Kantatie 69

Kohteesta Tiet
Versio hetkellä 12. kesäkuuta 2022 kello 12.27 – tehnyt Matti (keskustelu | muokkaukset) (Historiaa: Kivisalmi-Rautalampi)
Loikkaa: valikkoon, hakuun


69

Kantatie 69 Äänekoski-Suonenjoki, 87 km



Pohjakartta Maanmittauslaitos

Reittikartta

Tiekuvaus 0069.png

Geometriaa

Tien Mutkaisuusprofiili

Suunnanmuutoksia alle 30°/km 41 km 48 %
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km 28 km 33 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km 16 km 19 %

Border

Kuvaus

Kantatie 69 yhdistää nelostien ja valtatien 9 Hirvaskankaan ja Suonenjoen välillä. Tie on osin uudelleenrakennettua leveää tietä ja Konneveden itäpuolella kapeampaa ja mutkaisempaa.

Tie ylittää Keiteleen-Päijänteen kanavareitin Pörrinsalmessa Kapeenkosken sulun yläpuolella

Historiaa

Kantatie 69 on maamme ainoa päätie, joka on lakkautettu ja perustettu samalle paikalle uudelleen.

Vuonna 1938 kantatieksi 69 nimettiin Jyväskylän ja Kuopion välinen Laukaan, Konneveden, Rautalammen ja Suonenjoen kautta kulkenut maantie. Tie alkoi Laukaan Tervatehtaalta, jossa se haarautui silloisesta nelostiestä.

Kantatie 69 vuonna 1938. Nelostien linjaus merkitty vihreällä.

Nelostien valmistuminen 1950- ja 1960-luvun taitteessa muutti 69-tietä siten, että vanha nelostien linjaus Laukaan kautta Jyväskylään muutettiin kantatieksi 69 marraskuussa 1962. Tällöin nelostie ja valtatie 13 siirrettiin valmistuneelle tielinjalle. Tämä muutos ei kuitenkaan ollut pitkäaikainen, koska jo vuonna 1951 oli ruvettu rakentamaan uutta paikallista tietä Hirvaskankaalta Äänekosken eteläpuolelta Kapeenkosken kautta Suolahteen Äänekosken ja Jyväskylän välisen vesiväylän länsipuoleisten kylien liikennemotin purkamiseksi. Tietä kuitenkin 1950-luvun puolessa välissä päätettiin jatkaa kohti Konnevettä. Tämä 27 kilometrin mittainen uusi tie yhtyi kantatiehen 69 Konneveden Tankolammella ja se valmistui vuonna 1965 ja se numeroitiin kantatieksi 69. Maantieksi jäänyt osuus sai myöhemmin numeron 637 ja tie on sittemmin uusittu Laukaan ja Jyväskylän välillä.

Kantatie 69 Nelostien uuden linjauksen valmistuttua. Autoilijan tiekartta 1963
Kantatien uusi linjaus Äänekosken ympäristössä. Fennia-kartasto 1979

Hirvaskankaan-Tankolammen tieosuuden rakentaminen konkretisoi, minkälaista tierakentaminen työllisyystöinä oli: 27 kilometrin osuutta rakennettiin katkonaisesti kaikkiaan 14 vuotta.

Tietä Leppäveden poikki Jyväskylästä itään ruvettiin rakentamaan 1960-luvun lopulla ja 1970-alussa oli valmiina uusi valtatie 9 Jyväskylästä Kuopion maalaiskunnan Vehmasmäkeen, jossa tie yhtyy viitostiehen. Tämä uusi reitti lyhensi Jyväskylän ja Kuopion välistä matkaa peräti 27 kilometriä verrattuna vanhaan reittiin kantatien 69 kautta.

Uuden valtatien 9 valmistumisen yhteydessä kantatie 69 muutettiin maantieksi 644. Koska tiellä on kuitenkin arvoa myös läpikulkureittinä, se vuonna 1976 muutettiin takaisin samannumeroiseksi kantatieksi.

Konneveden ja Rautalammin kuntien rajalla sijaitsevalla Kivisalmella sijaitsi lossi, jossa heinäkuussa 1956 sattui suuronnettomuus. Täysi linja-auto oli saapumassa lossille ja jarrujen pettämisen takia se syöksyi lossin puomin läpi salmeen. Autossa olleista 33 henkilöstä 18 onnistui pelastautumaan, mutta 15 henkilöä menehtyi hukkumalla. Lossipaikka on korvattu vuonna 1963 valmistuneella sillalla.

Kivisalmen ja Rautalammin välistä tieosuutta on oiottu 1990-luvun alussa.

Kivisalmen silta

Pörrinsalmen kautta vedettiin 1990-luvulla rakennettu Päijänne-Keitele-kanava. 1950-luvun langerpalkkisilta oli auttamattomasti liian matala ja se korvattiin uudella saman näköisellä kaarisillalla, jonka alituskorkeus on 8 metriä. Vanha silta purettiin uuden valmistuttua, mutta sen länsirannan penger on säilytetty ja siitä on tehty levähdysalue.

Siltatyömaa vuonna 1993. Vanhan ja uuden sillan kokoero näkyy selvästi.
Pörrinsalmen alue vuonna 2020. Salmen länsipuolelle näkyy vanha tielinja.