Ero sivun ”Kantatie 51” versioiden välillä

Kohteesta Tiet
Loikkaa: valikkoon, hakuun
({{Tie|51}} Kantatie 51, Länsiväylä, Jorvaksentie, Helsinki-Karjaa 75 km)
(Moottoritie: Tapiolan liittymä 1971)
(17 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 18: Rivi 18:
  
 
Länsiväylä eli Jorvaksentie on Helsingistä länteen sijaitsevan rannikon
 
Länsiväylä eli Jorvaksentie on Helsingistä länteen sijaitsevan rannikon
valtasuoni. Moottoritietä Helsingistä Espoonlahdelle, muuten
+
valtasuoni. Moottoritietä Helsingistä Kirkkonummelle, muuten
kaksikaistaista hyväkuntoista tietä. Hyväkuntoisuudesta huolimatta tie
+
kaksikaistaista hyväkuntoista tietä. Moottoritien jatke Kirkkonummelle valmistui vuonna 2013.
ruuhkautuu päivittäin eteläisen Espoon ja Helsingin sekä Espoonlahden
 
ja Kirkkonummen välillä. Moottoritien jatke Kirkkonummelle valmistui vuonna 2013.
 
  
 
{{Kuva|Kt51_Haukilahti.jpg|Moottoritietä Espoossa}}
 
{{Kuva|Kt51_Haukilahti.jpg|Moottoritietä Espoossa}}
Rivi 29: Rivi 27:
 
liittymät kanavoitu saksiramppien ja muiden järjestelyjen avulla
 
liittymät kanavoitu saksiramppien ja muiden järjestelyjen avulla
 
monimutkaiseksi kokonaisuudeksi. Linja-autokaistojen tulevaisuus on epäselvä metron aloitettua liikenteensä Matinkylään saakka. Suuntaisliittymät Lauttasaaren
 
monimutkaiseksi kokonaisuudeksi. Linja-autokaistojen tulevaisuus on epäselvä metron aloitettua liikenteensä Matinkylään saakka. Suuntaisliittymät Lauttasaaren
Katajaharjussa (rampit lähteen), Haukilahden kohdalla (rampit itään) ja
+
Katajaharjussa (rampit länteen), Haukilahden kohdalla (rampit itään) ja
 
Matinkylän-Olarin kohdalla (rampit länteen)
 
Matinkylän-Olarin kohdalla (rampit länteen)
  
 
{{Kuva|Kt51_Inkoo.jpg|Kirkkonummen ja Karjaan välistä kaksikaistaista tietä}}
 
{{Kuva|Kt51_Inkoo.jpg|Kirkkonummen ja Karjaan välistä kaksikaistaista tietä}}
  
{{Kartta|60.1697,24.8123|Tapiolan kohta Espoossa|service=googlemaps|type=satellite|height=400|width=1000|zoom=15}}  
+
{{Kartta|60.1697,24.8123|Tapiolan kohta Espoossa|service=leaflet|layer=Esri.WorldImagery|height=400|width=1000|zoom=15}}  
  
{{Kartta|60.1651,24.7450|Matinkylän ja Olarin kohta|service=googlemaps|type=satellite|height=400|width=1000|zoom=15}}
+
{{Kartta|60.1651,24.7450|Matinkylän ja Olarin kohta|service=leaflet|layer=Esri.WorldImagery|height=400|width=1000|zoom=15}}
  
 
=== Historiaa ===
 
=== Historiaa ===
Rivi 82: Rivi 80:
 
siirrettiin kulkemaan Kivenlahdesta sisämaan kautta
 
siirrettiin kulkemaan Kivenlahdesta sisämaan kautta
 
Kauklahteen, Kirkkonummen Lapinkylään, Siuntioon ja Lohjan kunnan
 
Kauklahteen, Kirkkonummen Lapinkylään, Siuntioon ja Lohjan kunnan
Virkkalaan. Espoonlahden sillalle tuli valtakunnanraja ja rajapuomi.
+
Virkkalaan.  
 +
Tällä reitillä ei vanhastaan ollut suoraa tietä koko matkalla. Siuntion ja Kirkkonummen Lapinkylän välille rakennettiin osin vanhaan tieverkkoon tukeutuen uusi maantie, joka valmistui vuonna 1948.
 +
Espoonlahden sillalle tuli valtakunnanraja ja rajapuomi.
 
Tämä Porkkalan vuokra-alueen kiertävä tie lakkautettiin myöhemmin
 
Tämä Porkkalan vuokra-alueen kiertävä tie lakkautettiin myöhemmin
 
kantatienä, kaiketi heikon laadun takia, ja osuus
 
kantatienä, kaiketi heikon laadun takia, ja osuus
Virkkalasta Hankoon uudelleennumeroitiin tieksi 53.
+
Virkkalasta Hankoon uudelleennumeroitiin tieksi 53. Tie on nykyisin yhdystie 1130.
  
 
{{Kuva|Kt51_Porkkala_1955.png|Tie Porkkalan vuokra-alueen pohjoispuolitse Virkkalaan. Autoilijan tiekartta 1955}}
 
{{Kuva|Kt51_Porkkala_1955.png|Tie Porkkalan vuokra-alueen pohjoispuolitse Virkkalaan. Autoilijan tiekartta 1955}}
 +
 +
{{Kuva|Kt51_Evitskog-Lapinkyla_1947.png|Evitskogin-Lapinkylän seutu taloudellisessa kartassa 1947. Nykyisen tien 1130 linjaus merkitty sinisellä.}}
  
 
{|  
 
{|  
Rivi 99: Rivi 101:
 
Suurin urakka oli uuden sillan rakentaminen Lauttasaaren ja mantereen
 
Suurin urakka oli uuden sillan rakentaminen Lauttasaaren ja mantereen
 
väliin; 1930-luvun silta oli auttamattoman vanhentunut kasvavalle
 
väliin; 1930-luvun silta oli auttamattoman vanhentunut kasvavalle
autoliikenteelle. Ensimmäiset osuudet moottoritietä valmistuivat
+
autoliikenteelle.  
 +
 
 +
{{Kuva|Kt51_Lauttasaaren_vanha_silta2.jpg|Lauttasaaren siltaa 1960-luvulla. Sekä nopeus- että painorajoitus olivat alhaiset.}}
 +
 
 +
Ensimmäiset osuudet moottoritietä valmistuivat
 
Lauttasaaren länsipuolelle Matinkylään hieman ennen 1960-luvun puolta
 
Lauttasaaren länsipuolelle Matinkylään hieman ennen 1960-luvun puolta
 
väliä ja
 
väliä ja
Rivi 106: Rivi 112:
 
pisin silta
 
pisin silta
 
Heinolan Tähtiniemen sillan valmistumiseen asti. Moottoritie
 
Heinolan Tähtiniemen sillan valmistumiseen asti. Moottoritie
Espoonlahdelle oli valmis 1960-luvun lopulla.
+
Espoonlahdelle oli valmis 1960-luvun lopulla. Espoonlahden ylittävä uusi silta valmistui vuonna 1969.
 +
 
 +
{{Kuva|Kt51_Lapinlahden_silta_hinaus.jpg|Lapinlahden siltalohkojen kuljetusta}}
 +
 
 +
{{Kuva|Kt51_Otaniemen_Liittyma.jpg|Otaniemen liittymä 1965 kuvattuna Otsolahden sillalta kohti Helsinkiä}}
  
 
{{Kuva|Kt51_Katajaharju_1967.jpg|Katajaharjun liittymä 1967. Hiljainen on tuon ajan moottoritie. Ennen ramppia päättyy nopeusrajoitus ja alkaa vapaan nopeuden tie. Ja kyllä siellä sitten ajettiinkin! Sillan vieressä on kilpi: "Aja oikealla, ohita vasemmalta". Pätevä neuvo edelleenkin.}}
 
{{Kuva|Kt51_Katajaharju_1967.jpg|Katajaharjun liittymä 1967. Hiljainen on tuon ajan moottoritie. Ennen ramppia päättyy nopeusrajoitus ja alkaa vapaan nopeuden tie. Ja kyllä siellä sitten ajettiinkin! Sillan vieressä on kilpi: "Aja oikealla, ohita vasemmalta". Pätevä neuvo edelleenkin.}}
Rivi 125: Rivi 135:
 
Moottoritien valmistumisen jälkeen Lauttasaaren teräsristikkosilta
 
Moottoritien valmistumisen jälkeen Lauttasaaren teräsristikkosilta
 
purettiin vuonna 1969 ja se korvattiin uudella teräsbetonirakenteisella.
 
purettiin vuonna 1969 ja se korvattiin uudella teräsbetonirakenteisella.
 +
 +
{{Kuva|Kt51_Tapiola_1971.jpg|Tapiolan liittymä alkuperäisessä kuosissaan 1971}}
  
 
==== Porkkalan rajalta länteen ====
 
==== Porkkalan rajalta länteen ====
Rivi 130: Rivi 142:
 
Jorvaksentien uusiminen ja jatkaminen aloitettiin 1960-luvulla. Espoossa rupesi vaikuttamaan Helsingin seudun nopea laajeneminen ja Espoonlahden länsipuolella tie oli käytännössä sotia edeltäneessä tilassa.
 
Jorvaksentien uusiminen ja jatkaminen aloitettiin 1960-luvulla. Espoossa rupesi vaikuttamaan Helsingin seudun nopea laajeneminen ja Espoonlahden länsipuolella tie oli käytännössä sotia edeltäneessä tilassa.
  
{{Kuva|Kt51_Espoo_1963.png|Espoo 1963. Aluerakentaminen ei vielä ole alkanut ja tieverkko Jorvaksentietä lukuun ottamassa on historiallisessa kuosissa.}}
+
{{Kuva|Kt51_Espoo_1963.png|Espoo 1963. Aluerakentaminen ei vielä ole alkanut ja tieverkko Jorvaksentietä lukuun ottamatta on historiallisessa kuosissa.}}
  
 
{{Kuva|Kt51_Jorvas_1963.png|Jorvas 1963. Suora tie Helsinkiin haarautui vanhasta maantiestä Jorvaksen aseman tienoilla.}}
 
{{Kuva|Kt51_Jorvas_1963.png|Jorvas 1963. Suora tie Helsinkiin haarautui vanhasta maantiestä Jorvaksen aseman tienoilla.}}
Rivi 136: Rivi 148:
 
{{Kuva|Kt51_Pikkala_1963.png|Pikkala 1963. Vanhan tien mutkittelua.}}
 
{{Kuva|Kt51_Pikkala_1963.png|Pikkala 1963. Vanhan tien mutkittelua.}}
  
Vuosikymmenen lopulla uusi tie ulottui Kirkkonummen Pikkalaan ja tie
+
{{Kuva|Kt51_Espoo_1965.png|Moottoritietyömaan eteneminen vuonna 1965. Kaistoja on Matinkylään, mutta liitymät ovat kesken, samoin kuin Lapinlahden silta.}}
Karjaalle asti oli valmiina 1970-luvun alkuvuosina. Tie ei noudattanut
+
 
 +
Osuus Kirkkonummi-Båtvik valmistui vuonna 1966, Båtvik-Pikkala 1967 ja osuus Pikkala-Degerby-Inkoo vuonna 1969.
 +
Loppuosuus Karjaalle valmistui vuonna 1972.
 +
Tie ei noudattanut
 
alkuperäistä linjausta Pikkalan länsipuolella, vaan Pikkalan ja
 
alkuperäistä linjausta Pikkalan länsipuolella, vaan Pikkalan ja
 
Degerbyn laaja mutka oikaistiin ja Inkoosta tie linjattiin Tammisaaren
 
Degerbyn laaja mutka oikaistiin ja Inkoosta tie linjattiin Tammisaaren
sijasta Karjaalle. Tien valmistuttua vuonna 1972  numero 51
+
sijasta Karjaalle. Tien valmistuttua numero 51
 
otettiin takaisin käyttöön. Numerointia ei palautettu kuitenkaan entiselleen Karjaan ja
 
otettiin takaisin käyttöön. Numerointia ei palautettu kuitenkaan entiselleen Karjaan ja
 
Hangon välillä, vaan tämä osuus jäi kantatieksi 53, joka vuonna 1996
 
Hangon välillä, vaan tämä osuus jäi kantatieksi 53, joka vuonna 1996
Rivi 147: Rivi 162:
 
{{Kuva|Kt51_Sunnanvik.jpg|Paikallistieksi jäänyttä vanhaa
 
{{Kuva|Kt51_Sunnanvik.jpg|Paikallistieksi jäänyttä vanhaa
 
tielinjaa}}
 
tielinjaa}}
 +
 +
Inkoon länsipuoleinen osuus vanhasta tiestä on tavattoman mutkainen. Uusi linja rakennettiin pohjoisempaa pääosin asumattomien seutujen halki ja se linjattiin Tammisaaren asemesta Karjaalle.
 +
 +
{{Kuva|Kt51_Inkoo-Karjaa_1947A.png|Inkoon-Karjaan-Snappertunan seutu, taloudellinen kartta 1947. Nykyiset kantatie 51 ja valtatie 25 merkitty violetilla ja vihreällä}}
 +
 +
{{Kuva|Kt51_Inkoo-Karjaa_1947B.png|Inkoon-Karjaan-Snappertunan seutu, taloudellinen kartta 1947. Nykyinen kantatie 51 merkitty violetilla}}
  
 
Porkkalan kiertänyt osuus on sittemmin parannettu. Espoonlahdesta Kehä
 
Porkkalan kiertänyt osuus on sittemmin parannettu. Espoonlahdesta Kehä
Rivi 160: Rivi 181:
 
eivät nekään enää palvelleet toivotulla tavalla. Erityisesti Tapiolan
 
eivät nekään enää palvelleet toivotulla tavalla. Erityisesti Tapiolan
 
ja Otaniemen liittymien liian lyhyt väli aiheutti sekoittumista ja
 
ja Otaniemen liittymien liian lyhyt väli aiheutti sekoittumista ja
siksi ruuhkautumista ja onnettomuuksia. Hanasaaren ja Matinkylän
+
siksi ruuhkautumista ja onnettomuuksia.  
 +
 
 +
{{Kuva|Kt51_Otsolahti.jpg|Liittymien välillä oli todella lyhyt sekoittumisalue}}
 +
 
 +
Hanasaaren ja Matinkylän
 
välinen
 
välinen
 
osuus käytännössä rakennettiinkin uudelleen. Espoon ja Helsingin
 
osuus käytännössä rakennettiinkin uudelleen. Espoon ja Helsingin
Rivi 172: Rivi 197:
  
 
{{Kuva|Kt51_OtsolahtiUusi.jpg|Nykyinen Hakalehdon, Tapiolan ja Karhusaaren liittymäkokonaisuus}}
 
{{Kuva|Kt51_OtsolahtiUusi.jpg|Nykyinen Hakalehdon, Tapiolan ja Karhusaaren liittymäkokonaisuus}}
 +
 +
==== Moottoritie Espoonlahti-Kirkkonummi ====
 +
 +
Espoonlahden ja Kirkkonummen välinen moottoritie valmistui pitkällisen suunnittelun jälkeen loppuvuodesta 2013. Työn yhteydessä rakennettiin Espoonlahden yli kaksi siltaa ja entistä siltaa siirrettiin hieman meren suuntaan.
  
 
==== Länsimetro ====
 
==== Länsimetro ====
Rivi 199: Rivi 228:
 
{| border="0" cellpadding="5"
 
{| border="0" cellpadding="5"
 
|- style="vertical-align: top;"
 
|- style="vertical-align: top;"
|{{Kartta|60.11649,24.44407|[[File:RNL18.png]] Kirkkonummen liittymä|zoom=15|width=300|height=300|service=googlemaps|postamble=}}
+
|{{Kartta|60.11649,24.44407|{{ExitNumber|18}} Kirkkonummen liittymä|zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}}
 
|
 
|
 
Ennen moottoritietä rakennettu eritasoliittymä. Ruuhka-ajan palvelutaso-ongelmia.
 
Ennen moottoritietä rakennettu eritasoliittymä. Ruuhka-ajan palvelutaso-ongelmia.
 
|- style="vertical-align: top;"
 
|- style="vertical-align: top;"
|{{Kartta|60.11911,24.47931|[[File:RNL17.png]] Tolsan liittymä|zoom=15|width=300|height=300|service=googlemaps|postamble=}}
+
|{{Kartta|60.11911,24.47931|{{ExitNumber|17}} Tolsan liittymä|zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}}
 
|
 
|
 
Koiranluuliittymä
 
Koiranluuliittymä
 
|- style="vertical-align: top;"
 
|- style="vertical-align: top;"
|{{Kartta|60.1470,24.5753|[[File:RNL16.png]] Jorvaksen liittymä|zoom=15|width=300|height=300|service=googlemaps|postamble=}}
+
|{{Kartta|60.1470,24.5753|{{ExitNumber|16}} Jorvaksen liittymä|zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}}
 
|
 
|
 
Osittain varsin pehmeään maaperään paalutuksin perustettu liittymä
 
Osittain varsin pehmeään maaperään paalutuksin perustettu liittymä
 
|- style="vertical-align: top;"
 
|- style="vertical-align: top;"
|{{Kartta|60.13776,24.53476|[[File:RNL15.png]] {{Tie|50}} Inkilän liittymä |zoom=15|width=300|height=300|service=googlemaps|postamble=}}
+
|{{Kartta|60.13776,24.53476|{{ExitNumber|15}} {{Tie|50}} Inkilän liittymä |zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}}
 
|
 
|
Lähellä alkuperäistä kuosiaan oleva liittymä [[Kehä III:n]] päässä
+
Lähellä alkuperäistä kuosiaan oleva liittymä {{Kt|50|Kehä III:n}} päässä
 
|- style="vertical-align: top;"
 
|- style="vertical-align: top;"
|{{Kartta|60.1470,24.5753|[[File:RNL14.png]] Sarvvikin liittymä|zoom=15|width=300|height=300|service=googlemaps|postamble=}}
+
|{{Kartta|60.1470,24.5753|{{ExitNumber|14}} Sarvvikin liittymä|zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}}
 
|
 
|
 
Koiranluuliittymä
 
Koiranluuliittymä
 
|- style="vertical-align: top;"
 
|- style="vertical-align: top;"
|{{Kartta|60.1583,24.6272|[[File:RNL13.png]] Kivenlahden liittymä|zoom=15|width=300|height=300|service=googlemaps|postamble=}}
+
|{{Kartta|60.1583,24.6272|{{ExitNumber|13}} Kivenlahden liittymä|zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}}
 
|
 
|
 
Alun perin puolineliapila; täydennetty viisiramppiseksi lisäämällä idästä pohjoiseen vievä ramppi
 
Alun perin puolineliapila; täydennetty viisiramppiseksi lisäämällä idästä pohjoiseen vievä ramppi
 
|- style="vertical-align: top;"
 
|- style="vertical-align: top;"
|{{Kartta|60.1534,24.6648|[[File:RNL12.png]] Martinsillan liittymä|zoom=15|width=300|height=300|service=googlemaps|postamble=}}
+
|{{Kartta|60.1534,24.6648|{{ExitNumber|12}} Martinsillan liittymä|zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}}
 
|
 
|
 
Alunperin puolineliapila, joka on uusittu kuusiramppiseksi siten, että Helsingin suunnasta tuleva liikenne jaetaan kolmelle rampille.
 
Alunperin puolineliapila, joka on uusittu kuusiramppiseksi siten, että Helsingin suunnasta tuleva liikenne jaetaan kolmelle rampille.
 
|- style="vertical-align: top;"
 
|- style="vertical-align: top;"
|{{Kartta|60.1603,24.7051|[[File:RNL11.png]] Suomenojan liittymä|zoom=15|width=300|height=300|service=googlemaps|postamble=}}
+
|{{Kartta|60.1603,24.7051|{{ExitNumber|11}} Suomenojan liittymä|zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}}
 
|
 
|
 
Eteläpuolen ramppien geometriaa muutettu ja toinen silta rakennettu vuosina 2014-2015
 
Eteläpuolen ramppien geometriaa muutettu ja toinen silta rakennettu vuosina 2014-2015
 
|- style="vertical-align: top;"
 
|- style="vertical-align: top;"
|{{Kartta|60.1635,24.7379|[[File:RNL10.png]] Piispansillan liittymä|zoom=15|width=300|height=300|service=googlemaps|postamble=}}
+
|{{Kartta|60.1635,24.7379|{{ExitNumber|10}} Piispansillan liittymä|zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}}
 
|
 
|
 
Suuntaisliittymä Kirkkonummen suuntaan, vaikka merkittävää
 
Suuntaisliittymä Kirkkonummen suuntaan, vaikka merkittävää
Rivi 238: Rivi 267:
 
rakennettaessa. Länsisuunnasta liityntäbusseille varattu kulkutie liityntäterminaaliin.
 
rakennettaessa. Länsisuunnasta liityntäbusseille varattu kulkutie liityntäterminaaliin.
 
|- style="vertical-align: top;"
 
|- style="vertical-align: top;"
|{{Kartta|60.1660,24.7527|[[File:RNL9.png]] {{Tie|102}} Matinkylän liittymä|zoom=15|width=300|height=300|service=googlemaps|postamble=}}
+
|{{Kartta|60.1660,24.7527|{{ExitNumber|9}} {{Tie|102}} Matinkylän liittymä|zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}}
 
|
 
|
 
Ruuhka-ajan välityskyky erittäin huono. Liittymä nykymuodossaan on
 
Ruuhka-ajan välityskyky erittäin huono. Liittymä nykymuodossaan on
Rivi 244: Rivi 273:
 
minimikustannuksin. Erilaisia hätäparannuksia tehty, mutta lopputulos ei ole kehuttava.  
 
minimikustannuksin. Erilaisia hätäparannuksia tehty, mutta lopputulos ei ole kehuttava.  
 
|- style="vertical-align: top;"
 
|- style="vertical-align: top;"
|{{Kartta|60.1675,24.7707|[[File:RNL8.png]] Haukilahden liittymä|zoom=15|width=300|height=300|service=googlemaps|postamble=}}
+
|{{Kartta|60.1675,24.7707|{{ExitNumber|8}} Haukilahden liittymä|zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}}
 
|
 
|
 
Lähes alkuperäisessä kuosissaan oleva suuntaisliittymä; pysäkkiramppi rakennettu 1990-luvulla
 
Lähes alkuperäisessä kuosissaan oleva suuntaisliittymä; pysäkkiramppi rakennettu 1990-luvulla
 
|- style="vertical-align: top;"
 
|- style="vertical-align: top;"
|{{Kartta|60.16938,24.80268|[[File:RNL7.png]] Hakalehdon liittymä|zoom=15|width=300|height=300|service=googlemaps|postamble=}}
+
|{{Kartta|60.16938,24.80268|{{ExitNumber|7}} Hakalehdon liittymä|zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}}
 
|
 
|
 
Läntisin kolmen yhteenrakennetun liittymän kompleksista. Alkuperäinen
 
Läntisin kolmen yhteenrakennetun liittymän kompleksista. Alkuperäinen
 
Tapiolan liittymä jaettiin kahtia Tapiolan ja Hakalehdon liittymiin.
 
Tapiolan liittymä jaettiin kahtia Tapiolan ja Hakalehdon liittymiin.
 
|- style="vertical-align: top;"
 
|- style="vertical-align: top;"
|{{Kartta|60.16978,24.81106|[[File:RNL6.png]] Tapiolan liittymä|zoom=15|width=300|height=300|service=googlemaps|postamble=}}
+
|{{Kartta|60.16978,24.81106|{{ExitNumber|6}} Tapiolan liittymä|zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}}
 
|
 
|
 
Keskimmäinen kolmen yhteenrakennetun liittymän kompleksista.
 
Keskimmäinen kolmen yhteenrakennetun liittymän kompleksista.
Rivi 265: Rivi 294:
 
kahtia ja lännen suunnan rampit siirrettiin uuteen Hakalehdon liitymään.
 
kahtia ja lännen suunnan rampit siirrettiin uuteen Hakalehdon liitymään.
 
|- style="vertical-align: top;"
 
|- style="vertical-align: top;"
|{{Kartta|60.16935,24.82408|[[File:RNL5.png]] {{Tie|101}} Karhusaaren liittymä|zoom=15|width=300|height=300|service=googlemaps|postamble=}}
+
|{{Kartta|60.16935,24.82408|{{ExitNumber|5}} {{Tie|101}} Karhusaaren liittymä|zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}}
 
|
 
|
 
Hyvin ahtaaseen paikkaan rakennettu monimutkainen liittymä. Ahtauden
 
Hyvin ahtaaseen paikkaan rakennettu monimutkainen liittymä. Ahtauden
Rivi 281: Rivi 310:
 
yhdysramppeja.
 
yhdysramppeja.
 
|- style="vertical-align: top;"
 
|- style="vertical-align: top;"
|{{Kartta|60.16607,24.84209|[[File:RNL4.png]] Hanasaaren liittymä|zoom=15|width=300|height=300|service=googlemaps|postamble=}}
+
|{{Kartta|60.16607,24.84209|{{ExitNumber|4}} Hanasaaren liittymä|zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}}
 
|
 
|
 
Alunperin tässä kohdassa ei ollut liittymää. Hanasaaren
 
Alunperin tässä kohdassa ei ollut liittymää. Hanasaaren
Rivi 300: Rivi 329:
 
linja-autokäytössä olevien kokoojaramppien kautta.
 
linja-autokäytössä olevien kokoojaramppien kautta.
 
|- style="vertical-align: top;"
 
|- style="vertical-align: top;"
|{{Kartta|60.16305,24.85928|[[File:RNL3.png]] Katajaharjun liittymä|zoom=15|width=300|height=300|service=googlemaps|postamble=}}
+
|{{Kartta|60.16305,24.85928|{{ExitNumber|3}} Katajaharjun liittymä|zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}}
 
|
 
|
 
Lähes alkuperäisessä 1960-luvun kuosissaan oleva suuntaisliittymä.
 
Lähes alkuperäisessä 1960-luvun kuosissaan oleva suuntaisliittymä.
Rivi 308: Rivi 337:
 
poistettu vuonna 2010.
 
poistettu vuonna 2010.
 
|- style="vertical-align: top;"
 
|- style="vertical-align: top;"
|{{Kartta|60.16396,24.87629|[[File:RNL2.png]] Lemissaaren liittymä|zoom=15|width=300|height=300|service=googlemaps|postamble=}}
+
|{{Kartta|60.16396,24.87629|{{ExitNumber|2}} Lemissaaren liittymä|zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}}
 
|
 
|
 
Alkuperäisessä muodossaan oleva trumpettiliittymä. Lauttasaaren siltaa
 
Alkuperäisessä muodossaan oleva trumpettiliittymä. Lauttasaaren siltaa
Rivi 319: Rivi 348:
 
liikennevirtaan.
 
liikennevirtaan.
 
|- style="vertical-align: top;"
 
|- style="vertical-align: top;"
|{{Kartta|60.16566,24.91101|[[File:RNL1.png]] Ruoholahden liittymä|zoom=15|width=300|height=300|service=googlemaps|postamble=}}
+
|{{Kartta|60.16566,24.91101|{{ExitNumber|1}} Ruoholahden liittymä|zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}}
 
|
 
|
 
2000-luvun alussa rakennettu suuntaisliittymä muun muassa Ruoholahden kauppakeskuksen liikennettä varten.
 
2000-luvun alussa rakennettu suuntaisliittymä muun muassa Ruoholahden kauppakeskuksen liikennettä varten.
 
|}
 
|}

Versio 6. joulukuuta 2020 kello 10.42


51

Kantatie 51, Länsiväylä, Jorvaksentie, Helsinki-Karjaa 75 km


51 25 Helsinki-Hanko 130 km


Pohjakartta Maanmittauslaitos

'

Tiekuvaus_0051.png

Geometriaa

Tien Mutkaisuusprofiili

Suunnanmuutoksia alle 30°/km 58 km 80 %
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km 13 km 18 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km 1 km 2 %

Border

Kuvaus

Länsiväylä eli Jorvaksentie on Helsingistä länteen sijaitsevan rannikon valtasuoni. Moottoritietä Helsingistä Kirkkonummelle, muuten kaksikaistaista hyväkuntoista tietä. Moottoritien jatke Kirkkonummelle valmistui vuonna 2013.

Moottoritietä Espoossa

Linja-autokaistat itäsuunnassa Kehä II:lta Helsinkiin ja länsisuunnassa Helsingistä Matinkylän kohdalle. Kehä I:n, Tapiolan ja Hakalehdon liittymät kanavoitu saksiramppien ja muiden järjestelyjen avulla monimutkaiseksi kokonaisuudeksi. Linja-autokaistojen tulevaisuus on epäselvä metron aloitettua liikenteensä Matinkylään saakka. Suuntaisliittymät Lauttasaaren Katajaharjussa (rampit länteen), Haukilahden kohdalla (rampit itään) ja Matinkylän-Olarin kohdalla (rampit länteen)

Kirkkonummen ja Karjaan välistä kaksikaistaista tietä
Ladataan karttaa...
Tapiolan kohta Espoossa


Ladataan karttaa...
Matinkylän ja Olarin kohta


Historiaa

Ennen sotia

1930-luvulle asti eteläinen Espoo oli lähinnä maataloudesta ja kalastuksesta (sekä kieltolain aikana alkoholin salakuljetuksesta) elävä rannikkopitäjä. Tieyhteyttä ei ollut Helsinkiin, vaan liikenne tukeutui ennen kaikkea Keski-Espoossa kulkevaan rantarataan ja Turuntiehen Bembölestä Leppävaaran ja Helsingin maalaiskunnan Pitäjänmäen kautta Helsinkiin.

Vuosina 1933-1938 rakennettiin kokonaan uusi tie Helsingistä Huopalahden pitäjän Lauttasaaren läpi Espoon pitäjän eteläosien kautta Kirkkonummen Jorvakseen, jossa tie yhtyi tuolloiseen päätiehen. Tie nimettiin päätepisteensä mukaisesti Jorvaksentieksi. Salmisaaren ja Lauttasaaren väliin rakennettiin tuolloisen mittapuun mukaan erittäin pitkä avattava 8-aukkoinen teräsristikkosilta kokonaispituudeltaan noin 340 metriä. Lauttasaaren länsipuolinen merialue ylitettiin Koivusaaren ja Hanasaaren kautta kulkeneilla penkereillä, joissa olivat sillat Koivusaaren itäpuolella ja Hanasaaren länsipuolella. Otsolahti ja Espoonlahti ylitettiin silloin. Espoonlahden vuonna 1937 valmistunut silta (133 metriä) oli pisin sotien välillä maassamme rakennettu teräslevypalkkisilta.

Lauttasaaren vanha silta
Lauttasaaren seutua, taloudellinen kartta 1936
Suomen tiekartta 1940

Vuonna 1938 kantatieksi 51 nimettiin Jorvaksentie ja sen jatke Kirkkonummen, Degerbyn, Inkoon, Snappertunan ja Tammisaaren kautta Hankoon. Tie on nykyisinkin tunnettu Kuninkaantienä ja siitä on valtaosa säilynyt. Inkoon ja Tammisaaren välinen Fagervikin kautta kulkenut tie sai myöhemmin numeron 110, joka muuttui myöhemmin numeroksi 105 ja kohta numeroksi 1050. Tie Kirkkonummelta Kelan ja Sunnanvikin kautta Degerbyhyn ja sieltä Inkooseen kulkeva osuus on paikallisteinä.

Porkkalan luovutus

Sodan jälkeinen Porkkalan luovutus vuokra-alueeksi katkaisi tien, ja se siirrettiin kulkemaan Kivenlahdesta sisämaan kautta Kauklahteen, Kirkkonummen Lapinkylään, Siuntioon ja Lohjan kunnan Virkkalaan. Tällä reitillä ei vanhastaan ollut suoraa tietä koko matkalla. Siuntion ja Kirkkonummen Lapinkylän välille rakennettiin osin vanhaan tieverkkoon tukeutuen uusi maantie, joka valmistui vuonna 1948. Espoonlahden sillalle tuli valtakunnanraja ja rajapuomi. Tämä Porkkalan vuokra-alueen kiertävä tie lakkautettiin myöhemmin kantatienä, kaiketi heikon laadun takia, ja osuus Virkkalasta Hankoon uudelleennumeroitiin tieksi 53. Tie on nykyisin yhdystie 1130.

Tie Porkkalan vuokra-alueen pohjoispuolitse Virkkalaan. Autoilijan tiekartta 1955
Evitskogin-Lapinkylän seutu taloudellisessa kartassa 1947. Nykyisen tien 1130 linjaus merkitty sinisellä.
Ladataan karttaa...
Tielinja lounaisessa Espoossa Porkkalan luovutuksen aikana ja sen jälkeen, kunnes uusittu tie valmistui

Moottoritie

Porkkalan palautuksen jälkeen rupesi rantatien uudelleenrakentaminen ajankohtaistumaan. Jorvaksentietä ruvettiin rakentamaan moottoritieksi. Suurin urakka oli uuden sillan rakentaminen Lauttasaaren ja mantereen väliin; 1930-luvun silta oli auttamattoman vanhentunut kasvavalle autoliikenteelle.

Lauttasaaren siltaa 1960-luvulla. Sekä nopeus- että painorajoitus olivat alhaiset.

Ensimmäiset osuudet moottoritietä valmistuivat Lauttasaaren länsipuolelle Matinkylään hieman ennen 1960-luvun puolta väliä ja yhteys Helsinkiin asti avautui Lapinlahden sillan valmistuttua vuonna 1965. Lapinlahden silta (582 metriä) oli kolmisenkymmentä vuotta maan pisin silta Heinolan Tähtiniemen sillan valmistumiseen asti. Moottoritie Espoonlahdelle oli valmis 1960-luvun lopulla. Espoonlahden ylittävä uusi silta valmistui vuonna 1969.

Lapinlahden siltalohkojen kuljetusta
Otaniemen liittymä 1965 kuvattuna Otsolahden sillalta kohti Helsinkiä
Katajaharjun liittymä 1967. Hiljainen on tuon ajan moottoritie. Ennen ramppia päättyy nopeusrajoitus ja alkaa vapaan nopeuden tie. Ja kyllä siellä sitten ajettiinkin! Sillan vieressä on kilpi: "Aja oikealla, ohita vasemmalta". Pätevä neuvo edelleenkin.

Lapinlahden sillan rakentamistekniikka oli mullistava: Silta rakennettiin yhdeksästä lohkosta. Lohkot valmistettiin Rauma-Repolan Loviisan tehtaalla ja ne tehtiin tilapäisesti vesitiiviiksi. Ne uitettiin sellaisenaan Loviisasta Helsinkiin ja nostettiin paikalleen. Silta valmistui 4-kaistaisena, mutta sen oli konseptitasolla suunniteltu sellaiseksi, että sen voi muuttaa 6-kaistaiseksi. Levennysoperaatio tehtiinkin Länsiväylän uusimisen yhteydessä vuonna 1995-1996. Sillan kummankin reunan ulokkeet hitsattiin irti, väliin hitsattiin kummallekin puolelle 1,2 metrin leveydeltä uutta kantta ja ulokkeet hitsattiin takaisin kiinni. Näin sillasta tehtiin 2+3-kaistainen siten, että Helsinkiin päin liikennettä välittävistä kolmesta kaistasta uloin on linja-autokaista.

Moottoritien valmistumisen jälkeen Lauttasaaren teräsristikkosilta purettiin vuonna 1969 ja se korvattiin uudella teräsbetonirakenteisella.

Tapiolan liittymä alkuperäisessä kuosissaan 1971

Porkkalan rajalta länteen

Jorvaksentien uusiminen ja jatkaminen aloitettiin 1960-luvulla. Espoossa rupesi vaikuttamaan Helsingin seudun nopea laajeneminen ja Espoonlahden länsipuolella tie oli käytännössä sotia edeltäneessä tilassa.

Espoo 1963. Aluerakentaminen ei vielä ole alkanut ja tieverkko Jorvaksentietä lukuun ottamatta on historiallisessa kuosissa.
Jorvas 1963. Suora tie Helsinkiin haarautui vanhasta maantiestä Jorvaksen aseman tienoilla.
Pikkala 1963. Vanhan tien mutkittelua.
Moottoritietyömaan eteneminen vuonna 1965. Kaistoja on Matinkylään, mutta liitymät ovat kesken, samoin kuin Lapinlahden silta.

Osuus Kirkkonummi-Båtvik valmistui vuonna 1966, Båtvik-Pikkala 1967 ja osuus Pikkala-Degerby-Inkoo vuonna 1969. Loppuosuus Karjaalle valmistui vuonna 1972. Tie ei noudattanut alkuperäistä linjausta Pikkalan länsipuolella, vaan Pikkalan ja Degerbyn laaja mutka oikaistiin ja Inkoosta tie linjattiin Tammisaaren sijasta Karjaalle. Tien valmistuttua numero 51 otettiin takaisin käyttöön. Numerointia ei palautettu kuitenkaan entiselleen Karjaan ja Hangon välillä, vaan tämä osuus jäi kantatieksi 53, joka vuonna 1996 muuttui valtatieksi 25.

Paikallistieksi jäänyttä vanhaa tielinjaa

Inkoon länsipuoleinen osuus vanhasta tiestä on tavattoman mutkainen. Uusi linja rakennettiin pohjoisempaa pääosin asumattomien seutujen halki ja se linjattiin Tammisaaren asemesta Karjaalle.

Inkoon-Karjaan-Snappertunan seutu, taloudellinen kartta 1947. Nykyiset kantatie 51 ja valtatie 25 merkitty violetilla ja vihreällä
Inkoon-Karjaan-Snappertunan seutu, taloudellinen kartta 1947. Nykyinen kantatie 51 merkitty violetilla

Porkkalan kiertänyt osuus on sittemmin parannettu. Espoonlahdesta Kehä III:lle tie on valtatien tasoinen suora väylä ja siitä eteenpäin vaihtelevan tasoinen tie. Suurimmat oikaisut on tehty Lapinkylän ja Siuntion välillä. Tie oli pitkään numeroltaan 113 ja nykyisin 1130.

1990-luvun täysremontti

Moottoritie oli 1980-luvulle tultaessa toivottomasti ruuhkautunut. Moottoritien päättyminen katuverkkoon Helsingissä on luonnollinen ruuhkien aiheuttaja, mutta 1960-luvun suunnittelua edustaneet liittymät eivät nekään enää palvelleet toivotulla tavalla. Erityisesti Tapiolan ja Otaniemen liittymien liian lyhyt väli aiheutti sekoittumista ja siksi ruuhkautumista ja onnettomuuksia.

Liittymien välillä oli todella lyhyt sekoittumisalue

Hanasaaren ja Matinkylän välinen osuus käytännössä rakennettiinkin uudelleen. Espoon ja Helsingin välille ei syntynyt uutta kapasiteettia, mutta uudelleen kanavoidut liittymät erottivat omille kaistoilleen bussit ja Kehä I:lle kääntyjät. Liittymien yhdistelemisellä katosivat sekoittumisalueet Tapiolan ja Otaniemen liittymien väliltä. Otaniemen liittymää alettiin kutsua Karhusaaren liittymäksi.

Alkuperäiset Tapiolan ja Otaniemen liittymät
Nykyinen Hakalehdon, Tapiolan ja Karhusaaren liittymäkokonaisuus

Moottoritie Espoonlahti-Kirkkonummi

Espoonlahden ja Kirkkonummen välinen moottoritie valmistui pitkällisen suunnittelun jälkeen loppuvuodesta 2013. Työn yhteydessä rakennettiin Espoonlahden yli kaksi siltaa ja entistä siltaa siirrettiin hieman meren suuntaan.

Länsimetro

Vuonna 2017 alkoi Länsimetron liikenne Matinkylään asti. Liityntäliikenteen toimivuuden turvaamiseksi rakennettiin linja-autokaistat Piispansillan ja Martinsillan liittymien välille sinne, missä niitä ei vielä ollut.

Ruoholahti

Tien alkupäässä Ruoholahdessa järjestelyt ovat muuttuneet tien elinaikana useaan kertaan. Kehitys näkyy Helsingin kaupungin ilmakuvista:

1964: Tie rakenteilla
1969:Tie valmiina, Lepakkoluola haarojen välissä
1976: Puolenvaihtorampit tilapäisjärjestelyjä varten Lepakkoluolan pohjoispuolella
1997: Yhteydet Itämerenkadulle katkaistu, uudet rampit Mechelininkadulle
2001: Itäinen haara siirretty Nokian toimitalon tieltä. Nokia ei kuitenkaan ottanut taloa käyttöönsä.
2005: Ruoholahden liittymä
2012: Ruoholahden liittymän poistumisramppi siirretty itään päin

Moottoritieosuuden liittymät

Ladataan karttaa...
18 Kirkkonummen liittymä

Ennen moottoritietä rakennettu eritasoliittymä. Ruuhka-ajan palvelutaso-ongelmia.

Ladataan karttaa...
17 Tolsan liittymä

Koiranluuliittymä

Ladataan karttaa...
16 Jorvaksen liittymä

Osittain varsin pehmeään maaperään paalutuksin perustettu liittymä

Ladataan karttaa...
15 50 Inkilän liittymä

Lähellä alkuperäistä kuosiaan oleva liittymä Kehä III:n päässä

Ladataan karttaa...
14 Sarvvikin liittymä

Koiranluuliittymä

Ladataan karttaa...
13 Kivenlahden liittymä

Alun perin puolineliapila; täydennetty viisiramppiseksi lisäämällä idästä pohjoiseen vievä ramppi

Ladataan karttaa...
12 Martinsillan liittymä

Alunperin puolineliapila, joka on uusittu kuusiramppiseksi siten, että Helsingin suunnasta tuleva liikenne jaetaan kolmelle rampille.

Ladataan karttaa...
11 Suomenojan liittymä

Eteläpuolen ramppien geometriaa muutettu ja toinen silta rakennettu vuosina 2014-2015

Ladataan karttaa...
10 Piispansillan liittymä

Suuntaisliittymä Kirkkonummen suuntaan, vaikka merkittävää liikennetarvetta Helsingin suuntaan. Liian lähellä Kehä II:n liittymää ja sekoittumisalueen ratkaisemiseksi ei ollut varoja liittymää rakennettaessa. Länsisuunnasta liityntäbusseille varattu kulkutie liityntäterminaaliin.

Ladataan karttaa...
9 102 Matinkylän liittymä

Ruuhka-ajan välityskyky erittäin huono. Liittymä nykymuodossaan on verrattain uusi. Se on laajennettu alkuperäisestä puolineliapilasta minimikustannuksin. Erilaisia hätäparannuksia tehty, mutta lopputulos ei ole kehuttava.

Ladataan karttaa...
8 Haukilahden liittymä

Lähes alkuperäisessä kuosissaan oleva suuntaisliittymä; pysäkkiramppi rakennettu 1990-luvulla

Ladataan karttaa...
7 Hakalehdon liittymä

Läntisin kolmen yhteenrakennetun liittymän kompleksista. Alkuperäinen Tapiolan liittymä jaettiin kahtia Tapiolan ja Hakalehdon liittymiin.

Ladataan karttaa...
6 Tapiolan liittymä

Keskimmäinen kolmen yhteenrakennetun liittymän kompleksista. Erkaneminen lännestä Kehä I:lle tapahtuu jo ennen tätä liittymää. Vastaavasti erkaneminen idästä Tapiolan liittymään tapahtuu jo ennen Karhusaaren liittymän siltaa.

Tapiolan liittymä oli ennen rombinen liittymä, johon Westendintie ei liittynyt suoraan, vaan keskeltä ramppia, joka oli tarpeelliselta osin kaksisuuntainen. Länsiväylän kanavointiremontissa liittymä jaettiin kahtia ja lännen suunnan rampit siirrettiin uuteen Hakalehdon liitymään.

Ladataan karttaa...
5 101 Karhusaaren liittymä

Hyvin ahtaaseen paikkaan rakennettu monimutkainen liittymä. Ahtauden takia rampit ovat jyrkkiä ja erityisesti raskas liikenne on kunnostautunut fysiikan lakien reunojen etsimisessä.

Alunperin hieman tavanomaisesta poikkeava trumpettiliittymä. Rakennettu uudelleen Länsiväylän ison kanavointiremontin yhteydessä.

Itäisin kolmen yhteenrakennetun liittymän kompleksista: Hangon suunnasta lännestä Kehä I:lle ohjaava ramppi erkanee jo ennen Tapiolan liittymän siltaa. Tapiolan liittymään ohjaava ramppi erkanee ennen Karhusaaren liittymän siltaa. Tapiolan ja Karhusaaren liittymien välinen liikenne ei kulje moottoritien ajoratojen kautta, vaan yhdysramppeja.

Ladataan karttaa...
4 Hanasaaren liittymä

Alunperin tässä kohdassa ei ollut liittymää. Hanasaaren kulttuurikeskuksen rakentamisen yhteydessä rakennettin rampit Länsiväylän eteläpuolelle. Hanasaareen pääsi siten vain lännestä ja sieltä pääsi vain itään. Helsingistä saavuttaessa käytiin tekemässä "U-käännös" Karhusaaren liittymässä ja Hangon suuntaan poistuttaessa Katajaharjun liittymässä. Katajaharjun liittymän poistumisramppi oli aamuruuhkan aikaan sallittu vain linja-autoille ja erillisellä lisäkilvellä Hanasaaresta tuleville.

Länsiväylän uudelleenkanavoinnin yhteydessä takaisinkääntymismahdollisuus poistui Karhusaaren liittymästä. Tällöin Hanasaaren liittymään rakennettiin rampit myös pohjoispuolelle, eli liittymä on nykyisin kulkusuunniltaan täydellinen. Geometrialtaan se on jokseenkin kelvoton moottoritieliittymäksi tilanahtauden takia. Siksi sen rampit eivät liitykään suoraan moottoritien kautta, vaan pääosin linja-autokäytössä olevien kokoojaramppien kautta.

Ladataan karttaa...
3 Katajaharjun liittymä

Lähes alkuperäisessä 1960-luvun kuosissaan oleva suuntaisliittymä. Poistumisrampilla oli kymmeniä vuosia aamuruuhkan ajokielto muilta kuin linja-autoilta ja takseilta Lauttasaaren läpiajoliikenteen rauhoittamiseksi. Kielto ilmeisesti ei enää ole tarpeellinen: se on poistettu vuonna 2010.

Ladataan karttaa...
2 Lemissaaren liittymä

Alkuperäisessä muodossaan oleva trumpettiliittymä. Lauttasaaren siltaa 1960-luvun lopulla rakennettaessa moottoritie alkoi vasta Lemissaaren liittymästä, koska Lapinlahden silta oli ainoa suora kulkuväylä Lauttasaaren ja Helsingin keskustan välillä väliaikaista kevyen liikenteen siltaa lukuun ottamatta. Tuolloin lännestä saapuva liikenne ohjattiin Lemissaaren liittymässä yhdelle kaistalle, jotta Lauttasaaresta saapuva liikenne kykeni liittymään helposti liikennevirtaan.

Ladataan karttaa...
1 Ruoholahden liittymä

2000-luvun alussa rakennettu suuntaisliittymä muun muassa Ruoholahden kauppakeskuksen liikennettä varten.