Näsijärvi on vielä noin 4000 vuotta sitten ollut Lapuanjoen latvavesi. Maa kohoaa lännessä nopeammin kuin idässä, minkä takia maankuori kallistuu ja suuret järvet ovat hakeneet itselleen uudet laskujoet. Kantatie 66 seuraa Ruoveden ja Lapuan välillä Lapuanjoen entistä ja nykyistä reittiä. Lapuanjoen latvat ovat nykyisin vain parin kilometrin päässä Virtain reitin latvoista. Tie ylittää laivareitin kolmen kanavan kohdalla: Ruoveden Kautussa ja Visuvedellä sekä Virtain Herraskoskella, jossa kussakin on ollut avattava silta.
Näsijärvi on vielä noin 4000 vuotta sitten ollut Lapuanjoen latvavesi. Maa kohoaa lännessä nopeammin kuin idässä, minkä takia maankuori kallistuu ja suuret järvet ovat hakeneet itselleen uudet laskujoet. Kantatie 66 seuraa Ruoveden ja Lapuan välillä Lapuanjoen entistä ja nykyistä reittiä. Lapuanjoen latvat ovat nykyisin vain parin kilometrin päässä Virtain reitin latvoista. Tie ylittää laivareitin kolmen kanavan kohdalla: Ruoveden Kautussa ja Visuvedellä sekä Virtain Herraskoskella, jossa kussakin on ollut avattava silta.
+
+
{{Kuva|Kt66_Visuvesi_1910.jpg|Visuveden vanha kääntösilta 1910- tai 1920-luvulla}}
Herraskosken silta on jäänyt sivuun maanteistä, Visuvedelle on rakennettu uusi kääntösilta ja Kauttuun uusi kiinteä silta.
Herraskosken silta on jäänyt sivuun maanteistä, Visuvedelle on rakennettu uusi kääntösilta ja Kauttuun uusi kiinteä silta.
Kantatie 66 on nykyisin valtatietasoinen tie itäisen Pirkanmaan ja
Etelä-Pohjanmaan välillä. Se on vähäliikenteisempi ja profiililtaan
uudenaikaisempi kuin kolmostie Tampereen pohjoispuolella ja siksi usein
sujuvampi vaihtoehtoreitti. Avattava silta Visuvedellä Ruoveden ja
Virtain välillä; vuonna 1969 valmistunut silta on maanteidemme
viimeisiä kääntösiltoja.
Lentokoneiden varalaskupaikka Alavuden ja Kuortaneen rajalla
Eteläpohjalaisia kaksifooninkisia Kuortaneella
Lapuaa lähestyttäessä tiellä on pitkiä suoria
Lakeureella
Historiaa
Kantatie 66 on harvoja vuonna 1938 nimetyistä kantateistä, jotka
sijaitsevat edelleen alkuperäisellä paikallaan.
Tien historia alkaa 1600-luvulta. Vuonna 1617 sai Lapuanjoen suussa sijaitseva Uusikaarlepyy kaupunkioikeudet. Kaupungin kauppapiiri ulotettiin Lapuanjoen vartta Alavudelle ja edelleen vedenjakajan toiselle puolelle Ruovedelle. Lapuan talonpojat saivat 1680-luvulla määräyksen rakentaa maantie Lapualta Ruovedelle. Noihin aikoihin olot olivat epävarmat ja tien valmistuminen venähti 1700-luvun alkuvuosikymmenille.
Samoihin aikoihin oriveteläiset lupasivat rakentaa maantien Oriveden ja Ruoveden välille sillä edellytyksellä, että tien ylläpidosta vastaavat juupajokilaiset. Oriveden-Ruoveden tien valmistuttua jäi 1620-luvulla rakennettu Teiskon ja Aitolahden kautta Tammerkoskelle kulkenut tie lähinnä paikalliseen käyttöön; tie on nykyisin seututie 338.
Jokseenkin alkuperäisellä reitillä ollaan, pääosin soratie. Autoilijan tiekartta 1963
Eteläosa on jo öljysorattu suurelta osin. Autoilijan tiekartta 1963
Tie oli varsin pitkään lapsipuolen asemassa. 1960-luvulla sitä
ruvettiin hiljalleen rakentamaan uudelleen kummastakin päästä. Vuonna
1975 Jussi Raittinen levytti hitiksi muodostuneen kappaleen "Valtatie
66", jossa huumorin keinoin moitittiin tien kuntoa: "Vielä TVH:lle
värssyn omistan, kun on tehnyt tien noin surkean. Tehkää uus valtatie
66". Vasta vuonna 1985 oli valmista ja Jussi Raittinen teki uusitun
kantatien avajaisiin kappaleen "Kun on uus kantatie kuuskytkuus".
Tietä uusittiin useassa vaiheessa. Virroilta Vaasan läänin rajalla tie valmistui vuonna 1984.
Raittinen kertoi myös, että "Torisevan kohdalla on kuoppia". Vuoden 1960 peruskartan perusteella ei voida vastakkaistakaan väitettä esittää.
Ruoveden seutua; Fennia-kartasto 1977
Tie haarautui Oriveden keskustassa tuolloin eri reitillä olleesta valtatiestä 9. Haarautumiskohdasta tuli myöhemmin eräänlainen kansallinen ikoni, kun siitä tuli keskeinen kohta Tarmo Koiviston piirtämässä Mämmilä-sarjakuvassa. Mämmmilä kuvasi aikansa kuvaa syrjäisen kirkonkylän kehittymistä ja "kehittymistä" uuteen aikaan. Haarautumiskohdan rakennus on Auvisen talo.
Valtatien 9 ja kantatien 66 haarautumiskohta. Peruskartta 1957
Haarautumiskohta siinä muodossa, kuin Tarmo Koivisto sen esitti vuonna 1976
Haarautumiskohta 2010-luvun asussaan
Näsijärvi on vielä noin 4000 vuotta sitten ollut Lapuanjoen latvavesi. Maa kohoaa lännessä nopeammin kuin idässä, minkä takia maankuori kallistuu ja suuret järvet ovat hakeneet itselleen uudet laskujoet. Kantatie 66 seuraa Ruoveden ja Lapuan välillä Lapuanjoen entistä ja nykyistä reittiä. Lapuanjoen latvat ovat nykyisin vain parin kilometrin päässä Virtain reitin latvoista. Tie ylittää laivareitin kolmen kanavan kohdalla: Ruoveden Kautussa ja Visuvedellä sekä Virtain Herraskoskella, jossa kussakin on ollut avattava silta.
Visuveden vanha kääntösilta 1910- tai 1920-luvulla
Herraskosken silta on jäänyt sivuun maanteistä, Visuvedelle on rakennettu uusi kääntösilta ja Kauttuun uusi kiinteä silta.
Visuveden avattava silta Ruovedellä. Silta mainitaan pohjoismaiden pisimmäksi yksilaakeriseksi kääntösillaksi.
Kautun siltasuunnittelmat aiheuttivat siltasodan. Uusi silta rakennettiin varsin idyllisen kanavaympäristön yläpuolelle lähes puiden latvojen korkeudelle: sillan alikulkukorkeus on 11,5 metriä.
Kautun kanavan seutu vuonna 1958
Kautun kanava ja sen kääntösilta vanhassa ilmakuvassa
Vanha tielinja teki Oriveden ja Jäminkipohjan välillä laajan kaarroksen verraten hankalakulkuisessa maastossa
Uudempi tekniikka on tehnyt mahdollisuudeksi tien oikaisemisen suoalueen halki
