Helsingistä Vaasaan vanhaa kolmostietä vuonna 2016

Kohteesta Tiet
Versio hetkellä 11. helmikuuta 2019 kello 12.27 – tehnyt Matti (keskustelu | muokkaukset) (Hauho)
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Vanha kolmostie vuonna 2016

Tämä laaja artikkeli kuvaa Helsingin ja Vaasan välistä vanhaa kolmostietä sellaisena, kun se näkyi heinäkuussa 2016 tehdyn tutkimusmatkan aikana. Matka tehtiin samankaltaisella teemalla kuin vuoden 2014 retki Petsamon tietä Virtaniemeen. Matka Helsingistä Vaasaan vain on kolmasosa tuosta nelotien pituudesta.

Ajatus on ottaa pohjaksi vuonna 1938 määritetty valtatien reitti ja seurata sitä mahdollisimman tarkasti, järjettömyyksiin kuitenkaan sortumatta.

Helsingin ja Tampereen välillä reitti kulki aivan muualta kuin nykyisen kolmostien lähettyvillä: Keskustasta Pitäjänmäen kautta Vantaankoskelle, josta Klaukkalan kautta Lopelle ja sieltä maakuntarajan synkkien perämetsien kautta Janakkalaan ja aina Hämeenlinnaan. Hämeelinnasta tie kulki mahtavien Vanajanselän, Mallasveden ja Roineen itäpuolta Hattulan, Pälkäneen ja Kangasalan kautta Tampereelle vanhaa muinaistietä seuraillen. Tampereelta Vaasaan vanha ja uusi tie kulkevat rinnan ja päällekkäinkin Ikaalisten, Parkanon, Kurikan ja Laihian kautta Vaasaan.

Eri aikojen kolmosteiden reitit Helsingin ja Tampereen välillä

Koko retki on videoitu tuulilasikameralla. Osa valokuvista on kuvakaappauksia näiltä videoilta.

Helsinki

Kaikki reitit alkavat Erottajalta. Kolmostien reitti Ruskeasuolle kulkee reittiä, joka on nykyisin nimeltään Mannerheimintie. Aikaisemmin se oli keskustassa Heikinkatu ja ulompana Turuntie ja Läntinen Viertotie.

Erottaja

Erottajalta Mannerheimintie jatkuu pohjoiseen vilkkaana katuna, jonka varrella on useita keskeisiä helsinkiläisiä nähtävyyksiä.


Erottajalta Vanhalle Ylioppilastalolle

Kaivokadulta Kiasmalle

Töölö, jonka Hesperian puisto jakaa Etu- ja Taka-Töölöön, on pääosin 1920- ja 1930-luvulla rakennettua kantakaupunkiasutusta.


Taka-Töölö Nordenskiöldinkadulta Reijolankadulle
Mannerheimintie Töölöntullissa. valtatie 1 Turkuun haarautuu länteen

Töölön tullin pohjoispuolella Mannerheimintien varrella on näyttävä 1930-1950-lukujen talorivistö. Kadun länsireuna on Meilahden ja itäreuna Laakson kaupunginosaa.


Mannerheimintien talorivistöä Tullinpuomilta Kuusitielle
Tilkan-Ruskeasuon seutu 1930-luvulla
Tilkan-Ruskeasuon seutu 2019


Tilkanmäkeä pidetään epävirallisena kantakaupungin ja esikaupunkien rajana.

Tilkanmäki
Ruskeasuon suuri risteys. Pohjoiseen nykyinen kolmostie. Vasemmalle seututie 120 eli vanha Porintie Pitäjänmäen suuntaan ja oikealle Hakamäentie eli "Kehä nolla".

Haagan alue kuului vuoteen 1920 saakka Helsingin maalaiskuntaan, josta erotettiin muun muassa Haagan, Munkkiniemen ja Lauttasaaren käsittänyt Huopalahden kunta. Vuonna 1923 Haaga erotettiin omaksi kauppalakseen. Sekä Huopalahti että Haaga liitettiin Helsingin kaupunkiin vuoden 1946 suuressa kuntaliitoksessa.

Vanha maantie kulkee nykyisen Etelä-Haagan reunamia Pitäjänmäelle, jossa on se on osin kadonnut: ensin uusitun Pitäjänmäentien alle ja myöhemmin Strömbergin alueen kiinteistöjen jalostuksessa.

Vanha Turun Maantie -niminen katu Etelä-Haagassa
Vanha Viertotie Etelä-Haagassa Vihdintien ja Huopalahdentien välillä
Vanha Viertotie Etelä-Haagassa Huopalahdentien ja Pitäjänmäentien välillä
Vanhan viertotien ja nykyisen oikaistun Pitäjänmäentien risteys
Pitäjänmäentien ja Valimotien/Kutomotien risteys
Strömbergin alue vuoden 1944 topografikartassa
Strömbergin alue vuoden 1962 opaskartassa. Uusi Pitäjänmäentie on rakennettu, mutta vanha tie on läpiajettavissa.
Strömbergin alue vuoden 2019 kaupunkikartassa. Vanha tieosuus on katkennut sekä idästä että lännestä.
Käännytään vanhan tien linjalle Takomotielle
Romppanen, eli Strömbergin tehdas. Nykyisin osa ABB-konsernia.
Pitäjänmäen alikulku. Rantarata kohtaa vanhat valtatiet
Pitäjänmäen ja Konalantien risteys. Vanha valtateiden haara: Ykköstie Turkuun ja kakkostie Poriin konti länttä; kolmostie haarautuu oikealle pohjoiseen.

Pitäjänmäeltä Vantaankoskelle kulkenut vanha valtatie on suurelta osin edelleenkin näkyvissä, vaikka sen merkitys onkin kadonnut pirstoutumisen takia.

Pitäjänmäen ja Vantaan välillä ei kovin paljon ollut asutusta vuoden 1938 tiekartan mukaan.
Tie kulkee vuonna 2019 Konalan kautta Malminkartanon pohjoisreunalle ja edelleen Vantaan puolelle Kaivokselaan. Siellä se on katkaissut nykyinen kolmostie. Sen itäpuolella tie jatkuu Vantaankoskelle. Säilyneet osat merkitty punaisella.


Konalantietä on oikaistu ja yli jäänyt mutka on jäänyt Kolsarintie-pussikaduksi.
Vanha tie on jäänyt sivuun keskelle teollisuusaluetta hieman epämääräiseksi Kyttäläntieksi. Vihdintien ylitys on katkaistu.

Vantaa

Helsingin ja Vantaan rajaseudulle rakennetaan uutta kaupunkia.
Vantaankosken seutu vuoden 1958 peruskartassa
Sukelletaan Kehä III:n alitse
Mutkittelevaa tietä Åbyn ja Kiviston välillä
Vanha tielinja kulkee lähes muuttumattomana Kivistön halki
Kaksi vanhaa kolmostietä leikkaavat Kivistön pohjoispuolella

Vanha maantie mutkittelee maalaismaisemassa

Nurmijärvi

Luhtaanmäen laaksomaiseman jälkeen ylitetään Nurmijärven kunnanraja. Reitti jatkuu seututietä 132 Lopelle saakka. Ennen nykyisen kakkostien valmistumista Helsingin ja Porin välinen linja-autoliikenne kulki tätä "Lopen tietä", joka oli herkkävatsaisille kauhistus. Lopelta matka jatkui Hämeen Härkätietä Tammelaan ja Forssaan, joska sitten edelleen Loimaan, Alastaron ja Vampulan kautta Huittisten Lauttakylään, josta Kokemäenjokivartta Poriin.

Satakunnan liikenteen aikataulu vuodelta 1960. On siinä ollut istumista, kun mutkaisia teitä on ajettu Helsingistä Poriin yli kahdeksan tuntia.

Ennen pitkää saavutaan Klaukkalan taajamaan. Klaukkala on kasvanut nopeasti ja sen läpi kulkevan liikenteen määrä on ruuhkauttanut entisen uinuvan maalaiskylän. Klaukkala on saamassa ohikulkutien.

Klaukkalan keskustaa
Perttulan lakeutta

Seututietä 132 on muokattu ja oiottu vuosien varrella runsaasti. Yksi oikaisu erottuu selvästi Perttulan ja Röykän välillä.

Tien mutka vuoden 1957 peruskartassa
Päätiestä sivuun jäänyt Kurrinkaari


Kurrinkaari

Jonkin verran Kurrinkaaren pohjoispuolella on toinen oikaisu:

Röykkään saavuttiin ennen nykyistä Rusthollintietä.

Röykässä on tieverkko varsin samanlainen kuin ennen muinoin. Hangon-Hyvinkään radan tasoristeys on kuitenkin korvattu sillalla.

Röykkä 1957
Röykkä 2019


Hangon-Hyvinkään-Porvoon valtatien 25 risteys. Lohjanharjun-Hyvinkään osuus rakennettiin 1960-luvun lopulla.

Vihti

Vihtijärvellä vanha tielinja kulkee alavaa maata mutkitellen. Nykyinen tielinja piirretty vuosien 1956 ja 1957 peruskarttaan sinisellä.
Uusi tielinja nousee yllättävänkin korkean mäen ylitse ja nousee runsaat 20 metriä vanhaa tietä ylemmäs.

Loppi

Saavutaan Kanta-Hämeeseen, Lopelle

Läyliäisten Soltinmutka. Vanhaa oikaistua valtatietä.
Läyliäisten kylänraittia.

Läyliäisten kylä eli huippukauttaan 1950-luvulla, Karkkilan radan ansiosta. Hyvinkään-Kytäjän-Karkkilan kapearaiteisen rautatien yksi tärkeistä asemista sijaitsi Läyliäisissä. Oikeastaan kylä kasvoi aseman ympärille. Radan liikenne alkoi vuonna 1912 ja viimeinen juna kulki vuonna 1967.

Läyliäisten asemanseutu vuonna 1957
Sajaniemenraitti on sivuun jäänyt vanha tielinja
Sajaniemi 1957
Sajaniemi 2019


Seututie 132 päättyy Lopen keskustan itäpuolella kantatiehen 54. Loppi oli aikoinaan kantatien 54 itäinen päätepiste. Nyt tien läntinen päätepiste sijaitsee Lopelta noin 25 km länteen.

Seututien 132 päätepiste
Vanha valtatie on Lopen ja Launosen välillä jäänyt kantatien 54 alle. Vuoden 1959 topografikartassa näkyy lyhyt oikaisu. Kantatie 54:n nykyinen linjaus merkitty karttaan sinisellä.
Kantatien 54 ohituskaistaosuus Lopen ja Launosten välillä

Janakkala

Launosten kylän kohdalla siirrytään metsätieosuudelle, joka halkoo varsin harvaan asuttua metsäaluetta Lopen ja Janakkalan välillä. Tie on nykyisin yhdystie 2873.

Rengon-Lopen-Janakkalan seutu vuoden 1939 tiekartassa
Launosen ja Vähikkälän välillä tie on hyväkuntoista päällystettyä vanhaa maantietä.
Vähikkälän ja Janakkalan välinen tie ei laatumielessä edusta valtakunnan kirkkainta kärkeä.

Ajamme Janakkalan kirkonkylän halki entisen valtatien linjaa.

Vanha valtatie jatkuu pohjoiseen ja jonkin matkan päässä siihen yhtyy Porvoosta Mäntsälän, Oitin, Hausjärven ja Turengin kautta kiemurrellut kantatie 55. Kantatie on nykyisin typistynyt Mäntsälän ja Porvoon väliseksi.

Janakkalan kirkonkylän ja Rastilan seutu 1959. Huomaa idästä lähestyvä tie 55. Uusi tie näkyy jo kartalla.
Katoavaista on maallinen kunnia. Entinen valtatien 3 ja kantatien 55 risteys on nykyisin vaatimaton yhdysteiden 13839 ja 13842 risteys.

Hämeenlinna

Aivan Janakkalan ja Hämeenlinnan kunnanrajalla hieman ennen seututietä 130 vanha linjaus kääntyy oikealle Miemalantielle.
Hämeenlinna 1959. Kolmostie kulkee vielä Hattelmalan harjua, mutta uuden tien linja on kartalle jo merkitty. Huomaa pieni aukko Hämeenlinnan keskustan länsipuolella. Moottoritie vedettiin tästä aukosta.

valtatie 10 linjattiin 1960-luvulla Hattelmalan harjun eteläpuolitse. Siksi harjulle nousu tekee nykyisin aikaisempaa hieman laveampien mutkien kautta.

Kolmostie ja valtatie 10 ristesivät Punaportissa. Nykyinen tie Luolajan kautta kymppitielle on numeroltaan 2862. Tie on itäisin osa Hämeen Härkätien ns. Rehbinderin oikaisua.

Reitti jatkuu siten, että Hämeenlinnan keskustaa lähestytään lännestä, Kaurialan kautta paraatikatua Turuntie. Kadun eteläreunalla sijaitsevat Suomen kasarmit 1880-luvulta. Kulkumme jatkuu tunneloidun moottoritien ylitse kohti keltaista rakennusta, jolla on mielenkiintoinen historia. Aikoinaan se rakennettiin ortodoksiseksi varuskuntakirkoksi, joka valmistui vuonna 1901. Se nähtiin vahvana sortokauden symbolina ja 2.5.1923 sen torniin kiinnitettiin köydet ja sipulikupolit vedettiin nurin. Rakennus muutettiin kaupunginkirjastoksi, jossa käytössä se oli vuoteen 1893.

Hämeenlinnna ortodoksinen varuskuntakirkko
Kirkkoa puretaan kansanjoukon silmien alla.

Turuntieltä Kasarmikadulle

Venäjän vallan aikana Suomessa oli sekä Venäjän armeijan että Suomen suuriruhtinaskunnan oman armeijan joukkoja ja Hämeenlinnassa oli kummankin osapuolen kasarmit. Suomen armeija majoittui Turuntien varteen Suomen kasarmeille. Venäjän armeijan tukikohta sen sijaan oli Hämeen linnan vieressä sijaitseva Linnankasarmi, jota rakennettiin vuodesta 1851 alkaen. Linnan kasarmin alue Tampereentien varressa on alue, johon aikoinaan syntyi asutus, joka sai kaupunkioikeudet vuonna 1639. Kuningas Kustaa III kuitenkin päätti siirrättää kaupungin vuonna 1777 kilometrin verran etelämmäs Niementaustan mäelle nykysijoilleen.

Tie jatkuu Tampereen suuntaan Hämeen suurien järvien itäpuolta Hattulaan, Hauhonselän länsipuolta Pälkäneelle ja edelleen Kangasalan kautta Tampereelle. Eritoten Hattulan Valteen ja Pälkäneen Laitikkalan välinen osuus on jokseenkin harvaan asututtua vedenjakajaseutua Vanajan ja Hauhon reittien välissä.

Reitti Hämeenlinnasta pohjoiseen vuoden 1905 yleiskartassa
Vanha valtatie yrittää pääradan nykyistä Kirstulantietä.
Vanhalla valtatiellä on jyrkkä mäki ja 20 tonnin painorajoitus. Siksi liikenne nykyiselle kantatielle 57 ohjataan eritasoliittymän kautta.

Hattula

Hämeenlinnasta pohjoiseen vanha kolmostie on ollut muinaistienä tunnettu jo ainakin 1400-luvulla. Historioitsijat kutsuvat sitä muun muassa Hämeen valtatieksi. Tampereella tie haarautuu ainakin kahteen, joita kumpaakin jotkut tutkijat pitävät tien suoranaisena jatkeena: Kyrönkankaan tienä Korsholmaan ja Lainetietä Kokemäenjokivartta Ulvilaan. Nämä tiet olivat olemassa jo ennen kuin nykyiset Vaasan ja Porin kaupunkien alue oli noussut kuiville. Hämeenlinnan ja Pälkäneen Kyllön välinen tie lakkasi valtatienä 1960-luvun alussa, kun kolmostien uusi Valkeakosken kautta valmistui. Paluu päätieverkkoon oli kuitenkin verraten nopea: 1970-luvun alussa valmistui nykyinen kantatie 57, joka aluksi oli numeroltaan 305, kunnes se muutettiin kantatieksi vuonna 1989.

Hämeenlinnan ja Hattulan rajalla vanha tie kulkee Katinalan kylän läpi kantatien 57 länsipuolella ja siirtyy tämän itäpuolelle Herniäisiin ja Hurttalaan. Hurttalassa on yksi maan merkittävimmistä nähtävyyksistä: Hattulan Pyhän Ristin Kirkko, joka on tunnettu pyhiinvaelluskirkko katoliselta ajalta. Kirkon iästä on erilaisia näkemyksiä; Museoviraston kannan mukaan rakentaminen on tapahtunut noin vuosina 1440-1480. Kirkko näkyy kauas avarassa maisemassa.

Katinala
Katinalantie
Vanhankirkontie Hurttalan kautta
Tie tekee mutkan Pyhän Ristin Kirkon kohdalla
Kirkon holvien maalauksia
Vanhankirkontien maisemaa.
Tie pistäytyy kantatien 57 länsipuolelle Mierolassa, jossa ylitetään Vanajaveden kapeikko-osuus.
Mierolan kaarisilta vuodelta 1919. Silta korvasi paikalla olleen edellisen sillan, jolle kävi huonosti kevään 1918 tapahtumissa. Silta on laajalti tunnettu ja se mainitaan yhdeksi Suomen maalatuimmista silloista. Taustalla kantatien 57 silta.
Silta ei aivan täytä nykynormeja profiilinsa ja leveytensä osalta, mutta onhan tuo jo 100 vuotta vanha.

Mierolan pohjoispuolella tie on osin kadonnut. Se pullahtaa pintaan pari kilometriä pohjoisempana, nyt Hauhontaustatienä. Valteen suoran jälkeen nykyinen yhdystie 13911 kääntyy uuteen suuntaansa Korpi-Laurin ja Hauhontaan kautta Hauholle. Vanha valtatie kääntyy vasemmalle Jokivarrentieksi.

Hauhontaustantie ja Jokivarrentie
Valteen suora oli Hämeenlinnan ja Pälkäneen välisellä osuudella poikkeuksellisen pitkä. Tosin se ei ole "alkuperäinen" vaan oikaistu ilmeisesti 1930-luvulla.
Jokivarrentie on yksityistienä ja valtatien ajoista kaventunut ja reunoiltaan kasvanut umpeen.
Kantatien 57 länsipuolella tie jatkuu ensin Ratontienä kohti Lepaata ja kääntyy sitten Änkäsvuorelle.
Ratontie on varsin samanlaisessa kuosissa kuin aikanaan valtatienä.
Änkäsvuorelle nouseva tie on metsäautotienä ja hädin tuskin läpi ajettavissa. Metsätyöt ovat pelastaneet sen täydelliseltä umpeen kasvamiselta.

Hauho

Lähellä Hattulan ja Hämeenlinnan kunnanrajaa - aikaisemmin Tyrvännön ja Hauhon - vanha tie kaartaa länteen Palssariin. Sieltä tie aikaisemmin nousi jyhkeän Vermasvuoren laelle. Etenkin mäki pohjoisen suuntaan on ollut melkoisen jyrkkä. Tielle onkin jo 1930-luvulla tehty uusi linjaus oleelisestä alempaa vuoren itäpuolelta.

Palssari
Siukolantie
Kolmostien (oikealle) ja vanhan Valkeakoskelle vievän maantien (vasemmalle) risteys, nimeltään Palssari. Tämä tie oli ennen uuden kolmostien rakentamista yksi ainoista Valkeakosken muuhun maailmaan yhdistäneistä teistä.
Vermasvuoren seutu vuoden 1926 topografikartalla. Tie kulkee vuoren laen kautta.
Vermasvuoren seutu vuoden 1957 peruskartalla. Tie kulkee korkeimmillaankin noin 40 metriä alempana. Nykyiset päätiet lisätty karttaan sinisellä.

Vermasvuoren ja Laitikkalan välillä tie on pääosin jäänyt uuden tien alle. Vanhaa tielinjaa on kuitenkin jäljellä läpiajettavaksi asti Jokijärven ja Ilmoilanselän välisellä kannaksella kilometrin verran Pakarintienä.

Laurilan seutua
Pakarintie
Heinäkuista Kanta-Hämettä Hauhon Ilmoilassa

Pälkäne

Laitikkalan-Kyllön seutu Vanhat valtatiet 3 ja 13 kohtaavat nykyisten Kyllöntien ja Kuisemantien haarassa.