Ero sivun ”Kantatie 89” versioiden välillä
(→Historiaa) |
(→Historiaa: Rakentamisajankohdan täsmennys, viittaukset kekkosteihin, karttaote) |
||
| (2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Begin}} | {{Begin}} | ||
| − | + | {{H|{{Tie|89}}| Kantatie 89 Mieslahti(Paltamo)-Vartius(Kuhmo), 104 km}} | |
__TOC__ | __TOC__ | ||
| Rivi 20: | Rivi 20: | ||
=== Historiaa === | === Historiaa === | ||
| − | Kainuuseen rakennettiin 1950- ja 1960-luvuilla joukko ns. kekkosteitä, | + | Kainuuseen rakennettiin 1950- ja 1960-luvuilla joukko ns. [[Kainuun kekkostiet|kekkosteitä]], |
joiden rakentamispäätöksessä 1950-luvulla pääministeri Kekkosella oli | joiden rakentamispäätöksessä 1950-luvulla pääministeri Kekkosella oli | ||
suuri painoarvo. Näiden jälkeen rakennettiin vielä yksi pitkä yhteys, | suuri painoarvo. Näiden jälkeen rakennettiin vielä yksi pitkä yhteys, | ||
noin 100 kilometriä pitkä itä-länsisuuntainen tie Paltamon Mieslahdesta | noin 100 kilometriä pitkä itä-länsisuuntainen tie Paltamon Mieslahdesta | ||
| − | Kuhmon Lentiiraan. | + | Kuhmon Iivantiiraan. Tie valmistui vuonna 1962. Iivantiirasta Lentiiraan ja edelleen rajalle kulkenut yhteys, kahdeksas kekkostie, rakennettiin samanaikaisesti mutta omana hankkeenaan. |
| + | |||
| + | {{Kuva|Kt89_1963.png|Mieslahden-Iivantiiran tie ja kekkoskasi. Autoilijan tiekartta 1963}} | ||
Rajan takaa Uhtuan Kostamuksesta oli löydetty rautamalmia vuonna 1946. | Rajan takaa Uhtuan Kostamuksesta oli löydetty rautamalmia vuonna 1946. | ||
Nykyinen versio 28. kesäkuuta 2018 kello 11.54
Kantatie 89 Mieslahti(Paltamo)-Vartius(Kuhmo), 104 km |
Pohjakartta Maanmittauslaitos
Kuvaus
Kantatie 89 on Venäjän Kostamukseen kulkevan päätien Suomen puoleinen osuus. Kostamuksen rakentamistöiden aikaan 1970-luvulla hyvin vilkas tie, mutta nykyisin verraten rauhallinen. Suoraa ja kapeahkoa kaksikaistaista tietä.
| Erämaatietä |
Historiaa
Kainuuseen rakennettiin 1950- ja 1960-luvuilla joukko ns. kekkosteitä, joiden rakentamispäätöksessä 1950-luvulla pääministeri Kekkosella oli suuri painoarvo. Näiden jälkeen rakennettiin vielä yksi pitkä yhteys, noin 100 kilometriä pitkä itä-länsisuuntainen tie Paltamon Mieslahdesta Kuhmon Iivantiiraan. Tie valmistui vuonna 1962. Iivantiirasta Lentiiraan ja edelleen rajalle kulkenut yhteys, kahdeksas kekkostie, rakennettiin samanaikaisesti mutta omana hankkeenaan.
| Mieslahden-Iivantiiran tie ja kekkoskasi. Autoilijan tiekartta 1963 |
Rajan takaa Uhtuan Kostamuksesta oli löydetty rautamalmia vuonna 1946. Suomalaisvoimin rakennettiin 30 kilometrin päähän rajasta Kostamukseen kaupunki ja kaivosteollisuuskombinaatti vuosina 1977-1985. Tätä rakennustyötä ja tulevia tavarakuljetuksia varten rakennettiin Suomesta sekä rautatie että maantie ja perustettiin uusi raja-asema Kuhmon Vartiukseen. Tiestä oli jo suurin osa valmiina: Mieslahden-Lentiiran tiestä rakennettiin haara Vartiukseen. Koko osuus Mieslahdesta Vartiukseen sai numeron 909.
Tien jo hiljennyttyä suurien rakennustöiden jälkeen se nostettiin vuonna 1996 kantatieluokkaan, kantatieksi 89.
| Maantien 909 läntinen pää vuonna 1977. Fennia-kartasto |
