Ero sivun ”Kyröskankaan tie Hämeenlinna-Tammerkoski-Korsholma” versioiden välillä

Kohteesta Tiet
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Ak: Uusi sivu: {{Begin}} == Kyröskankaan tie Hämeenlinna-Tammerkoski-Korsholma == Maamme huomattavimpia maanteitä oli Hämeenlinnasta Korsholmaan kulkenut sisämaan tie. Sitä on myöhemmin...)
 
(Kyröskankaan tie Hämeenlinna-Tammerkoski-Korsholma)
 
Rivi 3: Rivi 3:
 
== Kyröskankaan tie Hämeenlinna-Tammerkoski-Korsholma ==
 
== Kyröskankaan tie Hämeenlinna-Tammerkoski-Korsholma ==
  
Maamme huomattavimpia maanteitä oli Hämeenlinnasta Korsholmaan kulkenut sisämaan tie. Sitä on myöhemmin nimitetty myös Yliseksi Vaasan tieksi. Tiestä haarautuivat Kokemäenjoen kautta Pirkkalasta Huittisten kautta Ulvilaan ja Hämeenkyröstä Mouhijärven kautta Karkkuun kulkeneet tiet. Joissain lähteisssä esitetään Hämeenlinnan-Tammerkosken-Huittisten-Ulvilan reitti pääreittinä ja Kyröskankaan tie sen haarana.
+
Maamme huomattavimpia [[Muinaistiet|muinaisteitä]] oli Hämeenlinnasta Korsholmaan kulkenut sisämaan tie. Sitä on myöhemmin nimitetty myös Yliseksi Vaasan tieksi. Tiestä haarautuivat Kokemäenjoen kautta Pirkkalasta Huittisten kautta Ulvilaan ja Hämeenkyröstä Mouhijärven kautta Karkkuun kulkeneet tiet. Joissain lähteisssä esitetään Hämeenlinnan-Tammerkosken-Huittisten-Ulvilan reitti pääreittinä ja Kyröskankaan tie sen haarana.
  
 
Tie kulki Hämeenlinnasta Hämeen isojen järvien itäpuolta Hattulan, Pälkäneen, Kangasalan ja Messukylän kautta Tammerkoskelle, nykyisin Tampereelle.
 
Tie kulki Hämeenlinnasta Hämeen isojen järvien itäpuolta Hattulan, Pälkäneen, Kangasalan ja Messukylän kautta Tammerkoskelle, nykyisin Tampereelle.

Nykyinen versio 28. joulukuuta 2021 kello 00.56


Kyröskankaan tie Hämeenlinna-Tammerkoski-Korsholma

Maamme huomattavimpia muinaisteitä oli Hämeenlinnasta Korsholmaan kulkenut sisämaan tie. Sitä on myöhemmin nimitetty myös Yliseksi Vaasan tieksi. Tiestä haarautuivat Kokemäenjoen kautta Pirkkalasta Huittisten kautta Ulvilaan ja Hämeenkyröstä Mouhijärven kautta Karkkuun kulkeneet tiet. Joissain lähteisssä esitetään Hämeenlinnan-Tammerkosken-Huittisten-Ulvilan reitti pääreittinä ja Kyröskankaan tie sen haarana.

Tie kulki Hämeenlinnasta Hämeen isojen järvien itäpuolta Hattulan, Pälkäneen, Kangasalan ja Messukylän kautta Tammerkoskelle, nykyisin Tampereelle.

Hattulan Pyhän Ristin kirkko oli keskiajan tärkeitä pyhiinvaelluspaikkoja, jonne tultiin Varsinais-Suomesta saakka; Hämeenlinnaan saakka Hämeen Härkätietä.

Hattulan Pyhän Ristin kirkko

Tammerkoskelta Hämeenkyrön kautta Ikaalisiin seurattiin Kokemäenjokea ja Kyrösjärven reittiä. Ikaalisten tienoilta kesä- ja talvireitti haarautuivat. Talvitie seurasi vesistöjä Parkanon ja Jalasjärven kautta Kurikkaan. Eteläisempi kesäreitti kulki helppokulkuisempaa Hämeenkangasta ja Pohjankangasta Jämijärvelle, Karvialle ja edelleen Kauhajoelle ja Kyrönjokivartta Kurikkaan ja edelleen Laihianjokivartta Korsholmaan.

Kyröskankaan tie ja sen haarat

Kesäreitistä tuli aikaa myöden hyvin suosittu ja sitä ruvettiin 1600-luvulla parantamaan maantieksi. Viimeistään 1700-luvun alusta tunnetaan haara Hämeenkyröstä Mouhijärven kautta Karkkuun ja Huittisten Lauttakylään. Tätä pidettiin aikoinaan parhaana reittinä Turun ja Vaasan välillä.

Kesäreitti on kuitenkin hiipunut, koska maantie Vaasaan on tehty pohjoista linjausta seuraten.

Kesäreittiä Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistossa 2007

Kyröskankaan tie on ollut ennen kaikkea Kolmostien linjauksen pohjana. Hämeenlinnan-Tampereen osuus on nykyisin kantatie 57 Hämeenlinna-Laitikkala(Pälkäne) ja valtatie 12 Laitikkala-Tampere. Haara Pirkkalasta Huittisiin on osa valtatietä 12 edelleen valtatie 2 Ulvilaan. Hämeenkyrön-Mouhijärven-Karkun-Vammalan maantiestäkin suunniteltiin valtatietä 1930-luvulla, mutta suunnitelma ei toteutunut. Tie on nykyisin seututie 249.

Valtatie 12 kiertää nykyisin Vehoniemenharjun