Kantatie 66

Kohteesta Tiet
Versio hetkellä 28. helmikuuta 2018 kello 23.27 – tehnyt Matti (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: {{Begin}} == {{Tie|66}} Kantatie 66 Orivesi-Lapua, 182 km == __TOC__ {{Routemap|Kt66_U.jpg}} Image:Tiekuvaus_0066.png === Vaihtoehtoisia reittejä ===...)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Loikkaa: valikkoon, hakuun


66 Kantatie 66 Orivesi-Lapua, 182 km


Pohjakartta Maanmittauslaitos

Reittikartta

Tiekuvaus 0066.png

Vaihtoehtoisia reittejä

Päätepisteet Kautta Tiet Matka
Helsinki-Lapua
Tampere-Seinäjoki 3 19 386
Tampere-Orivesi-Virrat 3 9 66
396
Pälkäne-Orivesi-Virrat 3 57 12 58 66 372
Tampere-Kuru 3 65 66 382

Geometriaa

Tien Mutkaisuusprofiili

Suunnanmuutoksia alle 30°/km 110 km 63 %
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km 50 km 28 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km 15 km 9 %

Border

Kuvaus

Kantatie 66 on nykyisin valtatietasoinen tie itäisen Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan välillä. Se on vähäliikenteisempi ja profiililtaan uudenaikaisempi kuin kolmostie Tampereen pohjoispuolella ja siksi usein sujuvampi vaihtoehtoreitti. Avattava silta Visuvedellä Ruoveden ja Virtain välillä; vuonna 1969 valmistunut silta on maanteidemme viimeisiä kääntösiltoja.

Lentokoneiden varalaskupaikka Alavuden ja Kuortaneen rajalla
Eteläpohjalaisia kaksifooninkisia Kuortaneella
Lapuaa lähestyttäessä tiellä on pitkiä suoria
Lakeureella

Historiaa

Kantatie 66 on harvoja vuonna 1938 nimetyistä kantateistä, jotka sijaitsevat edelleen alkuperäisellä paikallaan.

Tie oli varsin pitkään lapsipuolen asemassa. 1960-luvulla sitä ruvettiin hiljalleen rakentamaan uudelleen kummastakin päästä. Vuonna 1975 Jussi Raittinen levytti hitiksi muodostuneen kappaleen "Valtatie 66", jossa huumorin keinoin moitittiin tien kuntoa: "Vielä TVH:lle värssyn omistan, kun on tehnyt tien noin surkean. Tehkää uus valtatie 66". Vasta vuonna 1985 oli valmista ja Jussi Raittinen teki uusitun kantatien avajaisiin kappaleen "Kun on uus kantatie kuuskytkuus".

Visuveden avattava silta Ruovedellä. Silta mainitaan pohjoismaiden pisimmäksi yksilaakeriseksi kääntösillaksi.