Iisalmi-Oulu

Kohteesta Tiet
Versio hetkellä 28. joulukuuta 2021 kello 00.50 – tehnyt Matti (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: {{Begin}} Iisalmen-Oulun muinaistiehen on aikoinaan kohdistettu sanankäyttöä, jota voitaisiin nykyisin luonnehtia negatiiviseksi siltarumpupolitiikaksi: Älkä...)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Iisalmen-Oulun muinaistiehen on aikoinaan kohdistettu sanankäyttöä, jota voitaisiin nykyisin luonnehtia negatiiviseksi siltarumpupolitiikaksi: Älkää vain tuoko meille tietä! Tien rakentaminen ja ylläpito koutui paikallisten talonpoikien kuormaksi, mutta raskain rasitus syntui kyytiveloitteesta.

1600-luvulla nousi esiin ajatus luoteis-kaakkois-suuntaisesta maantiestä, jonka avulla olisi mahdollista siirtää sotajoukkoja pohjoisen Suomen ja Viipurin välillä sisämaan kautta hankalan rannikkoreitin sijaan. Ehdotus ole, että uusi tie Savosta Oulun seudulle rakennettaisiin Siikajokivarteen. Siikajokivarren pitäjät ja Oulujärven pitäjä kumpikin lähestyivät Tukholmaa ehdottaen tien rakentamista muualle kuin omalle seudulle. Asia siirtyi Oulun käskynhaltijalle joka kannatti ehdotusta, mutta Limingan, Salon ja Pyhäjoen pitäjät voittivat käräjillä jutun. Sillä erää tien rakentaminen jäi silleen.

Iisalmi-Oulu

Asiaan palattiin 1740-luvulla pikkuvihan aikaan. Venäläisille oli tärkeää saada kuljetetuksi sotaväen tarpeita Ouluun. Venäjän sotakollegio määräsi rakennettavaksi kesätien Käkisalmesta Savonlinnan, Kuopion ja Kajaanin kautta Ouluun. Myös venäläiset näkivät Kajaanin suunnan ongelmat ja rupesivat sen sijaan tekemään oikotietä Iisalmesta Ouluun sata vuotta aiemmin hylätyn linjan mukaisesti. Vuonna 1742 työt olivat käynnissä, mutta lopputuloksena oli lähinnä ratsain kuljettava tie, jossa saatettiin purilailla vetää tavaroita. Aivan umpimetsään ei kuitenkaan tarvinnut mennä, vaan pohjalla on ollut jonkinlainen polku, jota pitkin postiakin oli kuljetettu.

Kun Kuopion kaupunki vuonna 1775 oli määrätty perustettavaksi, samassa yhteydessä kuningas Kustaa III rakennettavaksi tien Kuopiosta Ouluun. Koska sen pohja oli jo olemassa, jo vuonna 1783 oli tie rattailla ajettavassa kunnossa. Kolmena seuraavana vuonna sitä vielä oikaistiin.

Iisalmen ja Pyhännän välillä tie kulki nykyistä kantatietä 88 idempänä Nissilän kautta

Aivan vuosisadan lopulla valmistui haara Nissilästä Vuolijoelle Oulujärven rantaan. Tämä jollain tavalla ratkaisi kysymyksen Iisalmen ja Kajaanin välisestä tiestä (ja saattoi olla omiaan viivästyttämään suoran tien valmistumista.)