Lähdekoodi sivulle Helsingistä Virtaniemeen vanhaa Petsamon tietä vuonna 2014

{{Begin}}

    
== Petsamon tiellä 2014 ==
 
Tarunhohtoinen tie Petsamoon valmistui
1930-luvun alkupuolella. Vuonna 1938 siitä tuli valtatie 4, nelostie.
Sotien jälkipyykissä yhteys Petsamoon katkesi ja nelostien poikki
laskettiin puomi Inarin Virtaniemessä.

{{Kuva|Yleiskartta.png|Vuoden 1938 reitti}}

Valtatie vuonna 1938 oli kovin erilainen kuin valtatiet ovat nykyisin.
Talven mittaan kypsyi ajatus käydä Virtaniemessä. Ei kuitenkaan
nopeinta tietä, vaan mahdollisimman paljon sotia edeltävää linjausta ja
vuoden 1938 reittiä seuraten.

Nelostie on vuosien aikana vaihtanut paikkaa. Suurimmat muutokset ovat
tapahtuneet etelässä: Alun perin tie kulki lyhyintä reittiä Helsingistä
Jämsään Hyvinkään, Lammin ja Padasjoen kautta. Moninaisten
askelkuvioiden jälkeen 1960-luvun alussa reitiksi valikoitui
Helsinki-Lahti-Padasjoki-Jämsä. Tällöin eritoten Hyvinkään ja Padasjoen
välinen osuus jäi merkitykseltään vähäisemmäksi, ei vähiten siksi, että
seutu on kovin harvaan asuttua. Uusin mullistus tapahtui 1990-luvun
puolessa välissä. Tällöin nelostie siirtyi toistamiseen kohti itää,
Päijänteen toiselle puolelle.

Verrattain suuria linjauksen muutoksia on tapahtunut myös
Keski-Suomessa, jossa mäkimaa ja vesistöt olivat aikaisemmin
merkittäviä esteitä teiden rakentajille. Iso muutos oli myös tien
oikaisu Kärsämäeltä Pulkkilaan vanhan tien tehtyä suuren mutkan itään.
Muilta osin nykyinen tien kulkee kertaalleen tai useampaan uudelleen
rakennettuna lähelle alkuperäistä.

Puomin laskeuduttua tien poikki Virtaniemessä sai nelostie uuden
suunnan: ensin vuosikymmenien ajaksi Ivalosta Karigasniemeen ja
myöhemmin Utsjoelle.

{{Kuva|Linjaukset_Etela.png|Eteläosan suuret linjausmuutokset}}

{{Kuva|Linjaukset_Pohjoinen.png|Pohjoisen suuret linjausmuutokset}}

Eri-ikäisiä tielinjoja saattaa olla hyvinkin monta lähellä toisiaan,
esimerkiksi Helsingissä
* Vanhin linjaus historiallista Hämeentietä Vanhankaupungin, Viikin ja Malmin kautta
* 1930-luvun puolessa välissä rakennettu Tuusulantie Käpylän ja Pakilan kautta
* 1960-luvulla käyttöönotettu linjaus Viikistä Malmin hautausmaan itäpuolelta Lahteen
* Moottoritie Lahteen

Tämä tutkimusretki keskittyy vuoden 1938 linjaukseen siksi ohittaa
kokonaan isojakin "väliversioita". Esimerkiksi tietä 140 eli
Viikin-Lahden-Heinolan reittiä ei käsitellä lainkaan.

Joissakin kohdissa on Petsamon tietä oikaistu jo ennen vuoden 1938
tienumeroinnin voimaan saattamista. Näissäkin tapauksissa juoni seuraa
Petsamon tietä.

Lähdemateriaalina retken suunnittelussa olivat ensisijaisesti vanhat
kartat: 1930- ja 1940-luvuilla julkaistu GT-tiekarttojen edeltäjä
Suomen Tiekartta, perus- ja topografikartat pääosin 1950-1960-luvuilta
sekä ajantasaiset tie- ja peruskartat. Lisätietoja on poimittu teiden
rakentamisen historiikeistä. Vanhat kartat kertovat jollain
tarkkuudella, missä tie on kulkenut, ja uusista selviää nykytila.

Tarkoitus ei ollut käydä ajamassa jokaista metriä vuoden 1938
valtatietä. Sehän eri olisi mahdollistakaan: Oikaisujen yhteydessä
vanha tie on paikoin kadonnut kokonaan, paikoin metsittynyt
ajokelvottomaksi, paikoin muuttunut yksityistieksi tai tie ei ole
ajettavissa esimerkiksi puretun sillan takia. Sen sijaan tarkoitus oli
luoda laaja katsaus siihen, millainen Petsamon tie on Anno Domini 2014.
 
=== Materiaaleista ===

Sivuilla esitettävät kartat ovat pääosin Maanmittauslaitoksen
materiaaleja:

* Peruskarttarasteri 1:20000
* Peruskarttarasteri 1:50000
* Taustakartta 1:160000
* Taustakartta 1:300000
* Yleiskartta 1:1000000
* Vanhat painetut peruskartat ja topograikartat 1:20000
* Suomen tiekartta 1:200000

Videoleikkeet on kuvattu kaikki auton tuulilasikameralla. Myös suuri
osa valokuvista on kuvakappauksia kerätystä videomateriaalista. Tämä
selittää sen, että niiden laatu paikoitellen ei täytä kaikkia
valokuvataiteen hyviä käytäntöjä. Videoleikkeet on talletettu
Youtube-palveluun ja niiden laatu on sitä, mitä Yuotube katsoo
aiheelliseksi tuottaa. 

=== Helsinki ===

Helsingissä Mannerheimintien, Bulevardin, Etelä-Espan ja Erottajankadun
risteyksessä on pieni aukio, Erottaja. Erottajalla sijaitsee
Helsingistä lähtevien valtateiden nollakohta, niin myös nelostien.
Varsinaisesti valtatie alkaa Kumpulassa, Kustaa Vaasan tien
eteläpäässä. Nykyisin nelostie voitoistaan rantoja pitkin keskustasta
Kumpulaan. Aiemmin kuljettiin Itäistä Viertotietä joka nykyisin on
nimeltään Hämeentie. Kumpulassa vanha ja uusi tie eroavat toisistaan
eivätkä Viikin eritasoliittymää lukuun ottamatta kohtaa kuin vasta
Jyväskylässä. Aluksi kuljetaan alku-Helsingissä Arabian ja
Vanhankaupungin halki ja edellen Viikin ja Pihlajamäen reunoja Malmille
Kirkonkyläntielle. 
          
{{yt|zPVqLUaN-WY|Hämeentietä Hermannin ja Kumpulan rajamailla}}

{{Kuva|Hki-Arabia.jpg|Arabian tehtaat Hämeentien
varressa}}
          
{| border="0" cellspacing=2
|- style="vertical-align:top"
|{{Kuva|Hki-Viikki-V.png|Viikin-Pihjajamäen seutua vuonna 1958. Nelostien reitti kulkee Tuusulantietä, siksi vanhan tien luokitusmerkintä M (maantie). Nykyinen Pihlajamäentien linjaus merkitty sinisellä katkoviivalla. Lahteen vievä uusi tie valmiina Viikkiin asti, rakenteilla siitä eteenpäin.}}
|{{Kuva|Hki-Viikki-U.png|Sama seutu vuonna 2014. Lahdenväylän ja Pihjajamäen rakentaminen on jättänyt osan vanhasta tielinjasta sivuun. Maisemaa hallitsee Lahdenväylä.}}
|}  

Kaksi vanhaa tärkeää risteystä nykyasussaan:
            
{| border="0" cellspacing=2
|- style="vertical-align:top"
| {{Kuva|Hki-Viikki.jpg|Suunnilleen
tässä kohdassa sijaitsi 1930-1950-luvuilla risteys, jossa haarautuivat
valtatiet 6 ja 7 Porvooseen. Haarautumiskohta siirtyi Sörnäisiin
Kulosaaren sillan ja Itäväylän esiasteen valmistuttua. Tämä reitti on
nykyisin seututie 170.

Risteyksessä haarautui lisäksi valtatie 5 Helsingistä Lahteen sen
jälkeen, kun tämän tien reitti siirtyi Hyrylän-Järvenpään linjalta
nykyiselle tielle 140 ja ennen kuin moottoritien alkupää valmistui.}}
|{{Kuva|Hki-Viikki-Risteys.png|Taloudellinen kartta
1936}}
|}
           
{|border="0" cellspacing=2
|- style="vertical-align:top"
|{{Kuva|Hki-Malmi.jpg|
Ennen
Uuden Porvoontien valmistumista, siis nykyisen vanhan tien 170,
Porvooseen kuljettiin Hakkilan, Nikkilän ja Hinthaaran kautta kulkevaa
maantietä. Tie on edelleenkin nimeltään Vanha Porvoontie Vantaalla ja
lyhyen matkaa Koillis-Helsingissä. Tiet haarautuivat nykyisen Kehä I:n
Malmin liittymäsillan kohdalla Malmin hautausmaan koilliskulmassa
kolmiossa, jonka muodostivat Vanha Porvoontie, Helsingintie ja Varatie.}}
|
{{Kuva|Hki-Malmi-Risteys.png|Taloudellinen
kartta1936}}
|} 

Kirkonkyläntie kuitenkin katkeaa nykyiseen
asemakaavaan ja Helsingin Pitäjän kirkonkylään kuljetaan osin uudempia
reittejä. 1930-luvulla Mäkelänkadun jatkeeksi rakennettu suorempi
Tuusulantie on sekin alkuperäisessä muodossaan lähes hävinnyt,
moottoritien alle. Se on jäljellä Torpparinmäen ja Tammiston liittymien
välillä.

=== Helsingin Pitäjän kirkonkylästä Hyvinkäälle ===
 
Vanha tie on tyystin kadonnut Tuusulanväylän ja sen reunojen
teollisuusalueiden alle Ruskeasannan tienoille asti. Sieltä Tuusulan
Hyrylän
eteläpuolelle asti on säilynyt Tuusulantie, kunnes se yhtyy nykyiseen
monikaistaiseen väylään. Hyrylän keskustan pohjoispuolella tie kaartuu
länteen kohti nykyistä {{Kt|45|kantatietä 45}}.

Nelostie ja {{Vt|5|viitostie}}  haarautuivat Hyrylässä. Vanha viitostie kulki Lahteen
verraten monimutkaista reittiä Järvenpäähän, Kellokoskelle, Mäntsälään,
Orimattilaan ja edelleen Lahteen.          

{{Kuva|Hyryla-Vanha-V.png|Hyrylän kartta vuodelta 1958 on
kovin erinäköinen kuin nykyisin. Tien oikaisu taajaman länsipuolelta
on rakenteilla.}}
 
Kantatie 45 on esimerkki teiden luokituksen muutoksista. Aluksi se oli
nelostie, ja Hyrylään asti sen rinnalla viitostie. Kun nelos- ja
viitostiet siirtyivät kulkemaan Lahden kautta,
Helsingin-Tuusulan-Hyvinkään historiallinen tie muuttui maantieksi.
Maantiet saivat numerot 1960-luvulla ja tälle tielle lankesi numero
137. Luokitusuudistuksen yhteydessä 1990-luvulla maantie korotettiin
nykyiseksi kantatieksi.
 
Nykyinen Hyrylän ja Hyvinkään välinen tie on oikaistu lähinnä
1950-luvulla. Vanha tie teki laajoja kierroksia Jäniksenlinnan, Nukarin
ja Nopon kautta.
          
{{Kuva|Hyryla-Nukari-U.png|Vanha maantie merkitty sinisellä
ja nykyinen kantatie 45 punaisella}}
         
{{Yt|width=712|OYPoBXSw6zs|Jäniksenlinnan tietä. Nykyinen maantie 11505}}
 
{{Kuva|Nukari-V.png|Nukarin kohdan kartta kertoo
varsin karusti kuinka mutkaisia vanhat maantiet ovat voinet olla. Vanha
nelostie korostettu sinisellä; Nukarin itäpuolella nykyinen tie.}}
 
Vanhan tien linjaus on pahan
kerran jäänyt kolmostien, valtatien 25, kantatien 45 ja seututien 130
eli vanhan kolmostien liittymäkompleksin alle. 
            
{{Kaksikuvaa|Noppo-V.png|Reittiviiva piirrettynä vuoden 1960 kartalle näyttää jossain määrin kummalliselta.|Noppo-U.png|Kun kartaksi valitaankin nykytilan mukainen, mutkille löytyy selitys.}}
 
Noposta tie jatkuu
Hyvinkäänkylään ja edelleen Uudenmaantietä Hyvinkään keskustaan. 
         
{{Kuva|Noppo-Hyvinkaa-U.png|Nopon ympäristössä vanha nelostie koukkaa hetkeksi nykyisen kolmostien länsipuolelle.}}

{{Kuva|Noppo-Nelostie.png|Tiehistoriallinen kuriositeetti
vuoden 1960 peruskartalla: Vanha kolmostie, nykyinen seututie 130, on
lyhyen aikaa ollut lyhyellä matkalla nelostie. Sinisellä merkitty
nykyinen ajokelpoinen reitti Noposta Hyvinkäälle.}}

=== Hyvinkäältä Lammille ===
 
Hyvinkäältä tie jatkuu pääosin seuraten ikivanhaa Helsingin ja
Hämeenlinnan välistä kauppa- ja sotilastietä Hausjärven kirkolle asti.
Nykyisin tie on seututie 290. Hyvinkään itäpuolella lentokentän
nurkalla tien linjausta on muutettu parin kilometrin
matkalla. 


{{Kuva|Hyvinkaa-Lentokentta.png|Nykyinen tielinja merkitty
sinisellä. Vanha linjaus kulkee aivan lentokentän kulmalla. Aivan,
tarkkasilmäinen havaitsee, että kartalla näkyy Hyvinkään lentokenttä.
Kartta on vuodelta 1960 ja tuolloin karttoihin painettiin
sotilaallisiksi luokiteltavissa olevia kohteita kovin huomaamattomasti.
Mikään suuri sotasalaisuus ei Hyvinkään kenttä ole, koska se oli Suomen
siviili-ilmailun pääkenttä vuosina 1945-1947 Malmin ollessa
valvontakomission hallussa.}}

 
Hikiällä vanha tie katkeaa rautatiehen. Tasoristeys on suljettu ja
tie on johdettu uutta linjaa rautatien ylitse.

{{Kaksikuvaa|Hikia-V.png|Hikiä vuonna 1960|Hikia-U.png|Nyky-Hikiä}}       
  
{{Yt|width=712|bU8mGaLmXio|Vanhaa tielinjaa Hikiällä}}      

Hausjärven kirkolta tie 290, entinen [[kantatie 55]] jatkuu Hämeenlinnaan. Me sen sijaan
käännymme kohti koillista ja Hausjärven kuntakeskusta Oittia. Vuoden
1938 numeroinnissa tämä osuus oli nelostien lisäksi kantatie 55.
Oitin länsipuolella on jäljellä muutamia vanhan tien osuuksia
paikallisina teinä {{Kt|54|kantatien 54}} rakentamisen jäljiltä. Riihimäen ja
Lahden välinen osuus 54-tiestä rakennettiin suurimmaksi osaksi
neitseelliseen mastoon, mutta vanha nelostie Torholan ja Mommilan
välillä sen alle jäi. Oitin
itäpuolella 54-tie kulkee jonkin matkaa nelostien päällä ja lyhyt osuus
Mommilassa on käytännössä kadonnut. Tasoristeys Torholassa on
lakkautettu.
          
{{Kuva|Oitti-U.png|Kantatie 54 punaisella ja vanha
nelostien linjaus sinisellä. Lammi-Hausjärvi-tien 2951 uusi linjaus
tumman ruskealla}}
 
Mommilasta Lammille ajetaan tietä 2951, joka aiemmin oli
legendaarinen
mutkatie. Joka aikoinaan ei tiennyt, miksi linja-autoissa oli joka
matkustajaa varten tukeva paperipussi, viimeistään tällä tiellä tuli
tietämään. Nykyisin tie on päällystetty ja sen pahimpia mutkia ja
hyppyreitä on tasoitettu.
Hieman ennen Lammille saapumista kuljetaan muutama sata metriä yhdessä
toisen historiallisen tien kanssa: Ylisen Viipurintien, joka tuossa
kohdassa oli valtatietä 12. Ylinen Viipurintie oli pohjoista reittiä
Turun ja Viipurin yhdistänyt tie ja Hämeen Härkätien suoranainen jatke.

{{Kaksikuvaa|Lammi-Jahkola-V.png|Nelostie ja Ylinen Viipurintie
(valtatie 12 kohtaavat). Nelostie pohjois-eteläsuuntainen ja Ylinen
Viipurintie itä-länsi-suuntainen|Lammi-Jahkola-U.png|Vanhat valtatiet ovat muuttuneet
pienemmiksi teiksi. Nykyinen valtatie 12 pirstoo vanhan nelostien
kahdeksi erilliseksi yhdystieksi.}}

{{Yt|width=712|oxi94E2Kqa8|Koukkaus Jahkolassa}}

=== Lammilta Jämsään ===
 
Lammin ja Padasjoen välinen nykyinen tie seuraa vanhaa valtatietä
melko
tarkasti. Muutamassa kohdassa vanha tielinja on nähtävissä. Tämä
tieosuus on sekin muuttanut luokkaansa toistuvasti. Nelostien jälkeen
tie oli maantie, myöhemmin numeroltaan 319. Tien parantamisen jälkeen
se sai 1990-luvun uudistuksessa kantatien numeron 53. Kantatie 53 ei
kuitenkaan ulotu Lammin kirkonkylään, vaan se on linjattu Tuulokseen
valtatien 10 jatkeeksi.

{{Kuva|Lammi-Padasjoki-U.png|Kantatie 53 punaisella ja vanha
nelostien linjaus Lammi-Sankola sinisellä. Lammin-Sankolan tie on
maantie 3191.}}
         
{{Kuva|Auttoinen-Padasjoki-V.png|Vanhan maantien mutkittelua
Auttoisten ja Padasjoen välillä.  Nykyinen kantatie 53 merkitty
sinisellä.}}

{{Yt|width=712|h-DgXoVh764|Osin metsittynyttä vanhaa valtatietä}}        

{{Kuva|Taulu-U.png|Yllä olevan videon tie merkitty sinisellä, nykyinen kantatie 53 vihreällä.}}

Padasjoen ja Jämsän välillä nykyinen valtatie 24 sijaitsee valtaosin
eri käytävässä kuin vanha tie, tätä idempänä.
Kuhmoisiin vanha nelostie kulki Arrakosken, Kaukelan ja Toritun kautta.
Lahden kautta kulkevan linjauksen kilpailija oli suunnitelma uudeksi
valtatieksi Hyvinkään Arolammilta Kaukelaan. 
          
{{Kuva|Padasjoki-Kuhmoinen-U.png|Nykyinen valtatie 24 punaisella ja pääosin vanhaa nelostietä seuraava ajettu reitti sinisellä}}
            
{{Kaksikuvaa|Padasjoki-Syrjantaantie.jpg|Syrjäntaantie, Padasjoki|Padasjoki-Syrjantausta-U.png|Ajettu reitti sinisellä}}

{{Kaksikuvaa|Padasjoki-Ruukintie.jpg|Ruukintie, Padasjoki|Padasjoki-Ruukintie-U.png|Ajettu reitti sinisellä}}
 
Vanha tie kulkee Arrakosken kylän halki ja kääntyy länsiluoteeseen.

{{Yt|width=712|6MEx91YGkW0|Arrakoski}} 
          
Kaukelassa tie kääntyy taas kohti pohjoista.

{{Kaksikuvaa|Padasjoki-Kaukela.jpg|Kaukela, Padasjoki. 1950-luvulla
käytiin nelostien linjauksesta kiistaa ja alueen kunnat olivat
alkuperäistä reittiä väljästi seuranneen Arolampi-Kaukela-linjauksen
kannalla. Tämä ei saanut kannatusta päättävissä elimissä eikä
toteutunut.|Arolampi-Kaukela.png|Suora linja Hyvinkään
Arolammelta Padasjoen Kaukelaan}}
            
{{Kuva|Padasjoki-Matosalmi.jpg|Lummenne-järven Matosalmi}}

Lummenne on kahdesti bifurkaalinen järvi: Se laskee sekä Kokemäenjoen
että Kymijoen vesistöön. Tästä kohdasta alkaa lyhyt vesireitti, jossa
vedet putoavat 36 metriä Harmoistenjokea Päijänteen Harmoistenlahteen.
Toinen haara laskee mutkien kautta Vesijakoon, joka on sekin
bifurkaalijärvi: Puolet vesistä laskee Arrakosken kautta Päijänteeseen ja toinen puoli Kokemäenjoen vesistön Hauhon reittiin.

Matosalmi oli Hämeen ja Keski-Suomen läänien raja vuosina 1974-1997
Kuhmoisten siirryttyä Hämeen läänistä Keski-Suomen lääniin. Läänien
vuonna 2009 tapahtuneeseen lakkauttamiseen asti se oli Etelä-Suomen ja
Länsi-Suomen läänien raja. Nykyisin kohdassa on Päijät-Hämeen ja
Keski-Suomen maankuntien raja.

Kuhmoisten eteläpuolella uusi ja vanha tie risteävät useasti. Kaikki
ei myöskään ole niin kuin kartalla näyttäisi olevan. Päästiin
tutustumaan tällaisen tutkimusmatkan realiteettiin: Autolla ei pääse.

{{Yt|width=712|8Vh41Pt_ZGE|Välkkälänharjulla}} 
         
{{Kuva|Kuhmoinen-Valkkalanharju-U.png|Vanha tie Välkkälänharjun kautta
merkitty sinisellä}}

Kuhmoisista alkaa varsinainen rallipolku, kirjaimellisesti. Nykyinen
yhdystie 3291 Hassin kautta on usein joltain osaltaan Jyväskylän
Suurajojen
ohjelmassa; tai siis sen, jonka niminen Suurajot on tällä viikolla.
Hassin tie on melkoisilla mutkilla koko matkansa: niin vaaka- kuin
pystysuorillakin. Kohta sotien jälkeen rakennettu uusi nelostie
Kuhmoisista Harjunsalmen ja Arvajan kautta Jämsään vietiin kokonaan
uuteen käytävään, koska tuolloisella tekniikalla Hassin kautta olisi
ollut vaikea rakentaa kelvollista tietä. 

{{Yt|width=712|qfncEUD7w1k|Hassin tiellä. Videon nopeus on kolminkertainen rallitunnelmiin päästäksemme}} 
          
{{Kuva|Kuhmoinen-Hassi.png|Videon esittämää tieosuutta 3D-mallinnettuna}}

=== Jämsästä Jyväskylään ===
 
Vuoden 1938 numeroinnissa valtatien 9 päätepiste oli Jämsä ja
Jyväskylään kuljettiin nelostietä. Tilanne muuttui 1970-luvun alussa,
kun Jyväskylän ja Kuopion välinen valtatie valmistui ja ysitien
numerointi ulotettiin Kuopioon. Nelostien siirryttyä Päijänteen
itäpuolelle osuuden numero on ollut vain 9. 
 
Vanha tie alkaa komeasti Jämsän keskustasta Keskustienä ja
taajama-alueen jälkeen Moiskalantieksi vaihtuen se jatkuu Juokslahteen
asti nykyisen tien
pohjoispuolella. Sieltä Korpilahdelle
asti uusi ja vanha tie kulkevat samassa käytävässä ja vain osa vanhan
tien rippeistä on ajettavissa. Korpilahden jälkeen vanha tie näkyy
monin paikoin selvästikin. Muuramesta Jyväskylään ajetaan peräti tietä,
jonka nimi Vanha Nelostie. 
            
{{Kaksikuvaa|Jamsa-Moiskalantie.jpg|Moiskalantie, Jämsä|Jamsa-Juokslahti-U.png|Jämsä-Juokslahti. Vanha tie sinisellä, nykyinen valtatie 9 punaisella}}
             
{{Kaksikuvaa|Korpilahti-Markkula.jpg|Punamäentie, Korpilahti. Kuvassa Markkulan rautatiesilta Tampereen-Jyväskylän rataosuudelta.|Korpilahti-Muurame.png|Korpilahden ja Muuramen välillä uusi tie on viety vanhan itäpuolelle. Vanha tie on yksityistienä, maantienä 16600 ja maantienä 6071.}}

{{Kuva|Muurame-Ohituskaista.jpg|Keskikaiteellinen
ohituskaistaosuus nykyisellä ysitiellä Muuramen eteläpuolella}}
            
{{Kaksikuvaa|Muurame-Vanha-Nelostie.jpg|Muuramen-Jyväskylän vanhaa nelostietä|Muurame-Jyvaskyla.png|Vanha nelostie merkitty sinisellä, nykyinen ysitie punaisella}}

=== Jyväskylästä Ouluun ===
 
Jyväskylän ja Oulun välinen etäisyys vanhaa nelostietä on ollut
runsaat 410 kilometriä, eli noin 75 kilometriä enemmän kuin nykyisin.
Tie on ollut erityisen vahvoilla mutkilla Keski-Suomessa. Keski-Suomen
osuus rakennettiin uudelleen kymmessä eri vaiheessa vuosien 1950-1963
välillä.

Varhaisin reitti kulki Jyväskylästä Laukaalle ja sieltä Suolahden
kautta Äänekoskelle ja edelleen pohjoiseen. Tietä ei voi kehua
erityisen suoraksi eikä nopeaksi.          

{{Kuva|Jyvaskyla-Konginkangas-U.png|Vanha nelostie Jyväskylän ja
Konginkankaan välillä merkitty sinisellä. Valtatien 13 vanha reitti on
Jyväskylä-Uurainen-Lannevesi-Saarijärvi}}

Pohjoisen suuntaan lähtevät reitit haarautuivat Jyväskylän Taulumäen
kirkon edustalla. Luoteeseen kulki valtatie 13 Kokkolan ja Vaasaan
suuntaan ja koilliseen valtatie 4 Oulun ja Kuopion suuntaan. Kuopion
reitti haarautui kantatieksi 69 Laukaalla.
        

{{Kaksikuvaa|Jyvaskyla-Taulumaki.jpg|Tienviitat Taulumäellä|Jyvaskyla-V.png|Jyväskylää 1940-luvulla}} 
  
Laukaan tie on nykyisin seututie 637 ja sitä on varsin reippaasti oiottu vuosina 1978-1982. Siksi vanha linjaus on osin kateissa.         

{|border="0" cellspacing="5"
|{{Yt|jLil3uqva0U|Ampumaradantie Jyväskylän ja Laukaan rajalla}}
|{{Kuva|Jyvaskyla-Ampumaradantie-U.png|Tienoikaisu}}
|}
 
Tiituspohjan ja Leppäveden kohdalla
Jyväskylän-Äänekosken-Haapajärven radan tasoristeykset on poistettu ja
vanha tielinja on katkennut. Nykyinen tie 637 kulkee Tiituspohjasta
suoraan Vihtavuoreen ja Laukaaseen; vanha nelostie lähtee
kiemurtelemaan kohti Vihtasiltaa.
            
{{Kaksikuvaa|Laukaa-Leppavesi-V.png|Tiituspohja-Leppävesi vuonna 1963. Tuolloin Jyväskylä ja Oulu ovat lähestyneet toisiaan reilusti: Kilometripylväät osoittavat enää 379 kilometrin välimatkaa.|Laukaa-Leppavesi-U.png|Tiituspohja-Laukaa 2014}} 
  
{{Videokartta|O0WZi3ZT6Kw|Vanhan valtatien mutkittelua|Leppavesi-Vihtasilta.png|Entinen nelostie, nykyinen maantie 16726 Leppävesi-Vihtasilta}}
         
Keiteleen ja Päijänteen välinen vesiväylä ylitetään Kuusaan
kanavasulun
kohdalta. Maantielle on rakennettu uusi linjaus
Päijänne-Keitele-kanavan rakentamisen yhteydessä.

{{Kaksikuvaa|Laukaa-Kuusaa-V.png|Kuusaankosken alue 1967|Laukaa-Kuusaa-U.png|Kuusaankosken alue 2014}} 
  
Varsin vaatimattoman näköisessä risteyksessä haarautuivat nelostie
pohjoiseen ja kantatie 69 koilliseen Kuopioon. Koillinen reitti oli
vaihtoehto myös nelostielle: Tie Sumiaisten kautta Konginkankaalle
kiersi hankalan Mämmensalmen lossin. Vaihtoehtoisella reittiä oli
silläkin lossi Matilanvirrassa, mutta tämä ylitys oli selvästi
lyhyempi. 
             
{{Kuva|Laukaa-4x69.png| }}
{{Kuva|Laukaa-4x69B.jpg|Tie 637 oikealle Sumiaisiin ja
kantatien 69 kautta Konnevedelle. Vasemmalle maantie 16761
Äänekoskelle. Laukaan ja Äänekosken välinen nykyinen päätie on
Kuusaankoskella erkaneva seututie 642.}}

Reitti jatkuu Suolahden kautta Äänekoskelle. Äänekoskella tie
katkeaa
Mämmensalmen rantaan. Lossirannasta on tehty uimaranta. Uusi tie
rakennettiin reilusti vanhasta poiketen Jyväskylästä Tikkakosken ohitse
jokseenkin suoraan Äänekoskelle ja pengertienä Mämmensalmen kapeampaan
kohtaan. Reitti Äänekosken kautta ei ollut itsestään selvä. Ennen
numeroinnin
voimaan saattamista painettu Suomen Tiekartan lehti osoittaa päätieksi
reitin Sumiaisten kautta Konginkankaalle. Tälläkin reitillä on lossi
Matilanvirrassa, mutta koska tämä lossiyhteys oli selvästi lyhyempi
kuin Mämmensalmen, jonotus saattoi jäädä lyhytaikaisemmaksi.

{{Kuva|Laukaa-Konginkangas-V.png|Laukaan-Konginkankaan tiet vuonna 1938 painetussa Suomen Tiekartassa}}
 
Linjaus Suolahden ja Äänekosken kautta "voitti" todennäköisesti
siksi, että uusi tieverkko haluttiin ulottaa palvelemaan mahdollisimman
monta kaupunkia ja kauppalaa.

Äänekoskelta alkaa vanhan nelostien hankalin osuus. Maasto on mäkistä
ja järvien pilkkomaa. Tietä oiottiin 1950- ja 1960-luvulla ja vielä
suurelta osin lapiolinjalla. Tämä selittää joitakin ratkaisuja ja myös
sitä, miksi työt kestivät kauan.

Kohta kauppalan keskustan pohjoispuolella tien katkaisi Keiteleen
Mämmensalmi. Salmessa kulki lossi, joka kykeni ottamaan kyytiinsä vain
muutaman auton ja niinpä jonot lossille saattoivat olla tuntien
mittaiset. Kiertäminen Sumiaisten kautta ei sekään ollut kovin suosittu
vaihtoehto, koska Matilanvirrassa oli käsikäyttöinen kapulalossi
vuoteen 1960 saakka.
           
{{Kaksikuvaa|Aanekoski-Mammensalmi-V.png|Äänekosken seutu, taloudellinen kartta 1944|Aanekoski-Mammensalmi-U.png|Äänekosken seutu 2014}} 

Mämmensalmen syvyys on toistakymmentä metriä ja salmi on leveä. Silta
olisi tullut kovin kalliiksi. Nelostie linjattiinkin lännempää
Kivisalmeen, johon rakennettiin pengertie ja matala silta. Täyttöä oli
paljon ja työmaa kesti usean vuoden ajan 1950-1956. Tuohon aikaan töitä
tehtiin melko sattumanvaraisesti työttömyystöinä ja silloin kun
miehillä oli muita töitä, tietyömaat seisoivat. Mämmensalmen
etelärannan lossiranta on nykyisin uimaranta.

{{Yt|4_4x_DpPaos|Lähestymme Mämmensalmen vanhaa lossirantaa}}

{{Kuva|Aanekoski-Kivisalmi-U.png|Nykyisen nelostien linjaus
pengertietä ja lyhyttä silta. Saaressa on suosittu huoltoasema, joka on
historiansa aikana kantanut ainakin Shellin, Kesoilin, Nesteen ja SEOn
värejä.}}

Mämmensalmen jälkeen alkaa Pihtiputaalle asti ulottuva
ohituskaistaosuus. Maasto on on mäkistä ja tien mäet hyvin pitkiä.
Vanha tie kulkee lähellä Keiteleen rantaa Liimattalan kautta.
Mämmensalmen pohjoispuoli on kapeaa yksityistietä ja "Liimattalan
lenkki" tavanomaista soratietä.
          
{{Kuva|Aanekoski-Mammentie.jpg|Mämmentie Mämmensalmen pohjoispuolella.}}

{{Kuva|Aaneskoski-Liimattalantie.jpg|Liimattalantie, maantie 16803}}

Maastollisesti vaikea osuus 20 kilometrin mittainen osuus
Mämmensalmen pohjoispuolelta Lintulahdelle Konginkankaalle rakennettiin
uudelleen vuosina 1956-1961. Aikakirjat vaikenevat siitä, miksi uusi
tie linjattiin Liimattalan kohdalla sisämaahan, korkean Petomäen ylitse.
Petomäelle tie nousee noin 80 metriä ja se on lisäksi mutkainen. Mitä
ilmeisimmin on haettu mahdollisimman lyhyttä tuonaikaisin välinein
toteutettavissa olevaa tietä. Nykyisin ohituskaistat helpottavat, mutta
paikka on silti kovin onnettomuusherkkä.
          
{{Kuva|Petomaki.png|3D-mallinnus Petomäen
ylityksestä. Oikealla sinisellä piirretty vanha linjaus Liimattalan
kautta. Punaisella nykyinen nelostie. Vaaleanpunaisella on merkitty
linjaus, johon tie saatettaisiin vetää, jos se rakennettaisiin nyt.
Vaaleanpunaisella linjalla on pehmeikköjä, jotka eivät olisi nykyisellä
pohjarakennustekniikalla ongelma.}}

{{Kuva|08_Vt4_Petomaki_Aanekoski.JPG|Petomäki etelän suunnasta. © Niila Heikkilä}}

Konginkankaan kohdalla vanha tie tekee mutkan kirkonkylän kautta.
Mutkan kohdalla nelostiellä sattui vuonna 2004 tuhoisa
liikenneonnettomuus, jossa menehtyi 23 henkilöä. 

{{Kaksikuvaa|Konginkangas-City.jpg|Konginkankaan keskusta. Eteen ja oikealle seututie 637, josta erkanimme Laukaan ja Äänekosken välillä.|Konginkangas-U.png|Nykyinen nelostie kulkee vanhan länsipuolella.}} 
  
Konginkankaan ja Viitasaaren välillä vanha tie kulkee suuren osan
matkasta nykyisen tien itäpuolella. Osa vanhasta tiestä on
käyttökelvotonta tai se on kadonnut nykyisen tien alle. Mason ja
Viitasaaren Hännilänsalmen välinen nykyinen tieosuus rakennettiin
vuosina 1958-1962.

{{Kaksikuvaa|Aanekoski-Vanhatie.jpg|Vanhatie (tien virallinen nimi) Räihän pohjoispuolella|Aanekoski-Raiha-U.png|Vanha tielinja}} 
      
{{Kuva|Aanekoski-Hakola.png|Hylättyä vanhaa valtatietä.
Nelostie on muuttunut maantieksi 16895, joka on käännetty uudelle
tielle ohituskaistan alkukohtaan. Vanha osuus on metsätienä, jolta ei
ohituskaistan takia ole yhteyttä uudelle tielle.}}
      
{{Kuva|Ilmolahti.png|Niinilahdessa uusi ja vanha tie
erkanevat toisistaan. Vanha tie kulkee Ilmolahden kautta ja uusi
verraten suoraa linjausta.}}
 
{{Videokartta|sV-dxcWGWMU|Käännytään Ilmolahdentielle|Viitasaari-Ilmolahdentie.png|Entinen nelostie on tällä kohdalla maantie 16901. Osa vanhasta tiestä on jäänyt metsäautotieksi.}}
           
Nelostie ylittää Viitasaarella Keiteleen parissakin kohdassa.
Hännilänsalmi oli Mämmensalmen veroinen liikenne-este. Päätös
lossiyhteyden korvaamisesta sillalla tehtiin vuonna 1957 ja uusi
riippusilta, jonka pääjänteen pituus oli 165 metriä, valmistui vuonna
1961. Riippusillan teräsrakenteet eivät kestäneet kasvaneen liikenteen
kuormitusta ja se korvattiin uudella sillalla ja purettiin vuonna 2010.

{{Kuva|Hannilansalmi-Vanha-Silta.png|Postikorttikuva vanhasta Hännilänsalmen sillasta}}

{{Kuva|Hannilansalmi-Uusi-Silta.png|Vanhan sillan länsipuolelle
valmistunut uusi silta. Hienon riippusillan korvaamista
tusinasuunnittelua edustavalla sillalla arvosteltiin. Tilannetta on
yritetty lieventää punaisilla kepeillä, joiden huipussa on valo. Niiden
on tarkoitus muistuttaa vanhan sillan muodoista, mutta lopputulos on
hieman koominen.}}
 
Viitasaarella vanha tie kulkee keskustan läpi; tosin ei täysin
nykyisiä pääkatuja pitkin.

{{Kaksikuvaa|Viitasaari-U.png|| Viitasaari-City.png| }} 

Noin 60 kilometrin mittainen tieosuus Viitasaarelta Oulun läänin
rajalle rakennettiin uudellaan vuosina 1956-1962. Viitasaaren ja
Pihtiputaan välillä vanha tie on lähes kokonaan kadonnut, pilkkoutunut
lyhyiksi yksityisteiksi tai jäänyt sivuun metsittymään.
            
{{Videokartta|k_dT21ynX60|Ilosjoen mutka|Pihtipudas-Ilosjoki.png|Ilosjoentie, entinen nelostie, nykyinen maantie 16949}}

{{Videokartta|OaW489iazdw|Pihtiputaan eteläpuolella vanha tie kulkee Niemenharjun kautta ja tekee lähes 180 asteen mutkan.|Pihtipudas-Niemenharju.png|Niemenharjuntie, entinen nelostie, nykyinen maantie 16951}}
           
Pihtiputaan pohjoispuolella saavutaan vedenjakajalle, joka erottaa
Kymijoen vesistön ja Pohjanmaan jokialueen toisistaan. Viimeinen
Suomenlahteen laskeva järvi nelostien varressa on Elämäjärvi. Sen ja
Pohjanlahteen Pyhäjokea laskevan Pyhäjärven väliin jää noin seitsemän
kilometrin levyinen soistuvaa maaperää oleva kannas.
            
{{Kaksikuvaa|Pihtipudas-Peninki.jpg|Peningin kylää|Pihtipudas-Elamajarvi.png|Peningin mutka}}  

Pohjanmaalle saavuttaessa alkavat näkyä viivoitintiet: Aiempi
tienrakennuksen periaate oli, että tie koostuu käyrien yhdistämistä
suorista, kun se nykyisin koostuu suorien yhdistämistä käyristä.
Pohjanmaalla ja Lapissa on teiden suunnittelijat ovat ilmeisesti oikein
kilpailleet siitä, kuka saa piirretyksi suunnitelmakarttaan pisimmän
suoran. (Pitkä suora ei välttämättä tarkoita hyvää näkyvyyttä ja
erinomaisia ohitusolosuhteita. Suoranhan voidaan tehdä
mäkimaastoonkiin.)

Pyhäjärvelle saavuttaessa tie teki aikanaan komean mutkan Pyhäjärven
kirkonkylän kautta. Nykyinen tieverkko on hieman vähemmän mutkallinen.
Nykyisin Pyhäjärven keskusta Pyhäsalmi on sivussa nelostiestä Iisalmen
ja Kalajoen välisen tien 27 varressa.
           
{{Kaksikuvaa|Pyhajarvi-V.png|Pyhäjärven seutu vuoden 1940 Suomen Tiekartassa|Pyhajarvi-U.png|Pyhäjärven seutu 2014. Valtatiet 4 ja 27 merkitty punaisella}} 
            
{{Kaksikuvaa|Pyhajarvi-kk.jpg|Pyhäjärven kirkonkylä, nykyisten teiden 7701 ja 7702 risteys|Pyhajarvi-kk-V.png|Silloin ennen}} 
 
Pyhäjärven kunnan nimi on vaihdellut silloin tällöin. Vuoteen 1968
se käytti nimeä Pyhäjärvi Ol, kunnes Uudenmaan läänin Pyhäjärvi
liitettiin Karkkilan kauppalaan. Kunnan nimestä on käyty
jäsentenvälisiä: Kunnan nimi muuttui vuoden 1993 alusta Pyhäsalmeksi ja
seuraava valtuusto muutti sen takaisin Pyhäjärveksi vuonna 1996. Kunnan
keskustaajama on nimeltään Pyhäsalmi.
 
Pyhäjärven pohjoispuolella nelostie kulki Jokikylän kautta
Pyhäjokivartta 1960-luvun puolen välin tienoille asti, kunnes alueen
länsipuolelta kulkeva oikaisu valmistui.
            
{{Videokartta|Il77wXYZbgU|Jokikylää. Pyhäjoki on vielä yläjuoksullaan varsin vaatimaton.|Pyhajarvi-Jokikyla.png|Jokikyläntie, entinen nelostie, nykyinen maantie 18464}}
              
{| border="0" cellspacing="5"
|-
|{{Kuva|Karsamaki_Nuolimaentie1.jpg| }}
|rowspan=2|{{Kuva|Karsamaki-Nuolimaentie.png|Nuolimäentie}} 
|-
|{{Kuva|Karsamaki_Nuolimaentie2.jpg|Mielenkiintoinen tieosuus
Kärsämäellä. Lähellä nykyistä tietä kulkeva vanha tieosuus on aikoinaan
päällystetty eikä päällystettä ole poistettu tien jäätyä sivuun. Luonto
syö tien hiljalleen: Ruoho levittäytyy tien penkalta asfaltin reunoille
ja tien halkeamista kasvaa vihreää.}}
|} 
 
Kärsämäen eteläpuolella kaikki sivuun jääneet osuudet eivät ole
ajokelpoisia. Sen sijaan Hakalan kautta pääsee lähestymään hyvää
pikitietä pitkin lähes topeliaanisissa maisemissa.
            
{{Kaksikuvaa|Karsamaki-Hakala.jpg|Hakalantie, maantie 18424|Karsamaki.png| }} 

Mutta mitä ihmettä? Miksi yllä oleva kartta näyttää, että Kärsämäeltä
lähdetäänkin itään? Se selittyy vanhoihin karttoihin vilkaisemalla:

{{Kuva|Karsamaki-Pulkkila.png|Vanha nelostie kääntyy
Kärsämäellä ja kulkee itään päin runsaat 15 kilometriä ja sitten
laajasti kaartaen Piippolaan ja sieltä Pulkkilaan. Matka
Kärsämäki-Pulkkila on 52 kilometriä; nykyistä nelostietä Leskelän
kautta 32 kilometriä.}}
           
{{Kaksikuvaa|Saviselka1.jpg|Tie kulkee aluksi nykyisen
Kokkolan ja Kajaanin välisen valtatien 28 reittiä. Saviselästä
Piippolaan tie on tavanomaista pitempi museotie|Saviselka.png| }} 
       
{{Kuva|Saviselka2.jpg|Paljon nollia, rinnan ja päälletystenkin}}
        
{{Kuva|Saviselka3.jpg|Tie on hyväkuntoista soratietä.}}

Piippolasta Pulkkilaan kulkeva tie on rakennettu vanhan mutkittelevan
tien linjalle eikä vanhoista mutkista ei ole juuri mitään jäljellä.
Tämä tieosuus vaihtanut identiteettiään pariinkin kertaan: Kun nelostie
oikaistiin Leskelän kautta, Iisalmen-Piippolan välisen valtatien 19
numerointi ulotettiin Pulkkilaan asti. Vuonna 1996 koko valtatie 19
menetti statuksensa ja muuttui kantatieksi 88.
            
{{Kaksikuvaa|Pulkkila-Taperantie.jpg|Juuri Pulkkilan eteläpuolelta löytyi ajokelpoinen pätkä vanhaa nelostietä.|Pulkkila-Tapera.png|Täperäntie, Pulkkila}} 

Pulkkilan pohjoispuolella törmäävät mielenkiintoisella tavalla
tierakennus ja vesirakennus. Varhaisempi nelostie kulki kahtena
viivointieosuutena pohjoiskoilliseen Vornaan, josta se kääntyi
luoteeseen. Niin sitten kävi, että tie jäi Siikajoen tulvasuojelun
jalkoihin: Siikajoen luonnonuoman eteläpuolelle rakennettiin vuosina
1965-1971 Uljuan tekojärvi, pinta-alaltaan 28 neliökilometriä ja
nelostie jäi tekojärven alle. Tielle rakennettiin uusi linjaus
tekojärven länsipuolelle. Vanha nelostie on jäljellä erityisesti
Pulkkilan puoleisella rannalla.
          
{{Kuva|Pulkkila-Uljua.png|Uljuan tekojärvi. Vanha nelostien linjaus merkitty sinisellä}}
       

{{Yt|xhiOrw1R9HM|Lehtolantie, Pulkkila. Tie päättyy Uljuan tekojärven rantaan.}}
            
{{Kaksikuvaa|Uljua-Etela-V.png|Vuoden 1957 kartta tekoaltaan rannalta|Uljua-Etela-U.png|Vuoden 2014 kartta. Merkintä "Venesatama" kummassakin kartassa samassa kohdassa}} 

{{Kaksikuvaa|Uljua-Pohj-V.png|Vuoden 1957 kartta pohjoisrannalta |Uljua-Pohj-U.png|Vuoden 2014 kartta pohjoisrannalta}} 
           
{{Kuva|Pulkkila-Vorna.jpg|Pohjoisen rannan venesatamaa siitä, mistä nelostie jäi veden alle}}

{{Kuva|Rantsilan_Suora.jpg|Uljuan jälkeen alkaa osuus,
jossa viivoitinsuora seuraa toista. Tunnetuin näistä lienee kuvan
"Rantsilan suora" Rantsilan eteläpuolella. Sillä on mittaa 10,5
kilometriä. Suora on jopa hieman hankala pimeässä: On vaikeaa arvioida,
onko vastaan tulija puolen vain viiden kilometrin päässä.}}

Temmeksessä päästiin hetkeksi koukkaamaan vanhoille tienpätkille.
           
{{Kaksikuvaa|Temmeksentie.jpg|Temmeksentie|Temmes-City.png| }} 

{{Kaksikuvaa|Temmes-Kirkko.jpg|Temmeksen kirkkotie|Temmes-Kirkko.png| }} 

Hieman pitempi on koukkaus Haurukylään Temmeksen pohjoisosissa Tyrnävän
ja Limingan kuntien rajalla
            
{{Kaksikuvaa|Haurukyla.jpg|Haurukyläntie|Temmes-Haurukyla.png| }} 
 
Limingan Haaransillassa kohdataan Turusta saapuva [[valtatie 8]].
Kaksikaistaisesta liikenneympyrästä alkaa Oulun moottoritie. Vanha tie
jatkuu risteyksen yli tienä 847.
            
{{Kaksikuvaa|Haaransilta.jpg|Haaransillan ympyrä. Kaistamerkinnät ja kaistan yläpuoleiset viitat eivät täsmää.|Haaransilta.png|Matalalla ollaan, alle viiden metrin korkeudella meren pinnasta.}} 
             
{{Kaksikuvaa|Kempele-V.png|Kempeleen keskusta vuoden 1952
kartalla. Hieman on liikenneympyröitä rakenneltu, mutta muuten
tieverkon perusta on samanlainen. Nelostien kilometripylväs on vielä
merkitty tasoristeyksen kautta kulkevan tien varteen.|Kempele-U.png|Kuljettu reitti nykykartalla.}} 
  
Oulussa ei ole varsinaista luontevaa vanhan nelostien
läpikulkureittiä. Vanha tie jatkuu Toppilan-Pateniemen suuntaan.
          
{{Kuva|Oulu.png|Oulu vuoden 1950 karttakirjassa}}

=== Oulusta Kemiin ===


1930- ja 1940-lukujen taitteessa painetun Suomen Tiekartan mukaan Oulun
ja Kemin välinen etäisyys maantietä pitkin on 146 kilometriä. Nykyisin
tienviittojen lukujen summa on 107 kilometriä eli jonnekin on kadonnut
matkasta lähes neljännes. Syykin selviää verraten nopeasti karttaan
katsomalla:

{{Kuva|Haukipudas-Ii.png|Nelostietä Haukiputaalla ja Iissä}}
 
Maantiet tekevät melkoisia kierroksia isojen jokien kohdalla. Ne
ylitetään monessa rautatiesiltoja pitkin ja rautatie sijaitsee jonkin
verran sisempänä kuin jokisuissa olevat kirkonkylät. Haukiputaan ja Iin
lisäksi nöin tapahtuu Olhavassa ja Kuivaniemellä.
Oulun ja Iin välillä oikaistua "uutta" nelostietä edustaa seututie
847, joka oli nelostie ennen moottori- ja moottoriliikennetien
valmistumista. Ensimmäisen kerran poikkeamme siitä Kellossa.

{{Kaksikuvaa|Kellontie.jpg|Kellontie|Kello.png| }} 

Haukiputaalla ei rautatiesillan ylitse enää kulje autotietä. <br>            

{{Kaksikuvaa|Haukipudas-Asemankyla.jpg|Asemakylänraitti, Haukiputaan Asemakylä|Haukipudas.png|Vanhaa nelostietä seuraava reitti Kiiminkijoen pohjoisrannalla Haukiputaalla}}

{{Kaksikuvaa|Putaankylantie.jpg|Putaankyläntie|Haukipudas-Putaankyla.png|Vanha tie tekee laajan kaarroksen länteen}}  
             
{{Videokartta|I6p4jXxx9Ow|Iin yhdistetty maantie- ja rautatiesilta; Raasakan voimala (pudotuskorkeus 21 m)|Ii-City.png|Asematie (seututie 851), Virkkulantie (maantie 8511)}}
                     
{{Kaksikuvaa|Ii-Kantolantie.jpg|Kantolantie, Ii|Ii-Kuninkaanniemi.png|Myös Iin pohjoispuolella tehdään kaarros länteen}} 
  
Kuivaniemellä on historia kulkenut toisin päin kuin Haukiputaalla:
Kuivaniemellä on tehty radan oikaisu. Rautatie kulkee vuonna 1965
valmistuneella uudella sillalla ja entinen ratalinja ja vanhan
nelostien kanssa yhteinen silta on katuna.

{{Kaksikuvaa|Kuivaniemi-Ratatie.jpg|Ratatie, Kuivaniemi|Kuivaniemi-Asemakyla.png|Kuivaniemen asemakylä}} 

Simon kohdalla tiedot vanhan tien kulusta ovat ristiriitaisia. Useat
vanhat kartat esittävät tien kulkevan siltaa pitkin Simojoen alajuoksun
yli, mutta tekstilähteet puhuvat ainoastaan lossista. Varhaiset kartat
perustunevat pintapuoliseen kartoitukseen ja siksi niissä voi hyvinkin
olla virheitä, jotka ovat periytyneet kartasta toiseen. Simonkylän
kylähistoriikki mainitsee, että vuonna 1902 valmistui rautatie ja
tieliikennekin siirtyi rautatien sillalle. Näin ollen esimerkiksi
vuoden 1938 Suomen Tiekartta on todennäköisesti virheellinen tältä osin.
            
{{Kaksikuvaa|Simojoki-1938.png|Suomen Tiekartta 1938|Simojoki-1950.png|Yleiskarttakirja 1950}} 

{{Kuva|Kuivaniemi-Simo.png|Kuivaniemen Asemakylän ja Simon
välisestä vanhasta kiemurtelevasta tiestä Kuivaniemen ja Onkalon
välinen osuus on merkitty sen verran pieneksi metsätieksi, että sen
ajaminen jätettiin suosiolla.}}

{{Kaksikuvaa|Simo-Kirkkotie.jpg|Kirkkotie, Simo|Simonkyla.png|Myös Simon länsipuolella tehdään laaja lenkki}} 

Viantien ja Kemin välillä vanhin tie on suurimmalta osaltaan
pirstoutunut varsin pieniin palasiin ja monin paikoin kadonnut.

=== Kemistä Rovaniemelle ===
 
Kohta sotien jälkeen vuonna 1947 valmistui Kemijoen Isohaaraan
voimala, jonka padolle rakennettiin myös maantie ja rautatie korvaamaan
saksalaisten tuhoamat Kemijoen sillat. Nykyisin tämä tieosuus on
maantie 921.

{{Videokartta|HM5AFO-6eq4|Kemijoen ylitys voimalatietä|Keminmaa.png| }}

Keminmaan ja Tervolan välillä vanha nelostie kulkee noin 35
kilometrin matkan nykyisen itäpuolella lähellä Kemijoen rantaa.

{{Kaksikuvaa|Keminmaa-Tervola1.png|Vanha nelostie sinisellä, nykyiset valtatiet punaisella|Keminmaa-Tervola2.png| }} 

Vanhan tien paikka on säilynyt, mutta sen rantamaisemat ovat paikoin
muuttunet reilusti: Kemijoen pintaa on nostettu voimalaitosten
rakentamiseksi ja osa rantavyöhykettä on kadonnut.

{{Kaksikuvaa|Yli-Paakkola-V.png|Kemijokivartta Taivalkosken yläpuolella 1960|Yli-Paakkola-U.png|Kemijokivartta Taivalkosken yläpuolella 2004}} 
            
{{Kaksikuvaa|Tervola-Rannansaari-V.png|Rannansaari 1960|Tervola-Rannansaari-U.png|Rannansaari 2004}} 
         
{{Kuva|Tervola-Paakkolantie.jpg|Vanhaa nelostietä Rannansaaren
kohdalla. Tien penkereille on kasvanut puustoa ja pusikkoa eikä tien
luonne vesien keskellä erotu selvästi.}}
   
{{Videokartta|suSVsqhzsmE|Louen-Ossauskosken vanha tie|Loue-Ossauskoski.png|Vanhaa tietä on jäljellä Louen
ja Ossauskosken välillä. Ossauskosken yläpuolella se on jäänyt voimalan patoaltaan alle.}}
        
{{Kaksikuvaa|Ala-Korkalo-V.png|Myös Rovaniemen alapuoella on rantaviiva muuttunut, koska joki on muuttunut Valajaskosken voimalan patoaltaaksi. Ala-Korkaloa 1956.|Ala-Korkalo-U.png|Ala-Korkaloa 2014}} 
          
{{Kuva|Kuolaniemi.jpg|Kuolajoen kohdalla}}

Rovaniemellä vanha tie ylittää Kemijoen kahdesti. Ounaskosken ylitse
kulkee kaksikerroksinen ristikkosilta, jonka yläpaarteella kulkevat
junat.

{{Yt|_3XwETVlwkc|Ounaskosken silta}}
          
Ounaskosken äärellä moni kysyy tasaisen vedenpinnan äärellä, että mikä
ihmeen koski. Kohdalla oli koski vuoteen 1960 asti. Silloin valmistui
15 kilometrin päähän alajuoksulle Valajaskosken voimalaitos ja
Ounaskoski muuttui patoaltaaksi.
          
{{Kuva|Ounaskoski-V.jpg|Postikorttikuva Rovaniemeltä
ajalta ennen Valajaskosken rakentamista. Ounaskosken vastarannan
huomion herättäva rakennus on hotelli Pohjanhovi sodan jälkeisessä
asussaan.}}

=== Rovaniemeltä Ivaloon ===
 
Vanha nelostie palaa Kemijoen toiselle puolelle Rovaniemen
Suutarinkorvassa. Suutarinkorvan yhdistetty maantie- ja rautatiesilta
valmistui vuonna 1930. Saksalaiset tuhosivat sillan lokakuussa 1944 ja
sillan jälleenrakennus kesti vuoteen 1951 asti. Nelostietä silta
palveli vuoteen 1971 saakka, jolloin valmistui uusi tie Ounasjoen
suiston ylitse
Kemijoen pohjoisrannalle. Sillan rinnalle valmistui maantiesilta
vuonna 1995.

{{Kaksikuvaa|Petsamo_Suutarinkorpi_1944.jpg|Suutarinkorven silta hävityksen jälkeen|Petsamo_Suutarinkorva.jpg|Silta jälleenrakennettiin alkuperäisen mukaiseksi}}
           
{{Kuva|Suutarinkorva-U.jpg|Suutarinkorvan sillat 2014}} 

Rovaniemen ja Sodankylän välillä nykyinen nelostie seuraa melko
tarkasti vanhaa tietä. Joidenkin kylien kohdalla on tehty
linjausmuutoksia, mutta vanha tielinja on pääosin kadonnut tai
ajokelvoton.

{{Kaksikuvaa|Raudanjoki-silta.jpg|Raudanjoen silta vanhalla tiellä|Raudanjoki-U.png|Raudanjoen koukkaus}} 

Sodankylän pohjoispuolella nelostien historiaan vaikuttaa Kemijokeen
laskevan Kitisen voimalaitosrakentaminen; periaatteessa samalla tavoin
kuin Rovaniemen ja Kemin välillä. Voimaloiden yläpuolelle rakennetaan
patoaltaat, joiden alle jää maata.

{{Kaksikuvaa|Sattanen-V.png|Kelukosken yläpuolista maastoa 1962|Sattanen-U.png|Kelukosken yläpuolista maastoa 2014. Voimala on valmistunut vuonna 2001.}} 

{{Kuva|Sattanen.jpg|Kelukosken voimalan patoaltaan reunalla. Sattasentie, Sodankylä.}}
         
{{Kaksikuvaa|Vajukoski-Allas.jpg|Vajukosken voimala on valmistunut vuonna 1984 ja sen yläpuolelle muodostui 15 kilometriä pitkä patoallas.|Petkula.png|Uutta nelostietä on rakennettu vanhan länsipuolelle.}} 

{{Kaksikuvaa|Vajukoski-V.png|Vanhaa nelostietä Vajukosken tulevan altaan kohdalla vuonna 1969|Vajukoski-U.png|Nykyisin vanha nelostie sukeltaa patoaltaaseen}} 
  
Kovin paljon on maisema muuttunut kohdassa, jossa nelostie ylittää
Porttipahdan altaan.

{{Kaksikuvaa|Porttipahta-V.png|Porttipahdan kohta 1971|Porttipahta-U.png|Porttipahdan kohta 2014}} 

{{Kuva|Porttipahta-Tie.jpg|Porttipahdan pengertie}}

Porttipahdan pohjoispuolella alkaa osuus, jossa vanhanaikaisia viivotinteiden mutkia on oiottu ja mäkiä kierretty.
            
{{Videokartta|aOo1xaj0794|Ajetaan vanhaa tielinjaa Lohinipan kohdalla|Lohinippa.png| }}
       
{{Kuva|Poro.jpg|Poroja tiellä}}
           
{{Kaksikuvaa|Kuusikiekerontie.jpg|Vanhaa tietä, Kuusikiekeröntie|Kuusikiekero.png| }} 

{{Kaksikuvaa|Ylisenvaara-Tie.jpg|Tämä haara piti käydä katsomassa, pitääkö paikkansa, että siitä ei pääse läpi. No, pitihän se.|Ylisenvaara.png| }} 

Nykyisen tien linjaus on seuraa hyvinkin tiukasti vanhaa tietä. Vanhan
viivoitintien tiukat mutkat on kuitenkin säännönmukaisesti oikaistu.
Lähes yhtä säännönmukaisesti on vanha tie jätetty jäljelle ulkokaarteen
puolelle ja siitä on tehty pysäköintipaikka.

{{Kaksikuvaa|Mutka-parkkipaikka.jpg|Loivennettu mutka Kakslauttasen pohjoispuolella|Mutka.png| }} 

Saariselän pohjoispuolella Kaunispään tunturin ylityksessä uusi ja
vanha tie erkanevat toisistaan. Nousu pohjoisen suunnasta Kaunispään
viereiselle Urupäälle on legendaarinen magneettimäki: Petsamon tien
huippukauden varsin pienitehoisilla kuormureilla on taipumusta hyytyä
ylämäkeen kuin niitä olisi magneetti pitänyt kiinni.

Magneettimäki on museotie, mutta varsin huonosti hoidettu. 
          
{{Kuva|Magneettimaki-3D.png|3D-malli Kaunispään ylityksestä.
Vanha Magneettimäki sinisellä, nykyisen nelostien sijainti punaisella.
Magneettimäen nousu ei ole tasainen, vaan Urupään rinteessä on jyrkkä
osuus, joka on vieläpä mutkainen.}}

{{Yt|lG0Jif-UW-k|Magneettimäkeä alaspäin}}
         
Kaunispään ja Ivalon välistä tietä on oiottu. Sivuun jääneet pätkät
ovat osin varsin lyhyitä ja myös kadonneita.
          
{{Kuva|Palkisoja.png|Vanhan tien mutkittelua vuoden 1966 topografikartalla. Nykyinen tielinja merkitty punaisella.}}

{{Kaksikuvaa|Alajoentie.jpg|Jaaha. Käännytäänpä takaisin.|Alajoki.png|Tätä mutkaa käytiin kokeilemassa.}}

=== Ivalosta Virtaniemelle ===

Ivalossa vanha ja nykyinen nelostie erkanevat. Sotien jälkeen nelostie
käännettiin kulkemaan Karigasniemelle. Nykyisin tie päättyy Utsjoelle:
Reitti muutettiin, kun Utsjoelle oli saatu aikaan säädyllinen tie ja
silta Norjaan oli avattu.

Alkuosa Ivalon jälkeistä Petsamon tietä on nykyisin kantatietä 91. Se
päättyy Raja-Jooseppiin, josta tie jatkuu Venäjän puolella Murmanskiin.
          
{{Kuva|Ivalo-Virtaniemi.png|Ivalon itäpuolta}}

{{Kuva|Akujarvi.jpg|Raja-Joosepin tien haarautumiskohta Akujärvellä}}

Tie Akujärveltä Nellimin kautta rajalle Virtaniemeen on nykyisin
seututie 969. Se on paljolti alkuperäisessä kunnossaan, jos kohta
mutkia ja nyppylöitä on hieman juustohöylätty. Paloselän-Peuranuittamaselän
kohtaa lukuun ottamatta tie kulkee nykyisin vanhaa linjaa.
            
{{Kaksikuvaa|Paloselka.jpg|Peuranuittamanselkää|Paloselka.png| }} 

{{Yt|bHDMS0jwyio|Akujärven-Nellimin osuutta}}
        
{{Kuva|Nellim.jpg|Nellimin kylänraittia}}

{{Kuva|Rajavyohyke.jpg|Virtaniemeä lähestyttäessä tie kulkee rajavyöhykkeen rajojen välissä. Tieltä ei siis saa poistua.}}

Virtaniemelle tutkimusretken saavutaan varsin vaatimattomin
seremonioin. Jossain muualla paikka katsottaisiin ainakin infotaulun arvoiseksi, ellei
isommankin museon.
 
{{Kuva|Virtaniemi.png|Tien päätepiste Virtaniemellä}}

Puomilta on itse rajalle matkaa vielä puolisentoista kilometriä.
       
{{Kuva|Virtaniemi-Kartta.png|Virtaniemi ja raja}}

Petsamon tien pituus Ivalosta Liinahamarin satamaan oli vuoden 1939
kartan mukaan 231 kilometriä. Tie katkesi kahdessa vaiheessa: Vuoden
1944 välirauhassa luovutettiin Neuvostoliittoon Petsamon alue ja raja
kulki Jäniskosken ja Nautsin välillä. Myöhemmin kuitenkin
Neuvostoliitto kiinnostui vesivoimasta, jolla käyttää Petsamon alueen
nikkelitehtaita. Se esitti Suomelle vaatimuksen saada ostaa
kolmiomainen alue Jäniskosken ympäriltä. Suomi taipui tämän lempeän
ehdotuksen edessä ja siksi tie päättyy nykyisin Virtaniemeen. Petsamon
tiestä sijaitsee Suomen puolella nykyisin noin 50 kilometriä, eli noin
180 kilometriä jäi rajan taakse.}}

{{Kuva|Petsamo-Kartta.png|Petsamo 1939}}
 
Niila Heikkilä on antanut käyttöön valokuvia omalta Petsamon tielle suuntautuneelta matkaltaan:
          
{{Kuva|VT4_Salmijarvi.jpg|Salmijärvi. © Niila Heikkilä}}

{{Kuva|VT4_Ylaluostari-Petsamo-valilla.jpg|Yläluostarin ja Petsamon välistä tietä. © Niila Heikkilä}}

{{Kuva|VT4_Liinahamarin_risteys_Petsamo.jpg|Liinahamarin ja Murmanskin teiden risteys Petsamossa. © Niila Heikkilä}}