Ero sivun ”Kantatie 51” versioiden välillä
(→Moottoritieosuuden liittymät: Fix) |
(→Ennen sotia: Kuvia, Lauttasaaren silta auki-asennossa, Espoonlahden silta) |
||
(8 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
Rivi 35: | Rivi 35: | ||
{{Kartta|60.1651,24.7450|Matinkylän ja Olarin kohta|service=leaflet|layer=Esri.WorldImagery|height=400|width=1000|zoom=15}} | {{Kartta|60.1651,24.7450|Matinkylän ja Olarin kohta|service=leaflet|layer=Esri.WorldImagery|height=400|width=1000|zoom=15}} | ||
+ | |||
+ | Tuulilasivideo Helsinki-Karjaa: | ||
+ | |||
+ | <html><iframe src="https://player.vimeo.com/video/650308824?badge=0&autopause=0&player_id=0&app_id=58479" width="640" height="360" frameborder="0" allow="autoplay; fullscreen; picture-in-picture" allowfullscreen title="Kt51 Helsinki-Karjaa"></iframe></html> | ||
=== Historiaa === | === Historiaa === | ||
Rivi 60: | Rivi 64: | ||
teräslevypalkkisilta. | teräslevypalkkisilta. | ||
− | {{Kuva|Kt51_Lauttasaaren_vanha_silta.jpg|Lauttasaaren vanha silta}} | + | {{Kuva|Kt51_Lauttasaaren_Silta_1935.jpg|250 tonnin painoista ja 76 metriä pitkää pääjännettä uitetaan paikoilleen Sörnäisistä}} |
+ | |||
+ | {{Kuva|Kt51_Lauttasaaren_vanha_silta.jpg|Lauttasaaren vanha silta vuonna 1935. Suomen Kuvalehti}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|Kt51_Lauttasaari_SiltaAuki_1936.jpg|Lauttasaaren sillan läppä avoinna. Läppä oli Salmisaaren puoleisessa päässä siltaa.}} | ||
{{Kuva|Kt51_Lauttasaari_1936.png|Lauttasaaren seutua, taloudellinen kartta 1936}} | {{Kuva|Kt51_Lauttasaari_1936.png|Lauttasaaren seutua, taloudellinen kartta 1936}} | ||
{{Kuva|Kt51_Porkkala_1939.png|Suomen tiekartta 1940}} | {{Kuva|Kt51_Porkkala_1939.png|Suomen tiekartta 1940}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|Kt51_Espoonlahti_1938.jpg|Espoonlahden silta kohta valmistuttuaan}} | ||
Vuonna 1938 kantatieksi 51 nimettiin Jorvaksentie ja sen jatke | Vuonna 1938 kantatieksi 51 nimettiin Jorvaksentie ja sen jatke | ||
Rivi 81: | Rivi 91: | ||
Kauklahteen, Kirkkonummen Lapinkylään, Siuntioon ja Lohjan kunnan | Kauklahteen, Kirkkonummen Lapinkylään, Siuntioon ja Lohjan kunnan | ||
Virkkalaan. | Virkkalaan. | ||
− | Tällä reitillä ei vanhastaan ollut suoraa tietä koko matkalla. Siuntion ja Kirkkonummen Lapinkylän välille rakennettiin osin vanhaan tieverkkoon tukeutuen uusi maantie, joka valmistui vuonna 1948. | + | Tällä reitillä ei vanhastaan ollut suoraa tietä koko matkalla. Siuntion ja Kirkkonummen Lapinkylän välille rakennettiin osin vanhaan tieverkkoon tukeutuen uusi maantie, joka valmistui vuonna elokuussa 1948. |
Espoonlahden sillalle tuli valtakunnanraja ja rajapuomi. | Espoonlahden sillalle tuli valtakunnanraja ja rajapuomi. | ||
Tämä Porkkalan vuokra-alueen kiertävä tie lakkautettiin myöhemmin | Tämä Porkkalan vuokra-alueen kiertävä tie lakkautettiin myöhemmin | ||
kantatienä, kaiketi heikon laadun takia, ja osuus | kantatienä, kaiketi heikon laadun takia, ja osuus | ||
− | Virkkalasta Hankoon uudelleennumeroitiin tieksi 53. Tie on nykyisin yhdystie 1130. | + | Virkkalasta Hankoon uudelleennumeroitiin tieksi 53. Tie on nykyisin yhdystie 1130. |
+ | |||
+ | Porkkalan kiertävä tie oli noin seitsemän kilometriä pitempi Helsingin ja Tammisaaren välillä kuin Porkkalan sisään jäänyt tie. Tie oli vain kolmisen kilometriä lyhyempi kuin reitti ykköstien ja Lohjan kautta. | ||
{{Kuva|Kt51_Porkkala_1955.png|Tie Porkkalan vuokra-alueen pohjoispuolitse Virkkalaan. Autoilijan tiekartta 1955}} | {{Kuva|Kt51_Porkkala_1955.png|Tie Porkkalan vuokra-alueen pohjoispuolitse Virkkalaan. Autoilijan tiekartta 1955}} | ||
Rivi 135: | Rivi 147: | ||
Moottoritien valmistumisen jälkeen Lauttasaaren teräsristikkosilta | Moottoritien valmistumisen jälkeen Lauttasaaren teräsristikkosilta | ||
purettiin vuonna 1969 ja se korvattiin uudella teräsbetonirakenteisella. | purettiin vuonna 1969 ja se korvattiin uudella teräsbetonirakenteisella. | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|Kt51_Tapiola_1971.jpg|Tapiolan liittymä alkuperäisessä kuosissaan 1971}} | ||
==== Porkkalan rajalta länteen ==== | ==== Porkkalan rajalta länteen ==== | ||
Rivi 160: | Rivi 174: | ||
{{Kuva|Kt51_Sunnanvik.jpg|Paikallistieksi jäänyttä vanhaa | {{Kuva|Kt51_Sunnanvik.jpg|Paikallistieksi jäänyttä vanhaa | ||
tielinjaa}} | tielinjaa}} | ||
+ | |||
+ | Inkoon länsipuoleinen osuus vanhasta tiestä on tavattoman mutkainen. Uusi linja rakennettiin pohjoisempaa pääosin asumattomien seutujen halki ja se linjattiin Tammisaaren asemesta Karjaalle. | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|Kt51_Inkoo-Karjaa_1947A.png|Inkoon-Karjaan-Snappertunan seutu, taloudellinen kartta 1947. Nykyiset kantatie 51 ja valtatie 25 merkitty violetilla ja vihreällä}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|Kt51_Inkoo-Karjaa_1947B.png|Inkoon-Karjaan-Snappertunan seutu, taloudellinen kartta 1947. Nykyinen kantatie 51 merkitty violetilla}} | ||
Porkkalan kiertänyt osuus on sittemmin parannettu. Espoonlahdesta Kehä | Porkkalan kiertänyt osuus on sittemmin parannettu. Espoonlahdesta Kehä | ||
Rivi 165: | Rivi 185: | ||
vaihtelevan tasoinen tie. Suurimmat oikaisut on tehty Lapinkylän ja | vaihtelevan tasoinen tie. Suurimmat oikaisut on tehty Lapinkylän ja | ||
Siuntion välillä. Tie oli pitkään numeroltaan 113 ja nykyisin 1130. | Siuntion välillä. Tie oli pitkään numeroltaan 113 ja nykyisin 1130. | ||
+ | |||
+ | Kirkkonummen kohdalla tie nelikaistaistettiin vajaan kolmen kilometrin matkalla ja osuudelle rakennettiin eritasoliittymä. Työt valmistuvat vuonna 1990. | ||
==== 1990-luvun täysremontti ==== | ==== 1990-luvun täysremontti ==== | ||
Rivi 173: | Rivi 195: | ||
eivät nekään enää palvelleet toivotulla tavalla. Erityisesti Tapiolan | eivät nekään enää palvelleet toivotulla tavalla. Erityisesti Tapiolan | ||
ja Otaniemen liittymien liian lyhyt väli aiheutti sekoittumista ja | ja Otaniemen liittymien liian lyhyt väli aiheutti sekoittumista ja | ||
− | siksi ruuhkautumista ja onnettomuuksia. Hanasaaren ja Matinkylän | + | siksi ruuhkautumista ja onnettomuuksia. |
+ | |||
+ | {{Kuva|Kt51_Otsolahti.jpg|Liittymien välillä oli todella lyhyt sekoittumisalue}} | ||
+ | |||
+ | Hanasaaren ja Matinkylän | ||
välinen | välinen | ||
osuus käytännössä rakennettiinkin uudelleen. Espoon ja Helsingin | osuus käytännössä rakennettiinkin uudelleen. Espoon ja Helsingin | ||
Rivi 216: | Rivi 242: | ||
{| border="0" cellpadding="5" | {| border="0" cellpadding="5" | ||
|- style="vertical-align: top;" | |- style="vertical-align: top;" | ||
− | |{{Kartta|60.11649,24.44407| | + | |{{Kartta|60.11649,24.44407|{{ExitNumber|18}} Kirkkonummen liittymä|zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}} |
| | | | ||
Ennen moottoritietä rakennettu eritasoliittymä. Ruuhka-ajan palvelutaso-ongelmia. | Ennen moottoritietä rakennettu eritasoliittymä. Ruuhka-ajan palvelutaso-ongelmia. | ||
|- style="vertical-align: top;" | |- style="vertical-align: top;" | ||
− | |{{Kartta|60.11911,24.47931| | + | |{{Kartta|60.11911,24.47931|{{ExitNumber|17}} Tolsan liittymä|zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}} |
| | | | ||
Koiranluuliittymä | Koiranluuliittymä | ||
|- style="vertical-align: top;" | |- style="vertical-align: top;" | ||
− | |{{Kartta|60.1470,24.5753| | + | |{{Kartta|60.1470,24.5753|{{ExitNumber|16}} Jorvaksen liittymä|zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}} |
| | | | ||
Osittain varsin pehmeään maaperään paalutuksin perustettu liittymä | Osittain varsin pehmeään maaperään paalutuksin perustettu liittymä | ||
|- style="vertical-align: top;" | |- style="vertical-align: top;" | ||
− | |{{Kartta|60.13776,24.53476| | + | |{{Kartta|60.13776,24.53476|{{ExitNumber|15}} {{Tie|50}} Inkilän liittymä |zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}} |
| | | | ||
Lähellä alkuperäistä kuosiaan oleva liittymä {{Kt|50|Kehä III:n}} päässä | Lähellä alkuperäistä kuosiaan oleva liittymä {{Kt|50|Kehä III:n}} päässä | ||
|- style="vertical-align: top;" | |- style="vertical-align: top;" | ||
− | |{{Kartta|60.1470,24.5753| | + | |{{Kartta|60.1470,24.5753|{{ExitNumber|14}} Sarvvikin liittymä|zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}} |
| | | | ||
Koiranluuliittymä | Koiranluuliittymä | ||
|- style="vertical-align: top;" | |- style="vertical-align: top;" | ||
− | |{{Kartta|60.1583,24.6272| | + | |{{Kartta|60.1583,24.6272|{{ExitNumber|13}} Kivenlahden liittymä|zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}} |
| | | | ||
Alun perin puolineliapila; täydennetty viisiramppiseksi lisäämällä idästä pohjoiseen vievä ramppi | Alun perin puolineliapila; täydennetty viisiramppiseksi lisäämällä idästä pohjoiseen vievä ramppi | ||
|- style="vertical-align: top;" | |- style="vertical-align: top;" | ||
− | |{{Kartta|60.1534,24.6648| | + | |{{Kartta|60.1534,24.6648|{{ExitNumber|12}} Martinsillan liittymä|zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}} |
| | | | ||
Alunperin puolineliapila, joka on uusittu kuusiramppiseksi siten, että Helsingin suunnasta tuleva liikenne jaetaan kolmelle rampille. | Alunperin puolineliapila, joka on uusittu kuusiramppiseksi siten, että Helsingin suunnasta tuleva liikenne jaetaan kolmelle rampille. | ||
|- style="vertical-align: top;" | |- style="vertical-align: top;" | ||
− | |{{Kartta|60.1603,24.7051| | + | |{{Kartta|60.1603,24.7051|{{ExitNumber|11}} Suomenojan liittymä|zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}} |
| | | | ||
Eteläpuolen ramppien geometriaa muutettu ja toinen silta rakennettu vuosina 2014-2015 | Eteläpuolen ramppien geometriaa muutettu ja toinen silta rakennettu vuosina 2014-2015 | ||
|- style="vertical-align: top;" | |- style="vertical-align: top;" | ||
− | |{{Kartta|60.1635,24.7379| | + | |{{Kartta|60.1635,24.7379|{{ExitNumber|10}} Piispansillan liittymä|zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}} |
| | | | ||
Suuntaisliittymä Kirkkonummen suuntaan, vaikka merkittävää | Suuntaisliittymä Kirkkonummen suuntaan, vaikka merkittävää | ||
Rivi 255: | Rivi 281: | ||
rakennettaessa. Länsisuunnasta liityntäbusseille varattu kulkutie liityntäterminaaliin. | rakennettaessa. Länsisuunnasta liityntäbusseille varattu kulkutie liityntäterminaaliin. | ||
|- style="vertical-align: top;" | |- style="vertical-align: top;" | ||
− | |{{Kartta|60.1660,24.7527| | + | |{{Kartta|60.1660,24.7527|{{ExitNumber|9}} {{Tie|102}} Matinkylän liittymä|zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}} |
| | | | ||
Ruuhka-ajan välityskyky erittäin huono. Liittymä nykymuodossaan on | Ruuhka-ajan välityskyky erittäin huono. Liittymä nykymuodossaan on | ||
Rivi 261: | Rivi 287: | ||
minimikustannuksin. Erilaisia hätäparannuksia tehty, mutta lopputulos ei ole kehuttava. | minimikustannuksin. Erilaisia hätäparannuksia tehty, mutta lopputulos ei ole kehuttava. | ||
|- style="vertical-align: top;" | |- style="vertical-align: top;" | ||
− | |{{Kartta|60.1675,24.7707| | + | |{{Kartta|60.1675,24.7707|{{ExitNumber|8}} Haukilahden liittymä|zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}} |
| | | | ||
Lähes alkuperäisessä kuosissaan oleva suuntaisliittymä; pysäkkiramppi rakennettu 1990-luvulla | Lähes alkuperäisessä kuosissaan oleva suuntaisliittymä; pysäkkiramppi rakennettu 1990-luvulla | ||
|- style="vertical-align: top;" | |- style="vertical-align: top;" | ||
− | |{{Kartta|60.16938,24.80268| | + | |{{Kartta|60.16938,24.80268|{{ExitNumber|7}} Hakalehdon liittymä|zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}} |
| | | | ||
Läntisin kolmen yhteenrakennetun liittymän kompleksista. Alkuperäinen | Läntisin kolmen yhteenrakennetun liittymän kompleksista. Alkuperäinen | ||
Tapiolan liittymä jaettiin kahtia Tapiolan ja Hakalehdon liittymiin. | Tapiolan liittymä jaettiin kahtia Tapiolan ja Hakalehdon liittymiin. | ||
|- style="vertical-align: top;" | |- style="vertical-align: top;" | ||
− | |{{Kartta|60.16978,24.81106| | + | |{{Kartta|60.16978,24.81106|{{ExitNumber|6}} Tapiolan liittymä|zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}} |
| | | | ||
Keskimmäinen kolmen yhteenrakennetun liittymän kompleksista. | Keskimmäinen kolmen yhteenrakennetun liittymän kompleksista. | ||
Rivi 282: | Rivi 308: | ||
kahtia ja lännen suunnan rampit siirrettiin uuteen Hakalehdon liitymään. | kahtia ja lännen suunnan rampit siirrettiin uuteen Hakalehdon liitymään. | ||
|- style="vertical-align: top;" | |- style="vertical-align: top;" | ||
− | |{{Kartta|60.16935,24.82408| | + | |{{Kartta|60.16935,24.82408|{{ExitNumber|5}} {{Tie|101}} Karhusaaren liittymä|zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}} |
| | | | ||
Hyvin ahtaaseen paikkaan rakennettu monimutkainen liittymä. Ahtauden | Hyvin ahtaaseen paikkaan rakennettu monimutkainen liittymä. Ahtauden | ||
Rivi 298: | Rivi 324: | ||
yhdysramppeja. | yhdysramppeja. | ||
|- style="vertical-align: top;" | |- style="vertical-align: top;" | ||
− | |{{Kartta|60.16607,24.84209| | + | |{{Kartta|60.16607,24.84209|{{ExitNumber|4}} Hanasaaren liittymä|zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}} |
| | | | ||
Alunperin tässä kohdassa ei ollut liittymää. Hanasaaren | Alunperin tässä kohdassa ei ollut liittymää. Hanasaaren | ||
Rivi 317: | Rivi 343: | ||
linja-autokäytössä olevien kokoojaramppien kautta. | linja-autokäytössä olevien kokoojaramppien kautta. | ||
|- style="vertical-align: top;" | |- style="vertical-align: top;" | ||
− | |{{Kartta|60.16305,24.85928| | + | |{{Kartta|60.16305,24.85928|{{ExitNumber|3}} Katajaharjun liittymä|zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}} |
| | | | ||
Lähes alkuperäisessä 1960-luvun kuosissaan oleva suuntaisliittymä. | Lähes alkuperäisessä 1960-luvun kuosissaan oleva suuntaisliittymä. | ||
Rivi 325: | Rivi 351: | ||
poistettu vuonna 2010. | poistettu vuonna 2010. | ||
|- style="vertical-align: top;" | |- style="vertical-align: top;" | ||
− | |{{Kartta|60.16396,24.87629| | + | |{{Kartta|60.16396,24.87629|{{ExitNumber|2}} Lemissaaren liittymä|zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}} |
| | | | ||
Alkuperäisessä muodossaan oleva trumpettiliittymä. Lauttasaaren siltaa | Alkuperäisessä muodossaan oleva trumpettiliittymä. Lauttasaaren siltaa | ||
Rivi 336: | Rivi 362: | ||
liikennevirtaan. | liikennevirtaan. | ||
|- style="vertical-align: top;" | |- style="vertical-align: top;" | ||
− | |{{Kartta|60.16566,24.91101| | + | |{{Kartta|60.16566,24.91101|{{ExitNumber|1}} Ruoholahden liittymä|zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}} |
| | | | ||
2000-luvun alussa rakennettu suuntaisliittymä muun muassa Ruoholahden kauppakeskuksen liikennettä varten. | 2000-luvun alussa rakennettu suuntaisliittymä muun muassa Ruoholahden kauppakeskuksen liikennettä varten. | ||
|} | |} |
Nykyinen versio 3. syyskuuta 2023 kello 18.36
Kantatie 51, Länsiväylä, Jorvaksentie, Helsinki-Karjaa 75 km |
Helsinki-Hanko 130 km
Sisällysluettelo
Pohjakartta Maanmittauslaitos
Geometriaa
Tien Mutkaisuusprofiili
Suunnanmuutoksia alle 30°/km | 58 km | 80 % |
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km | 13 km | 18 % |
Suunnanmuutoksia yli 60°/km | 1 km | 2 % |
Kuvaus
Länsiväylä eli Jorvaksentie on Helsingistä länteen sijaitsevan rannikon valtasuoni. Moottoritietä Helsingistä Kirkkonummelle, muuten kaksikaistaista hyväkuntoista tietä. Moottoritien jatke Kirkkonummelle valmistui vuonna 2013.
Linja-autokaistat itäsuunnassa Kehä II:lta Helsinkiin ja länsisuunnassa Helsingistä Matinkylän kohdalle. Kehä I:n, Tapiolan ja Hakalehdon liittymät kanavoitu saksiramppien ja muiden järjestelyjen avulla monimutkaiseksi kokonaisuudeksi. Linja-autokaistojen tulevaisuus on epäselvä metron aloitettua liikenteensä Matinkylään saakka. Suuntaisliittymät Lauttasaaren Katajaharjussa (rampit länteen), Haukilahden kohdalla (rampit itään) ja Matinkylän-Olarin kohdalla (rampit länteen)
Ladataan karttaa...
|
Tapiolan kohta Espoossa |
Ladataan karttaa...
|
Matinkylän ja Olarin kohta |
Tuulilasivideo Helsinki-Karjaa:
Historiaa
Ennen sotia
1930-luvulle asti eteläinen Espoo oli lähinnä maataloudesta ja kalastuksesta (sekä kieltolain aikana alkoholin salakuljetuksesta) elävä rannikkopitäjä. Tieyhteyttä ei ollut Helsinkiin, vaan liikenne tukeutui ennen kaikkea Keski-Espoossa kulkevaan rantarataan ja Turuntiehen Bembölestä Leppävaaran ja Helsingin maalaiskunnan Pitäjänmäen kautta Helsinkiin.
Vuosina 1933-1938 rakennettiin kokonaan uusi tie Helsingistä Huopalahden pitäjän Lauttasaaren läpi Espoon pitäjän eteläosien kautta Kirkkonummen Jorvakseen, jossa tie yhtyi tuolloiseen päätiehen. Tie nimettiin päätepisteensä mukaisesti Jorvaksentieksi. Salmisaaren ja Lauttasaaren väliin rakennettiin tuolloisen mittapuun mukaan erittäin pitkä avattava 8-aukkoinen teräsristikkosilta kokonaispituudeltaan noin 340 metriä. Lauttasaaren länsipuolinen merialue ylitettiin Koivusaaren ja Hanasaaren kautta kulkeneilla penkereillä, joissa olivat sillat Koivusaaren itäpuolella ja Hanasaaren länsipuolella. Otsolahti ja Espoonlahti ylitettiin silloin. Espoonlahden vuonna 1937 valmistunut silta (133 metriä) oli pisin sotien välillä maassamme rakennettu teräslevypalkkisilta.
Vuonna 1938 kantatieksi 51 nimettiin Jorvaksentie ja sen jatke Kirkkonummen, Degerbyn, Inkoon, Snappertunan ja Tammisaaren kautta Hankoon. Tie on nykyisinkin tunnettu Kuninkaantienä ja siitä on valtaosa säilynyt. Inkoon ja Tammisaaren välinen Fagervikin kautta kulkenut tie sai myöhemmin numeron 110, joka muuttui myöhemmin numeroksi 105 ja kohta numeroksi 1050. Tie Kirkkonummelta Kelan ja Sunnanvikin kautta Degerbyhyn ja sieltä Inkooseen kulkeva osuus on paikallisteinä.
Porkkalan luovutus
Sodan jälkeinen Porkkalan luovutus vuokra-alueeksi katkaisi tien, ja se siirrettiin kulkemaan Kivenlahdesta sisämaan kautta Kauklahteen, Kirkkonummen Lapinkylään, Siuntioon ja Lohjan kunnan Virkkalaan. Tällä reitillä ei vanhastaan ollut suoraa tietä koko matkalla. Siuntion ja Kirkkonummen Lapinkylän välille rakennettiin osin vanhaan tieverkkoon tukeutuen uusi maantie, joka valmistui vuonna elokuussa 1948. Espoonlahden sillalle tuli valtakunnanraja ja rajapuomi. Tämä Porkkalan vuokra-alueen kiertävä tie lakkautettiin myöhemmin kantatienä, kaiketi heikon laadun takia, ja osuus Virkkalasta Hankoon uudelleennumeroitiin tieksi 53. Tie on nykyisin yhdystie 1130.
Porkkalan kiertävä tie oli noin seitsemän kilometriä pitempi Helsingin ja Tammisaaren välillä kuin Porkkalan sisään jäänyt tie. Tie oli vain kolmisen kilometriä lyhyempi kuin reitti ykköstien ja Lohjan kautta.
MoottoritiePorkkalan palautuksen jälkeen rupesi rantatien uudelleenrakentaminen ajankohtaistumaan. Jorvaksentietä ruvettiin rakentamaan moottoritieksi. Suurin urakka oli uuden sillan rakentaminen Lauttasaaren ja mantereen väliin; 1930-luvun silta oli auttamattoman vanhentunut kasvavalle autoliikenteelle. Ensimmäiset osuudet moottoritietä valmistuivat Lauttasaaren länsipuolelle Matinkylään hieman ennen 1960-luvun puolta väliä ja yhteys Helsinkiin asti avautui Lapinlahden sillan valmistuttua vuonna 1965. Lapinlahden silta (582 metriä) oli kolmisenkymmentä vuotta maan pisin silta Heinolan Tähtiniemen sillan valmistumiseen asti. Moottoritie Espoonlahdelle oli valmis 1960-luvun lopulla. Espoonlahden ylittävä uusi silta valmistui vuonna 1969. Lapinlahden sillan rakentamistekniikka oli mullistava: Silta rakennettiin yhdeksästä lohkosta. Lohkot valmistettiin Rauma-Repolan Loviisan tehtaalla ja ne tehtiin tilapäisesti vesitiiviiksi. Ne uitettiin sellaisenaan Loviisasta Helsinkiin ja nostettiin paikalleen. Silta valmistui 4-kaistaisena, mutta sen oli konseptitasolla suunniteltu sellaiseksi, että sen voi muuttaa 6-kaistaiseksi. Levennysoperaatio tehtiinkin Länsiväylän uusimisen yhteydessä vuonna 1995-1996. Sillan kummankin reunan ulokkeet hitsattiin irti, väliin hitsattiin kummallekin puolelle 1,2 metrin leveydeltä uutta kantta ja ulokkeet hitsattiin takaisin kiinni. Näin sillasta tehtiin 2+3-kaistainen siten, että Helsinkiin päin liikennettä välittävistä kolmesta kaistasta uloin on linja-autokaista. Moottoritien valmistumisen jälkeen Lauttasaaren teräsristikkosilta purettiin vuonna 1969 ja se korvattiin uudella teräsbetonirakenteisella. Porkkalan rajalta länteenJorvaksentien uusiminen ja jatkaminen aloitettiin 1960-luvulla. Espoossa rupesi vaikuttamaan Helsingin seudun nopea laajeneminen ja Espoonlahden länsipuolella tie oli käytännössä sotia edeltäneessä tilassa. Osuus Kirkkonummi-Båtvik valmistui vuonna 1966, Båtvik-Pikkala 1967 ja osuus Pikkala-Degerby-Inkoo vuonna 1969. Loppuosuus Karjaalle valmistui vuonna 1972. Tie ei noudattanut alkuperäistä linjausta Pikkalan länsipuolella, vaan Pikkalan ja Degerbyn laaja mutka oikaistiin ja Inkoosta tie linjattiin Tammisaaren sijasta Karjaalle. Tien valmistuttua numero 51 otettiin takaisin käyttöön. Numerointia ei palautettu kuitenkaan entiselleen Karjaan ja Hangon välillä, vaan tämä osuus jäi kantatieksi 53, joka vuonna 1996 muuttui valtatieksi 25. Inkoon länsipuoleinen osuus vanhasta tiestä on tavattoman mutkainen. Uusi linja rakennettiin pohjoisempaa pääosin asumattomien seutujen halki ja se linjattiin Tammisaaren asemesta Karjaalle. Porkkalan kiertänyt osuus on sittemmin parannettu. Espoonlahdesta Kehä III:lle tie on valtatien tasoinen suora väylä ja siitä eteenpäin vaihtelevan tasoinen tie. Suurimmat oikaisut on tehty Lapinkylän ja Siuntion välillä. Tie oli pitkään numeroltaan 113 ja nykyisin 1130. Kirkkonummen kohdalla tie nelikaistaistettiin vajaan kolmen kilometrin matkalla ja osuudelle rakennettiin eritasoliittymä. Työt valmistuvat vuonna 1990. 1990-luvun täysremonttiMoottoritie oli 1980-luvulle tultaessa toivottomasti ruuhkautunut. Moottoritien päättyminen katuverkkoon Helsingissä on luonnollinen ruuhkien aiheuttaja, mutta 1960-luvun suunnittelua edustaneet liittymät eivät nekään enää palvelleet toivotulla tavalla. Erityisesti Tapiolan ja Otaniemen liittymien liian lyhyt väli aiheutti sekoittumista ja siksi ruuhkautumista ja onnettomuuksia. Hanasaaren ja Matinkylän välinen osuus käytännössä rakennettiinkin uudelleen. Espoon ja Helsingin välille ei syntynyt uutta kapasiteettia, mutta uudelleen kanavoidut liittymät erottivat omille kaistoilleen bussit ja Kehä I:lle kääntyjät. Liittymien yhdistelemisellä katosivat sekoittumisalueet Tapiolan ja Otaniemen liittymien väliltä. Otaniemen liittymää alettiin kutsua Karhusaaren liittymäksi. Moottoritie Espoonlahti-KirkkonummiEspoonlahden ja Kirkkonummen välinen moottoritie valmistui pitkällisen suunnittelun jälkeen loppuvuodesta 2013. Työn yhteydessä rakennettiin Espoonlahden yli kaksi siltaa ja entistä siltaa siirrettiin hieman meren suuntaan. LänsimetroVuonna 2017 alkoi Länsimetron liikenne Matinkylään asti. Liityntäliikenteen toimivuuden turvaamiseksi rakennettiin linja-autokaistat Piispansillan ja Martinsillan liittymien välille sinne, missä niitä ei vielä ollut. RuoholahtiTien alkupäässä Ruoholahdessa järjestelyt ovat muuttuneet tien elinaikana useaan kertaan. Kehitys näkyy Helsingin kaupungin ilmakuvista: Moottoritieosuuden liittymät
|