Ero sivun ”Kantatie 51” versioiden välillä

Kohteesta Tiet
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Kuvaus: Typo)
(Moottoritieosuuden liittymät: Fix)
Rivi 230: Rivi 230:
 
|{{Kartta|60.13776,24.53476|[[File:RNL15.png]] {{Tie|50}} Inkilän liittymä |zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}}
 
|{{Kartta|60.13776,24.53476|[[File:RNL15.png]] {{Tie|50}} Inkilän liittymä |zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}}
 
|
 
|
Lähellä alkuperäistä kuosiaan oleva liittymä [[Kehä III:n]] päässä
+
Lähellä alkuperäistä kuosiaan oleva liittymä {{Kt|50|Kehä III:n}} päässä
 
|- style="vertical-align: top;"
 
|- style="vertical-align: top;"
 
|{{Kartta|60.1470,24.5753|[[File:RNL14.png]] Sarvvikin liittymä|zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}}
 
|{{Kartta|60.1470,24.5753|[[File:RNL14.png]] Sarvvikin liittymä|zoom=16|width=450|height=450|service=openstreetmap|postamble=}}

Versio 30. elokuuta 2019 kello 08.04


51

Kantatie 51, Länsiväylä, Jorvaksentie, Helsinki-Karjaa 75 km


51 25 Helsinki-Hanko 130 km


Pohjakartta Maanmittauslaitos

'

Tiekuvaus_0051.png

Geometriaa

Tien Mutkaisuusprofiili

Suunnanmuutoksia alle 30°/km 58 km 80 %
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km 13 km 18 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km 1 km 2 %

Border

Kuvaus

Länsiväylä eli Jorvaksentie on Helsingistä länteen sijaitsevan rannikon valtasuoni. Moottoritietä Helsingistä Kirkkonummelle, muuten kaksikaistaista hyväkuntoista tietä. Moottoritien jatke Kirkkonummelle valmistui vuonna 2013.

Moottoritietä Espoossa

Linja-autokaistat itäsuunnassa Kehä II:lta Helsinkiin ja länsisuunnassa Helsingistä Matinkylän kohdalle. Kehä I:n, Tapiolan ja Hakalehdon liittymät kanavoitu saksiramppien ja muiden järjestelyjen avulla monimutkaiseksi kokonaisuudeksi. Linja-autokaistojen tulevaisuus on epäselvä metron aloitettua liikenteensä Matinkylään saakka. Suuntaisliittymät Lauttasaaren Katajaharjussa (rampit länteen), Haukilahden kohdalla (rampit itään) ja Matinkylän-Olarin kohdalla (rampit länteen)

Kirkkonummen ja Karjaan välistä kaksikaistaista tietä
Ladataan karttaa...
Tapiolan kohta Espoossa


Ladataan karttaa...
Matinkylän ja Olarin kohta


Historiaa

Ennen sotia

1930-luvulle asti eteläinen Espoo oli lähinnä maataloudesta ja kalastuksesta (sekä kieltolain aikana alkoholin salakuljetuksesta) elävä rannikkopitäjä. Tieyhteyttä ei ollut Helsinkiin, vaan liikenne tukeutui ennen kaikkea Keski-Espoossa kulkevaan rantarataan ja Turuntiehen Bembölestä Leppävaaran ja Helsingin maalaiskunnan Pitäjänmäen kautta Helsinkiin.

Vuosina 1933-1938 rakennettiin kokonaan uusi tie Helsingistä Huopalahden pitäjän Lauttasaaren läpi Espoon pitäjän eteläosien kautta Kirkkonummen Jorvakseen, jossa tie yhtyi tuolloiseen päätiehen. Tie nimettiin päätepisteensä mukaisesti Jorvaksentieksi. Salmisaaren ja Lauttasaaren väliin rakennettiin tuolloisen mittapuun mukaan erittäin pitkä avattava 8-aukkoinen teräsristikkosilta kokonaispituudeltaan noin 340 metriä. Lauttasaaren länsipuolinen merialue ylitettiin Koivusaaren ja Hanasaaren kautta kulkeneilla penkereillä, joissa olivat sillat Koivusaaren itäpuolella ja Hanasaaren länsipuolella. Otsolahti ja Espoonlahti ylitettiin silloin. Espoonlahden vuonna 1937 valmistunut silta (133 metriä) oli pisin sotien välillä maassamme rakennettu teräslevypalkkisilta.

Lauttasaaren vanha silta
Lauttasaaren seutua, taloudellinen kartta 1936
Suomen tiekartta 1940

Vuonna 1938 kantatieksi 51 nimettiin Jorvaksentie ja sen jatke Kirkkonummen, Degerbyn, Inkoon, Snappertunan ja Tammisaaren kautta Hankoon. Tie on nykyisinkin tunnettu Kuninkaantienä ja siitä on valtaosa säilynyt. Inkoon ja Tammisaaren välinen Fagervikin kautta kulkenut tie sai myöhemmin numeron 110, joka muuttui myöhemmin numeroksi 105 ja kohta numeroksi 1050. Tie Kirkkonummelta Kelan ja Sunnanvikin kautta Degerbyhyn ja sieltä Inkooseen kulkeva osuus on paikallisteinä.

Porkkalan luovutus

Sodan jälkeinen Porkkalan luovutus vuokra-alueeksi katkaisi tien, ja se siirrettiin kulkemaan Kivenlahdesta sisämaan kautta Kauklahteen, Kirkkonummen Lapinkylään, Siuntioon ja Lohjan kunnan Virkkalaan. Tällä reitillä ei vanhastaan ollut suoraa tietä koko matkalla. Siuntion ja Kirkkonummen Lapinkylän välille rakennettiin osin vanhaan tieverkkoon tukeutuen uusi maantie, joka valmistui vuonna 1948. Espoonlahden sillalle tuli valtakunnanraja ja rajapuomi. Tämä Porkkalan vuokra-alueen kiertävä tie lakkautettiin myöhemmin kantatienä, kaiketi heikon laadun takia, ja osuus Virkkalasta Hankoon uudelleennumeroitiin tieksi 53. Tie on nykyisin yhdystie 1130.

Tie Porkkalan vuokra-alueen pohjoispuolitse Virkkalaan. Autoilijan tiekartta 1955
Evitskogin-Lapinkylän seutu taloudellisessa kartassa 1947. Nykyisen tien 1130 linjaus merkitty sinisellä.
Ladataan karttaa...
Tielinja lounaisessa Espoossa Porkkalan luovutuksen aikana ja sen jälkeen, kunnes uusittu tie valmistui

Moottoritie

Porkkalan palautuksen jälkeen rupesi rantatien uudelleenrakentaminen ajankohtaistumaan. Jorvaksentietä ruvettiin rakentamaan moottoritieksi. Suurin urakka oli uuden sillan rakentaminen Lauttasaaren ja mantereen väliin; 1930-luvun silta oli auttamattoman vanhentunut kasvavalle autoliikenteelle.

Lauttasaaren siltaa 1960-luvulla. Sekä nopeus- että painorajoitus olivat alhaiset.

Ensimmäiset osuudet moottoritietä valmistuivat Lauttasaaren länsipuolelle Matinkylään hieman ennen 1960-luvun puolta väliä ja yhteys Helsinkiin asti avautui Lapinlahden sillan valmistuttua vuonna 1965. Lapinlahden silta (582 metriä) oli kolmisenkymmentä vuotta maan pisin silta Heinolan Tähtiniemen sillan valmistumiseen asti. Moottoritie Espoonlahdelle oli valmis 1960-luvun lopulla. Espoonlahden ylittävä uusi silta valmistui vuonna 1969.

Lapinlahden siltalohkojen kuljetusta
Otaniemen liittymä 1965 kuvattuna Otsolahden sillalta kohti Helsinkiä
Katajaharjun liittymä 1967. Hiljainen on tuon ajan moottoritie. Ennen ramppia päättyy nopeusrajoitus ja alkaa vapaan nopeuden tie. Ja kyllä siellä sitten ajettiinkin! Sillan vieressä on kilpi: "Aja oikealla, ohita vasemmalta". Pätevä neuvo edelleenkin.

Lapinlahden sillan rakentamistekniikka oli mullistava: Silta rakennettiin yhdeksästä lohkosta. Lohkot valmistettiin Rauma-Repolan Loviisan tehtaalla ja ne tehtiin tilapäisesti vesitiiviiksi. Ne uitettiin sellaisenaan Loviisasta Helsinkiin ja nostettiin paikalleen. Silta valmistui 4-kaistaisena, mutta sen oli konseptitasolla suunniteltu sellaiseksi, että sen voi muuttaa 6-kaistaiseksi. Levennysoperaatio tehtiinkin Länsiväylän uusimisen yhteydessä vuonna 1995-1996. Sillan kummankin reunan ulokkeet hitsattiin irti, väliin hitsattiin kummallekin puolelle 1,2 metrin leveydeltä uutta kantta ja ulokkeet hitsattiin takaisin kiinni. Näin sillasta tehtiin 2+3-kaistainen siten, että Helsinkiin päin liikennettä välittävistä kolmesta kaistasta uloin on linja-autokaista.

Moottoritien valmistumisen jälkeen Lauttasaaren teräsristikkosilta purettiin vuonna 1969 ja se korvattiin uudella teräsbetonirakenteisella.

Porkkalan rajalta länteen

Jorvaksentien uusiminen ja jatkaminen aloitettiin 1960-luvulla. Espoossa rupesi vaikuttamaan Helsingin seudun nopea laajeneminen ja Espoonlahden länsipuolella tie oli käytännössä sotia edeltäneessä tilassa.

Espoo 1963. Aluerakentaminen ei vielä ole alkanut ja tieverkko Jorvaksentietä lukuun ottamatta on historiallisessa kuosissa.
Jorvas 1963. Suora tie Helsinkiin haarautui vanhasta maantiestä Jorvaksen aseman tienoilla.
Pikkala 1963. Vanhan tien mutkittelua.
Moottoritietyömaan eteneminen vuonna 1965. Kaistoja on Matinkylään, mutta liitymät ovat kesken, samoin kuin Lapinlahden silta.

Osuus Kirkkonummi-Båtvik valmistui vuonna 1966, Båtvik-Pikkala 1967 ja osuus Pikkala-Degerby-Inkoo vuonna 1969. Loppuosuus Karjaalle valmistui vuonna 1972. Tie ei noudattanut alkuperäistä linjausta Pikkalan länsipuolella, vaan Pikkalan ja Degerbyn laaja mutka oikaistiin ja Inkoosta tie linjattiin Tammisaaren sijasta Karjaalle. Tien valmistuttua numero 51 otettiin takaisin käyttöön. Numerointia ei palautettu kuitenkaan entiselleen Karjaan ja Hangon välillä, vaan tämä osuus jäi kantatieksi 53, joka vuonna 1996 muuttui valtatieksi 25.

Paikallistieksi jäänyttä vanhaa tielinjaa

Porkkalan kiertänyt osuus on sittemmin parannettu. Espoonlahdesta Kehä III:lle tie on valtatien tasoinen suora väylä ja siitä eteenpäin vaihtelevan tasoinen tie. Suurimmat oikaisut on tehty Lapinkylän ja Siuntion välillä. Tie oli pitkään numeroltaan 113 ja nykyisin 1130.

1990-luvun täysremontti

Moottoritie oli 1980-luvulle tultaessa toivottomasti ruuhkautunut. Moottoritien päättyminen katuverkkoon Helsingissä on luonnollinen ruuhkien aiheuttaja, mutta 1960-luvun suunnittelua edustaneet liittymät eivät nekään enää palvelleet toivotulla tavalla. Erityisesti Tapiolan ja Otaniemen liittymien liian lyhyt väli aiheutti sekoittumista ja siksi ruuhkautumista ja onnettomuuksia. Hanasaaren ja Matinkylän välinen osuus käytännössä rakennettiinkin uudelleen. Espoon ja Helsingin välille ei syntynyt uutta kapasiteettia, mutta uudelleen kanavoidut liittymät erottivat omille kaistoilleen bussit ja Kehä I:lle kääntyjät. Liittymien yhdistelemisellä katosivat sekoittumisalueet Tapiolan ja Otaniemen liittymien väliltä. Otaniemen liittymää alettiin kutsua Karhusaaren liittymäksi.

Alkuperäiset Tapiolan ja Otaniemen liittymät
Nykyinen Hakalehdon, Tapiolan ja Karhusaaren liittymäkokonaisuus

Moottoritie Espoonlahti-Kirkkonummi

Espoonlahden ja Kirkkonummen välinen moottoritie valmistui pitkällisen suunnittelun jälkeen loppuvuodesta 2013. Työn yhteydessä rakennettiin Espoonlahden yli kaksi siltaa ja entistä siltaa siirrettiin hieman meren suuntaan.

Länsimetro

Vuonna 2017 alkoi Länsimetron liikenne Matinkylään asti. Liityntäliikenteen toimivuuden turvaamiseksi rakennettiin linja-autokaistat Piispansillan ja Martinsillan liittymien välille sinne, missä niitä ei vielä ollut.

Ruoholahti

Tien alkupäässä Ruoholahdessa järjestelyt ovat muuttuneet tien elinaikana useaan kertaan. Kehitys näkyy Helsingin kaupungin ilmakuvista:

1964: Tie rakenteilla
1969:Tie valmiina, Lepakkoluola haarojen välissä
1976: Puolenvaihtorampit tilapäisjärjestelyjä varten Lepakkoluolan pohjoispuolella
1997: Yhteydet Itämerenkadulle katkaistu, uudet rampit Mechelininkadulle
2001: Itäinen haara siirretty Nokian toimitalon tieltä. Nokia ei kuitenkaan ottanut taloa käyttöönsä.
2005: Ruoholahden liittymä
2012: Ruoholahden liittymän poistumisramppi siirretty itään päin

Moottoritieosuuden liittymät

Ladataan karttaa...
RNL18.png Kirkkonummen liittymä

Ennen moottoritietä rakennettu eritasoliittymä. Ruuhka-ajan palvelutaso-ongelmia.

Ladataan karttaa...
RNL17.png Tolsan liittymä

Koiranluuliittymä

Ladataan karttaa...
RNL16.png Jorvaksen liittymä

Osittain varsin pehmeään maaperään paalutuksin perustettu liittymä

Ladataan karttaa...
RNL15.png 50 Inkilän liittymä

Lähellä alkuperäistä kuosiaan oleva liittymä Kehä III:n päässä

Ladataan karttaa...
RNL14.png Sarvvikin liittymä

Koiranluuliittymä

Ladataan karttaa...
RNL13.png Kivenlahden liittymä

Alun perin puolineliapila; täydennetty viisiramppiseksi lisäämällä idästä pohjoiseen vievä ramppi

Ladataan karttaa...
RNL12.png Martinsillan liittymä

Alunperin puolineliapila, joka on uusittu kuusiramppiseksi siten, että Helsingin suunnasta tuleva liikenne jaetaan kolmelle rampille.

Ladataan karttaa...
RNL11.png Suomenojan liittymä

Eteläpuolen ramppien geometriaa muutettu ja toinen silta rakennettu vuosina 2014-2015

Ladataan karttaa...
RNL10.png Piispansillan liittymä

Suuntaisliittymä Kirkkonummen suuntaan, vaikka merkittävää liikennetarvetta Helsingin suuntaan. Liian lähellä Kehä II:n liittymää ja sekoittumisalueen ratkaisemiseksi ei ollut varoja liittymää rakennettaessa. Länsisuunnasta liityntäbusseille varattu kulkutie liityntäterminaaliin.

Ladataan karttaa...
RNL9.png 102 Matinkylän liittymä

Ruuhka-ajan välityskyky erittäin huono. Liittymä nykymuodossaan on verrattain uusi. Se on laajennettu alkuperäisestä puolineliapilasta minimikustannuksin. Erilaisia hätäparannuksia tehty, mutta lopputulos ei ole kehuttava.

Ladataan karttaa...
RNL8.png Haukilahden liittymä

Lähes alkuperäisessä kuosissaan oleva suuntaisliittymä; pysäkkiramppi rakennettu 1990-luvulla

Ladataan karttaa...
RNL7.png Hakalehdon liittymä

Läntisin kolmen yhteenrakennetun liittymän kompleksista. Alkuperäinen Tapiolan liittymä jaettiin kahtia Tapiolan ja Hakalehdon liittymiin.

Ladataan karttaa...
RNL6.png Tapiolan liittymä

Keskimmäinen kolmen yhteenrakennetun liittymän kompleksista. Erkaneminen lännestä Kehä I:lle tapahtuu jo ennen tätä liittymää. Vastaavasti erkaneminen idästä Tapiolan liittymään tapahtuu jo ennen Karhusaaren liittymän siltaa.

Tapiolan liittymä oli ennen rombinen liittymä, johon Westendintie ei liittynyt suoraan, vaan keskeltä ramppia, joka oli tarpeelliselta osin kaksisuuntainen. Länsiväylän kanavointiremontissa liittymä jaettiin kahtia ja lännen suunnan rampit siirrettiin uuteen Hakalehdon liitymään.

Ladataan karttaa...
RNL5.png 101 Karhusaaren liittymä

Hyvin ahtaaseen paikkaan rakennettu monimutkainen liittymä. Ahtauden takia rampit ovat jyrkkiä ja erityisesti raskas liikenne on kunnostautunut fysiikan lakien reunojen etsimisessä.

Alunperin hieman tavanomaisesta poikkeava trumpettiliittymä. Rakennettu uudelleen Länsiväylän ison kanavointiremontin yhteydessä.

Itäisin kolmen yhteenrakennetun liittymän kompleksista: Hangon suunnasta lännestä Kehä I:lle ohjaava ramppi erkanee jo ennen Tapiolan liittymän siltaa. Tapiolan liittymään ohjaava ramppi erkanee ennen Karhusaaren liittymän siltaa. Tapiolan ja Karhusaaren liittymien välinen liikenne ei kulje moottoritien ajoratojen kautta, vaan yhdysramppeja.

Ladataan karttaa...
RNL4.png Hanasaaren liittymä

Alunperin tässä kohdassa ei ollut liittymää. Hanasaaren kulttuurikeskuksen rakentamisen yhteydessä rakennettin rampit Länsiväylän eteläpuolelle. Hanasaareen pääsi siten vain lännestä ja sieltä pääsi vain itään. Helsingistä saavuttaessa käytiin tekemässä "U-käännös" Karhusaaren liittymässä ja Hangon suuntaan poistuttaessa Katajaharjun liittymässä. Katajaharjun liittymän poistumisramppi oli aamuruuhkan aikaan sallittu vain linja-autoille ja erillisellä lisäkilvellä Hanasaaresta tuleville.

Länsiväylän uudelleenkanavoinnin yhteydessä takaisinkääntymismahdollisuus poistui Karhusaaren liittymästä. Tällöin Hanasaaren liittymään rakennettiin rampit myös pohjoispuolelle, eli liittymä on nykyisin kulkusuunniltaan täydellinen. Geometrialtaan se on jokseenkin kelvoton moottoritieliittymäksi tilanahtauden takia. Siksi sen rampit eivät liitykään suoraan moottoritien kautta, vaan pääosin linja-autokäytössä olevien kokoojaramppien kautta.

Ladataan karttaa...
RNL3.png Katajaharjun liittymä

Lähes alkuperäisessä 1960-luvun kuosissaan oleva suuntaisliittymä. Poistumisrampilla oli kymmeniä vuosia aamuruuhkan ajokielto muilta kuin linja-autoilta ja takseilta Lauttasaaren läpiajoliikenteen rauhoittamiseksi. Kielto ilmeisesti ei enää ole tarpeellinen: se on poistettu vuonna 2010.

Ladataan karttaa...
RNL2.png Lemissaaren liittymä

Alkuperäisessä muodossaan oleva trumpettiliittymä. Lauttasaaren siltaa 1960-luvun lopulla rakennettaessa moottoritie alkoi vasta Lemissaaren liittymästä, koska Lapinlahden silta oli ainoa suora kulkuväylä Lauttasaaren ja Helsingin keskustan välillä väliaikaista kevyen liikenteen siltaa lukuun ottamatta. Tuolloin lännestä saapuva liikenne ohjattiin Lemissaaren liittymässä yhdelle kaistalle, jotta Lauttasaaresta saapuva liikenne kykeni liittymään helposti liikennevirtaan.

Ladataan karttaa...
RNL1.png Ruoholahden liittymä

2000-luvun alussa rakennettu suuntaisliittymä muun muassa Ruoholahden kauppakeskuksen liikennettä varten.