg|Hiljentynyttä kylänraittia. Koskuen Esso oli aikoinaan seutukunnan tunnetuimpia taukopaikkoja.}} | ||
+ | |||
+ | Seuraavakin koukkaus on itäpuolelle. Tien nimi ei olekaan vaatimaton: Keisarintie. | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Keisarintie.jpg|Keisarintie}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Juustoportti.jpg|Keisarintien alkupäässä sijaitsee tunnettu taukopaikka Juustoportti.}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Jalasjarvi_Keisarintie.jpg|Keisarintietä}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Jalasjarvi.png|Jalasjärven keskusta ohitetaan nykyisin ripeästi, mutta vanhan tien reitti käy kylillä.}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Jalasjarvi_E.jpg|Perinteisesti Etelä-Pohjanmaalla pitää olla komiaa. Jalasjärvellä kymmenien metrien mainostolppia on pystytetty useita.}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Jalasjarvi_Halpahalli.jpg|Olemme saapuneet alueelle, jossa osapuilleen jokaisessa kirkonkylässä on Halpa-Halli.}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Jalasjarvi_Kirkko.jpg|Jalasjärven kirkko keskellä kylää.}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Jalasjarvi-Kurikka.png|Jalasjärven-Kurikan osuus kolmostietä seuraa vanhan tien linjausta.}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Jalasjarvi_3x19.jpg|Valtatie 19 Seinäjoen kautta Uusikaarlepyyhyn haarautuu kolmostiestä Jalasjärvellä. Tie on viitoitettu Kokkolaan.}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Jalasjarvi_Jokipii.png|Jokipiissä koukataan vanhalle tielle.}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Jokipii.jpg|Jokipiin maisemia}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Ahonkyla.jpg|Miss laaja aukee Pohjanmaa, avointa maisemaa Ahonkylän kohdalla.}} | ||
+ | |||
+ | === Kurikka === | ||
+ | |||
+ | Kohta Kurikan ja Jalasjärven entisen rajan jälkeen vanha tie kulkee lähellä Jalasjokea. | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Jalasjokilaakso.png|Uusi ja vanha tie Jalasjoen laaksossa}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Oppaanmaki.jpg|Oppaanmäki}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Kurikka.png|Vaikka Etelä-Pohjanmaa onkin aakeeta laakeeta, ei se kuitekaan on täysin tasaista. Vanha tielinja laskeutuu noin 45 metriä Kyrönjoen sillalle ja kulkee Kurikan keskustasta joen länsipuolta. Uusi tie rakennettiin kauemmas keskustasta Kyrönjoen itärannalle.}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Kurikka_Kirkko.jpg|Kurikan kirkko}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Kurikka_Kurikantie.jpg|Kurikantie}} | ||
+ | |||
+ | === Ilmajoki === | ||
+ | |||
+ | Kurikan pohjoispuolella saavumme Ilmajoen kunnan eteläosiin. Kylällä on tuttu nimi: Koskenkorva. Kyllä, tämä on juuri se Koskenkorva, jossa sijaitsee tunnetun nautintoaineen raaka-ainetta valmistava tehdas. | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Koskenkorva.png|Vanhan tien reitti Koskenkorvalla}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Panttila.jpg|Paluu yhdystielä 6900 kolmostielle}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Koskenkorva_sade.jpg|Koskenkorvalla sataa}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Koskenkorva_Vehkaviidantie.jpg|Vehkaviidantie on vanhaa kolmostietä. Se on oikaistu lännen puolelta}} | ||
+ | |||
+ | Koskenkorvan jälkeen noustaan Kyrönjoen ja Laihianjoen väliselle vedenjakajalle. Vedenjakaja on pohjalaisittain varsin korkea selänne. Koskenkorvalla ollaan noin 50 metrin korkeudella meren pinnasta ja tie nousee 60 metriä 110 metrin korkeuteen. Laihialle laskeudutaan hissun kissun 100 metriä: Laihianjoki on Laihian keskustan tienoilla noin 10 metrin korkeudella. | ||
+ | |||
+ | Koskenkorvan ja Laihian välillä vanha tielinja on lähes kokonaisuudessaan jäänyt nykyisen alle tai muuten vain kadonnut. Kuljemme siis lähinnä nykyistä kolmostietä | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Koskenkorva-Laihia.png|Koskenkorvan ja Laihian väli vuoden 1938 tiekartalla}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Luukkookorpi.jpg|Luukkookorven tienoilla osapuilleen tieosuuden korkeimmalla kohdallla}} | ||
+ | |||
+ | === Laihia === | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Laihia_raja.jpg|Pohjanmaa on niin hieno maakunta, että niitä pitää olla neljä. Tässä saavutaan Etelä-Pohjanmaalta Pohjanmaalle. Kielipolitiikalla on sijansa tässä asiassa.}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Laihia16km.jpg|Kumpuilevaa tietä vedenjakajan ylitse}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Oistostie.png|Oistostie on vanhaa sivuun jäänyttä tielinjaa. Peruskartta 1970.}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Jakkula.png|Laihian eteläpuolella Jakkulan kautta kulkeva vanha tielinja on säilynyt.}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Jakkula_raitti.jpg|Jakkulan kylänraittia}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Laihia_1952.png|Laihia vuoden 1952 taloudellisen kartan mukaan}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Laihia.png|Vanhan tien reitti on Laihian keskustassa suurelta osin säilynyt.}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Laihia_Meijeri.jpg|Laihian meijeri vuodelta 1907 on paikallisen seurakunnan omistuksessa. Kiinteistöä on viime vuosina yritetty myydä, mutta tosiostajaa ei ole vielä löytynyt.}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Laihia_Halpahalli.jpg|Laihiallakin on pohjalaista palvelutarjontaa}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Laihia_Faaringintie.jpg|Faaringintie Laihialta Vaasan suuntaan}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Laihia-Helsingby.png|Laihian länsipuolella vanha tie kulkee laajan kaaren kohti pohjoista, jokivartta seuraten. Joki on Laihianjoki; alajuoksulla tunnetaan myös ruotsinkielisellä nimellä Toby å.}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Laihia-L.jpg|Nykyisen kolmostien lakeusmaisemaa Laihian länsipuolella.}} | ||
+ | |||
+ | === Mustasaari === | ||
+ | |||
+ | Laihian jälkeen saavumme Mustasaaren kuntaan, jonka historia tuntee paremmin ruotsinkielisellä nimellä Korsholm, tai siitä mukaillulla nimellä Korsholma. Korsholmaan rakennettiin linna 1300-luvulla. On arveltu, että se olisi ollut puusta ja muistuttanut enemmän kartanoa kuin linnaa. Linna rappeutui ja katosi, ja nykyisin siitä on jäljellä muistokiven lisäksi joitakin valleja. Korsholman linnan alue ja sen vieressä sijaitseva Vanha Vaasa ovat vuosien verralla ajautuneet Vaasan kaupungin aluetta. Vanha Vaasa paloi vuonna 1852. Maan kohoamisen takia vanha satamakin oli päässyt mataloitumaan ja palon jälkeen uusi kaupunki rakennettiin nykyiselle paikalleen. Palolta säästynyt Vaasan hovioikeuden rakennus muutettiin Mustasaaren kirkoksi ja kirkkorakennuksena se on varsin erikoinen näky. | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Mustasaari_raja.jpg|Jokirantaa kuljettaessa saavutaan Mustasaaren rajalle. Mustasaari on laittanut komean kyltin, mutta Laihian kyltti heijastaa seutukunnan tunnettua säästäväisyyttä.}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Karkkimala.jpg|Rantaruotsalaisen Pohjanmaan nimistöstä on joskus vaikeaa päättää, onko kantanimi suomea vai ruotsia, ja onko käännös kumpaakaan kieltä.}} | ||
+ | |||
+ | Helsingbyn ja Vaasan välillä joudumme pois vuoden 1938 reitiltä, koska lentokenttä on syönyt ison osan vanhaa tietä. Vaasan kentän valmistumisvuodeksi mainitaan 1938 ja on siksi epävarmaa, onko valtatie 3 koskaan tosiasiassa kulkenut Tuovilan-Runsorin-Korsholman reittiä. Jatkamme Vaasaan vuonna 1943 valmistunutta tietä, joka on nykyisin seututie 715. | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Helsingby_Vaasa_1938.png|Vaasan seutu vuonna 1938}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Vaasa-Lentokenttä_1960.png|Vaasan lentokenttä 1960. Ennen lentokentän rakentamista käytössä ollut tielinja merkitty punaisella katkoviivalla.}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Helsingby.jpg|Helsingbyssä haarautuvat reitit oikealle Runsorin suuntaan lentokentän poikki ja eteenpäin tielle 715. Risteys on aikanaan ollut kolmostien ja {{Vt|8|valtatien 8}} haarautumiskohta}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Tuovila.jpg|Laihianjoki/Toby å ylitetään Tuovilan kaksiosaista siltaa, jolla on museosillan arvo.}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Helsingby_2019.png|Helsingby ja Tuovilan silta 2019}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Mustasaari_Laihiantie.jpg|Käännytään seututielle 715}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Marasbacken.jpg|Vaasan seudun rantalakeutta. Seututie 715}} | ||
+ | |||
+ | === Vaasa === | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Vaasa_Lentokentantie.jpg|Lentokentäntien risteys}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Vaasa-Moottoritie.jpg|Loppumatkan ajamme moottoritietä.}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Vaasa_Yhdystie.jpg|Vaasassa ei ole kehätietä, vaan on Yhdystie. Se välittää valtatien 8 liikenteen Vaasan keskustan ohitse. Tie on numeroitu valtatieksi ja sen pohjoispäässä on sellainen kummallisuus kuin valtatien 8 ja valtatien 8 liittymä. Kasitie kun on koillisesta saavutaessa viitoitettu Vaasan keskustaan saakka.}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Vaasa_Tulo.jpg|Saavumme Vaasaan.}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|R2016_Vaasa_Tori.jpg|Kolmostie päättyy Vaasan torin laidalle.}} |
Nykyinen versio 20. helmikuuta 2020 kello 13.35
Sisällysluettelo
Vanha kolmostie vuonna 2016
Tämä laaja artikkeli kuvaa Helsingin ja Vaasan välistä vanhaa kolmostietä sellaisena, kun se näkyi heinäkuussa 2016 tehdyn tutkimusmatkan aikana. Matka tehtiin samankaltaisella teemalla kuin vuoden 2014 retki Petsamon tietä Virtaniemeen. Matka Helsingistä Vaasaan vain on kolmasosa tuosta nelotien pituudesta.
Ajatus on ottaa pohjaksi vuonna 1938 määritetty valtatien reitti ja seurata sitä mahdollisimman tarkasti, järjettömyyksiin kuitenkaan sortumatta.
Helsingin ja Tampereen välillä reitti kulki aivan muualta kuin nykyisen kolmostien lähettyvillä: Keskustasta Pitäjänmäen kautta Vantaankoskelle, josta Klaukkalan kautta Lopelle ja sieltä maakuntarajan synkkien perämetsien kautta Janakkalaan ja aina Hämeenlinnaan. Hämeelinnasta tie kulki mahtavien Vanajanselän, Mallasveden ja Roineen itäpuolta Hattulan, Pälkäneen ja Kangasalan kautta Tampereelle vanhaa muinaistietä seuraillen. Tampereelta Vaasaan vanha ja uusi tie kulkevat rinnan ja päällekkäinkin Ikaalisten, Parkanon, Kurikan ja Laihian kautta Vaasaan.
Koko retki on videoitu tuulilasikameralla. Osa valokuvista on kuvakaappauksia näiltä videoilta.
Helsinki
Kaikki reitit alkavat Erottajalta. Kolmostien reitti Ruskeasuolle kulkee reittiä, joka on nykyisin nimeltään Mannerheimintie. Aikaisemmin se oli keskustassa Heikinkatu ja ulompana Turuntie ja Läntinen Viertotie.
Erottajalta Mannerheimintie jatkuu pohjoiseen vilkkaana katuna, jonka varrella on useita keskeisiä helsinkiläisiä nähtävyyksiä.
Töölö, jonka Hesperian puisto jakaa Etu- ja Taka-Töölöön, on pääosin 1920- ja 1930-luvulla rakennettua kantakaupunkiasutusta.
Töölön tullin pohjoispuolella Mannerheimintien varrella on näyttävä 1930-1950-lukujen talorivistö. Kadun länsireuna on Meilahden ja itäreuna Laakson kaupunginosaa.
Tilkanmäkeä pidetään epävirallisena kantakaupungin ja esikaupunkien rajana.
Haagan alue kuului vuoteen 1920 saakka Helsingin maalaiskuntaan, josta erotettiin muun muassa Haagan, Munkkiniemen ja Lauttasaaren käsittänyt Huopalahden kunta. Vuonna 1923 Haaga erotettiin omaksi kauppalakseen. Sekä Huopalahti että Haaga liitettiin Helsingin kaupunkiin vuoden 1946 suuressa kuntaliitoksessa.
Vanha maantie kulkee nykyisen Etelä-Haagan reunamia Pitäjänmäelle, jossa on se on osin kadonnut: ensin uusitun Pitäjänmäentien alle ja myöhemmin Strömbergin alueen kiinteistöjen jalostuksessa.
Pitäjänmäeltä Vantaankoskelle kulkenut vanha valtatie on suurelta osin edelleenkin näkyvissä, vaikka sen merkitys onkin kadonnut pirstoutumisen takia.
Vantaa
Nurmijärvi
Luhtaanmäen laaksomaiseman jälkeen ylitetään Nurmijärven kunnanraja. Reitti jatkuu seututietä 132 Lopelle saakka. Ennen nykyisen kakkostien valmistumista Helsingin ja Porin välinen linja-autoliikenne kulki tätä "Lopen tietä", joka oli herkkävatsaisille kauhistus. Lopelta matka jatkui Hämeen Härkätietä Tammelaan ja Forssaan, joska sitten edelleen Loimaan, Alastaron ja Vampulan kautta Huittisten Lauttakylään, josta Kokemäenjokivartta Poriin.
Ennen pitkää saavutaan Klaukkalan taajamaan. Klaukkala on kasvanut nopeasti ja sen läpi kulkevan liikenteen määrä on ruuhkauttanut entisen uinuvan maalaiskylän. Klaukkala on saamassa ohikulkutien.
Seututietä 132 on muokattu ja oiottu vuosien varrella runsaasti. Yksi oikaisu erottuu selvästi Perttulan ja Röykän välillä.
Jonkin verran Kurrinkaaren pohjoispuolella on toinen oikaisu:
Röykässä on tieverkko varsin samanlainen kuin ennen muinoin. Hangon-Hyvinkään radan tasoristeys on kuitenkin korvattu sillalla.
Vihti
Loppi
Läyliäisten kylä eli huippukauttaan 1950-luvulla, Karkkilan radan ansiosta. Hyvinkään-Kytäjän-Karkkilan kapearaiteisen rautatien yksi tärkeistä asemista sijaitsi Läyliäisissä. Oikeastaan kylä kasvoi aseman ympärille. Radan liikenne alkoi vuonna 1912 ja viimeinen juna kulki vuonna 1967.
Seututie 132 päättyy Lopen keskustan itäpuolella kantatiehen 54. Loppi oli aikoinaan kantatien 54 itäinen päätepiste. Nyt tien läntinen päätepiste sijaitsee Lopelta noin 25 km länteen.
Janakkala
Launosten kylän kohdalla siirrytään metsätieosuudelle, joka halkoo varsin harvaan asuttua metsäaluetta Lopen ja Janakkalan välillä. Tie on nykyisin yhdystie 2873.
Vanha valtatie jatkuu pohjoiseen ja jonkin matkan päässä siihen yhtyy Porvoosta Mäntsälän, Oitin, Hausjärven ja Turengin kautta kiemurrellut kantatie 55. Kantatie on nykyisin typistynyt Mäntsälän ja Porvoon väliseksi.
Hämeenlinna
Kolmostie ja valtatie 10 ristesivät Punaportissa. Nykyinen tie Luolajan kautta kymppitielle on numeroltaan 2862. Tie on itäisin osa Hämeen Härkätien ns. Rehbinderin oikaisua.
Reitti jatkuu siten, että Hämeenlinnan keskustaa lähestytään lännestä, Kaurialan kautta paraatikatua Turuntie. Kadun eteläreunalla sijaitsevat Suomen kasarmit 1880-luvulta. Kulkumme jatkuu tunneloidun moottoritien ylitse kohti keltaista rakennusta, jolla on mielenkiintoinen historia. Aikoinaan se rakennettiin ortodoksiseksi varuskuntakirkoksi, joka valmistui vuonna 1901. Se nähtiin vahvana sortokauden symbolina ja 2.5.1923 sen torniin kiinnitettiin köydet ja sipulikupolit vedettiin nurin. Rakennus muutettiin kaupunginkirjastoksi, jossa käytössä se oli vuoteen 1983.
Venäjän vallan aikana Suomessa oli sekä Venäjän armeijan että Suomen suuriruhtinaskunnan oman armeijan joukkoja ja Hämeenlinnassa oli kummankin osapuolen kasarmit. Suomen armeija majoittui Turuntien varteen Suomen kasarmeille. Venäjän armeijan tukikohta sen sijaan oli Hämeen linnan vieressä sijaitseva Linnankasarmi, jota rakennettiin vuodesta 1851 alkaen. Linnan kasarmin alue Tampereentien varressa on alue, johon aikoinaan syntyi asutus, joka sai kaupunkioikeudet vuonna 1639. Kuningas Kustaa III kuitenkin päätti siirrättää kaupungin vuonna 1777 kilometrin verran etelämmäs Niementaustan mäelle nykysijoilleen.
Tie jatkuu Tampereen suuntaan Hämeen suurien järvien itäpuolta Hattulaan, Hauhonselän länsipuolta Pälkäneelle ja edelleen Kangasalan kautta Tampereelle. Eritoten Hattulan Valteen ja Pälkäneen Laitikkalan välinen osuus on jokseenkin harvaan asututtua vedenjakajaseutua Vanajan ja Hauhon reittien välissä.
Hattula
Hämeenlinnasta pohjoiseen vanha kolmostie on ollut muinaistienä tunnettu jo ainakin 1400-luvulla. Historioitsijat kutsuvat sitä muun muassa Hämeen valtatieksi. Tampereella tie haarautuu ainakin kahteen, joita kumpaakin jotkut tutkijat pitävät tien suoranaisena jatkeena: Kyrönkankaan tienä Korsholmaan ja Lainetietä Kokemäenjokivartta Ulvilaan. Nämä tiet olivat olemassa jo ennen kuin nykyiset Vaasan ja Porin kaupunkien alue oli noussut kuiville. Hämeenlinnan ja Pälkäneen Kyllön välinen tie lakkasi valtatienä 1960-luvun alussa, kun kolmostien uusi Valkeakosken kautta valmistui. Paluu päätieverkkoon oli kuitenkin verraten nopea: 1970-luvun alussa valmistui nykyinen kantatie 57, joka aluksi oli numeroltaan 305, kunnes se muutettiin kantatieksi vuonna 1989.
Hämeenlinnan ja Hattulan rajalla vanha tie kulkee Katinalan kylän läpi kantatien 57 länsipuolella ja siirtyy tämän itäpuolelle Herniäisiin ja Hurttalaan. Hurttalassa on yksi maan merkittävimmistä nähtävyyksistä: Hattulan Pyhän Ristin Kirkko, joka on tunnettu pyhiinvaelluskirkko katoliselta ajalta. Kirkon iästä on erilaisia näkemyksiä; Museoviraston kannan mukaan rakentaminen on tapahtunut noin vuosina 1440-1480. Kirkko näkyy kauas avarassa maisemassa.
Mierolan pohjoispuolella tie on osin kadonnut. Se pullahtaa pintaan pari kilometriä pohjoisempana, nyt Hauhontaustatienä. Valteen suoran jälkeen nykyinen yhdystie 13911 kääntyy uuteen suuntaansa Korpi-Laurin ja Hauhontaan kautta Hauholle. Vanha valtatie kääntyy vasemmalle Jokivarrentieksi.
Hauho
Lähellä Hattulan ja Hämeenlinnan kunnanrajaa - aikaisemmin Tyrvännön ja Hauhon - vanha tie kaartaa länteen Palssariin. Sieltä tie aikaisemmin nousi jyhkeän Vermasvuoren laelle. Etenkin mäki pohjoisen suuntaan on ollut melkoisen jyrkkä. Tielle onkin jo 1930-luvulla tehty uusi linjaus oleelisesti alempaa vuoren itäpuolelta.
Vermasvuoren ja Laitikkalan välillä tie on pääosin jäänyt uuden tien alle. Vanhaa tielinjaa on kuitenkin jäljellä läpiajettavaksi asti Jokijärven ja Ilmoilanselän välisellä kannaksella kilometrin verran Pakarintienä.
Pälkäne
Hauhon reitti ylitetään Kyllössä, jossa vanha ja uusi tie ylittävät Ilmoilanselän ja Pinteleen yhdistävän Kyllönjoen. Kohta joen ylityksen jälkeen on tienristeys, jossa vanhat valtatiet 3 ja 12 haarautuivat. Tästä eteenpäin Tampereelle asti seuraamme nykyisen valtatien 12 reittiä.
Laitikkalan ja Harhalan välinen vanha maantie jäi uuden alle. Pälkäneen pohjoispuolella valtatie 12 linjattiin harjuketjun itäpuolelle. Vanhaa valtatietä on säilynyt noin 15 kilometriä Harhalasta Pälkäneen keskustan Onkkaalan ja Kaivannon välillä. Pälkäneellä ylitetään Kostianvirta, jossa käytiin yksi Suuren Pohjan Sodan taisteluista lokakuuussa 1713. Tästä Ruotsin häviämästä taistelusta alkoi vuonna 1721 solmittuun Uudenkaupungin rauhaan kestänyt venäläismiehityksen aika, josta myöhemmät polvet käyttävät nimitystä isoviha.
Kangasala
Vehoniemessä vanhakaan valtatie ei noussut harjulle, vaikka harjun tie on kovin suosittu. Kangasalla vaikuttanut näkötorneihin erikoistunut pyromaani ei tullut polttaneeksi Vehoniemen näkötornia. Sieltä on laajat näkymät erityisesti länteen.
Kaivannossa ylitetään Längelmäveden reitti Kaivannon kanavan kohdalla. Tie mutkittelee harjun Längelmäveden puoleisella rannalla.
Kangasalan Huutijärvi oli aikoinaan tärkeä risteyspaikka, jossa haarautuivat tiet 3 ja 9. Kolmostien linjaa seuraten päädyttiin pian tielle 12, mutta jo tuolloin välteltiin viitoittamasta paikkoihin, joihin ei aivan pakko ollut viitoittaa. Kolmostie kulkee aivan eri reittiä nykyisin ja entinen kolmostien haara johtaa nykyisin Mobilia-tieliikennemuseolle. Ysitie sai uuden reitin 1970-luvun alussa Aitolahdelta suoraan Orivedelle ja tie Kangasalta Orivedelle jäi maantieksi 325. Se kuitenkin 1990-luvun lopulla nostettiin takaisin päätieksi, kantatieksi 58. Uutena jäsenenä Huutijärven risteyksessä on 1950-luvulla rakennetti tie Sahalahden ja Kuhmalahden kautta Kuhmoisiin.
Huutijärven seudulla kiertelee entisen mahtijoen jäännökset: Sarsanuoma oli vuoteen 1604 Pälkäneveden, Längelmäveden ja Kangasalan Vesijärven lasku-uoma, kun maakannas Pälkäneellä murtui, syntyi Kostianvirta ja isot järvet hakivat vesilleen uuden reitin.
Huutijärveltä Tampereelle johtava vanha valtatie on nykyisin seututie 339.
Tampere
Keskustan länsipuolella vanha tie nousee korkealle Pispalanharjulle, laskeutuu Epilään, josta se kääntyy Tohloppi-järven rantaa koti luodetta.
Ylöjärvi
Ylöjärvellä vanhan tien linja on valtaosin olemassa ja aivan kunnollisena tienä. Mikkolantie kulkee Teivon raviradan ohitse Teivaalanharjun ja kolmostien välissä Soppeenmäelle, jota kaiketi Ylöjärven keskustaksi voidaan kutsua.
Hämeenkyrö
Hämeenkyrössä laskeudutaan Sasin kylän kautta sillanpääläisiin maisemiin. Tie tekee mutkan etelään, jossa löytyy kapeikko, jossa ylittää vesistö.
Hämeenkyrön kuntakeskus koostuu kahdesta yhteen kasvaneesta taajamasta: itse Hämeenkyröstä ja sen pohjoispuolella sijaitsevasta Kyröskosken teollisuustaajamasta. Kyröskoski oli aikoinaan yksi Suomen suurimmista koskista 22 metrin putouskorkeudellaan. Sen arvellaan olevan yksi Kalevalassa mainituista kolmesta isosta koskesta, Hämeen Hälläpyörä.
Kyröskosken jälkeen vanha on osin jäänyt uuden tien alle. Kyröskosken pohjoispuolella on kolmostiellä usean kilometrin mittainen ohituskaistaosuus. Sen on katkaissut vanhan tien. Vanhan tien palasia yhdistää ohituskaistan rinnakkaistie. Ohituskaistaosuudelle ei päästetä traktoreita eikä niitä hitaampaa kalustoa.
Ikaalinen
Ikaalisten kauppala oli mielenkiintoinen reliikki järjestäytyneen kunnallishallinnon alkuajoilta: Se oli kuntamuodoltaan epäitsenäinen kauppala, jolla oli kunnallinen hallinto, mutta ei verotusoikeutta. Verot keräsi Ikaalisten maalaiskunta. Ikaalisten kauppala oli maan vanhin, perustettu vuonna 1858. Vuonna 1972 se liitettiin maalaiskuntansa kanssa itseäiseksi kauppalaksi ja vuonna 1977 tuli kauppala-kuntamuodon lakatessa kaupunki. Epäitsenäinen kauppala oli Suomessa varsin harvinainen kuntamuoto; muut olivat Iisalmi, Lahti, Salo ja Vammala.
Tästä eteenpäin Mansoniemeen saakka uusi tie peittää vanhan. Poikkeus on Mylly-Kartun kohta, jossa vanha tie on säilynyt hyvin uuden tien tuntumassa sen länsipuolella.
Kyrösjärven pohjoispää kapenee vuonomaiseksi yli 10 kilomeri pitkäksi Kovelahdeksi. Niin vanha kuin uusikin valtatie ylittää Kovelahden Mansoniemessä. Siinä tie tekee voimakkaan mutkan ja kääntyy kohti Parkanoa. Mansoniemen uusi silta valmistui vuonna 1965. Sen kaakkoispuolella sijainnut vanha silta on purettu.
Mansoniemen pohjoispuolella uusi ja vanha tie erkanevat joksikin aikaa.
Parkano
Parkano on kolmostien viimeinen kunta Pirkanmaalla
Vanha tie kulkee Parkanon keskustan lävitse ja nykyisen kolmostien itäpuolella.
Parkanon pohjoispuolella uusi tie kulkee varsin tarkasti vanhan tien linjaa eikä vanhasta ole juuri mitään jäljellä ennen Koskueta.
Jalasjärvi
Etelä-Pohjanmaan maakuntarajan ylityksen jälkeen pirkanmaalainen mäkimaisema jää taakse ja maasto rupeaa käymään varsin tasaiseksi.
Ennen Jalasjärven keskustaa koukkaamme kahdesti pois päätieltä. Ensimmäinen koukkaus on varsin pitkä: yli kahdeksan kilometriä. Koskuen kylän kohdalla tie on viety pitkällä matkalla kylän länsipuolelle.
Seuraavakin koukkaus on itäpuolelle. Tien nimi ei olekaan vaatimaton: Keisarintie.
Kurikka
Kohta Kurikan ja Jalasjärven entisen rajan jälkeen vanha tie kulkee lähellä Jalasjokea.
Ilmajoki
Kurikan pohjoispuolella saavumme Ilmajoen kunnan eteläosiin. Kylällä on tuttu nimi: Koskenkorva. Kyllä, tämä on juuri se Koskenkorva, jossa sijaitsee tunnetun nautintoaineen raaka-ainetta valmistava tehdas.
Koskenkorvan jälkeen noustaan Kyrönjoen ja Laihianjoen väliselle vedenjakajalle. Vedenjakaja on pohjalaisittain varsin korkea selänne. Koskenkorvalla ollaan noin 50 metrin korkeudella meren pinnasta ja tie nousee 60 metriä 110 metrin korkeuteen. Laihialle laskeudutaan hissun kissun 100 metriä: Laihianjoki on Laihian keskustan tienoilla noin 10 metrin korkeudella.
Koskenkorvan ja Laihian välillä vanha tielinja on lähes kokonaisuudessaan jäänyt nykyisen alle tai muuten vain kadonnut. Kuljemme siis lähinnä nykyistä kolmostietä
Laihia
Mustasaari
Laihian jälkeen saavumme Mustasaaren kuntaan, jonka historia tuntee paremmin ruotsinkielisellä nimellä Korsholm, tai siitä mukaillulla nimellä Korsholma. Korsholmaan rakennettiin linna 1300-luvulla. On arveltu, että se olisi ollut puusta ja muistuttanut enemmän kartanoa kuin linnaa. Linna rappeutui ja katosi, ja nykyisin siitä on jäljellä muistokiven lisäksi joitakin valleja. Korsholman linnan alue ja sen vieressä sijaitseva Vanha Vaasa ovat vuosien verralla ajautuneet Vaasan kaupungin aluetta. Vanha Vaasa paloi vuonna 1852. Maan kohoamisen takia vanha satamakin oli päässyt mataloitumaan ja palon jälkeen uusi kaupunki rakennettiin nykyiselle paikalleen. Palolta säästynyt Vaasan hovioikeuden rakennus muutettiin Mustasaaren kirkoksi ja kirkkorakennuksena se on varsin erikoinen näky.
Helsingbyn ja Vaasan välillä joudumme pois vuoden 1938 reitiltä, koska lentokenttä on syönyt ison osan vanhaa tietä. Vaasan kentän valmistumisvuodeksi mainitaan 1938 ja on siksi epävarmaa, onko valtatie 3 koskaan tosiasiassa kulkenut Tuovilan-Runsorin-Korsholman reittiä. Jatkamme Vaasaan vuonna 1943 valmistunutta tietä, joka on nykyisin seututie 715.