Liikennemerkkien kielet

Kohteesta Tiet
Versio hetkellä 11. toukokuuta 2021 kello 12.02 – tehnyt Matti (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: {{Begin}} == Liikennemerkkien kielet == Suomalaisilla teillä ja kaduilla käytettyjen liikennemerkkien kielisuhteet määrää kielilaki; Ahvenanmaa pois lukien. Ratkaisevaa on,...)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Liikennemerkkien kielet

Suomalaisilla teillä ja kaduilla käytettyjen liikennemerkkien kielisuhteet määrää kielilaki; Ahvenanmaa pois lukien. Ratkaisevaa on, missä liikennemerkki sijaitsee, ei liikennemerkissä mainittu kohde.

Perusperiaate on yksinkertainen:

  • Yksikielisessä kunnassa merkki on kunnan kielen mukainen.
  • Kaksikielisessä kunnassa merkki on kummallakin kielellä, enemmistön kieli mainittuna ensin.
  • Saamelaisalueella käytetään suomen lisäksi alueella käytettävää saamen varianttia.
Viitoitus Ivalon lentoasemalle

Tätä täydentää viitoitusta koskeva lisäsääntö, jonka mukaan valta- ja kantateillä sekä moottori- ja moottoriliikennetiellä yksikielisessä kunnassa esitetään kaksikielisenä kohde, jos se sijaitsee kunnassa, jonka enemmistökieli on päinvastainen kuin viitan sijaintikunnan kieli.

Tarpeen tullen liikennemerkeissä voi lisäksi käyttää mitä tahansa kieltä.

Asiaa on jonkin verran yksinkertaistanut se, että Ahvenanmaan ulkopuolella ei enää ole yksikielisiä ruotsinkielisiä kuntia: Vahvasti yksikielisyyden linnakkeita olleet Korsnäs, Närpiö ja Luoto muuttuivat vapaaehtoisesti kaksikielisiksi vuonna 2015 ja 2016, kun niille oli muutoksesta taloudellista hyötyä.

Kunnan kielisuhteet tarkistetaan kerran kymmenessä vuodessa. Kunta voi ilmoittautua vapaaehtoisesti kaksikieliseksi. Mainittujen kolmen ruotsinkielisen kunnan lisäksi tätä mahdollisuutta on käyttänyt Lohja.

Tienkäyttäjän kannalta järjestely saattaa näyttäytyä epäjohdonmukaisena alueilla, jossa tie kulkee toistuvasti kielirajan ylitse. Esimerkiksi valtatien 8 viitoituskohde Vaasan eteläpuolella on viitan sijainnista riippuen joko Pori/Björneborg, Björneborg/Pori tai Pori. Helsingistä Turkuun valtatietä 1 kuljettaessa ollaan ensin kaksikielisellä alueella (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi), sitten yksikielisellä (Vihti), kaksikielisellä (Lohja), yksikielisellä (Salo, Paimio, Kaarina) ja päädytään kaksikieliseen Turkuun. Tämä kaikki näkyy viitoituksessa.

Kuntaliitosten yhteydessä yksikielinen kunta saattaa muuttua osaksi kaksikielistä kuntaa tai kaksikielisen kunnan kielisuhteet saattavat kääntyä. Kadun- ja tiennimikilvet eivät ole liikennemerkkejä ja yksikielisen alueen kilpiä ei tarvitse kuntaliitoksen yhteydessä kaksikielistää. Sen sijaan liikennemerkkien tulee koko kunnassa noudattaa pelisääntöjä. Kuntamuutosten jälkeen on viiden vuoden siirtymäaika, jonka kuluessa liikennemerkit pitää muuttaa vallitsevien kielisuhteiden mukaisiksi.

Esimerkki lisäsäännöstä on yksikielisessä Kaarinan kunnassa sijaitseva tienviitta Turunmaan saaristotielle seututie 180. Siinä Korppoo ja Parainen esitetään myös ruotsiksi, koska ne sijaitsevat ruotsinkielisenemmistöisessä Paraisten kunnassa. Sen sijaan Kaarinan ruotsinkielistä nimeä St Karins ei esitetä, koska kunta on suomenkielinen.

Viitoitus saaristotielle

Eritoten Pohjanmaalla, jossa kielirajat ovat tiukkoja ja kielikysymys kaiken kaikkiaan vakavampi kuin Suomenlahden rannikolla, saatetaan olla kovin tiukkoja säädösten noudattamisessa. Saman moottoritien liittymässäkin viitoitusjärjestys vaihtuu, jos kieliraja kulkee viittojen välistä. Toisaalta Turun ohikulkutien poikki kulkee kieliraja useasti, mutta siellä on päädytty siihen, että jos liittymä on kaksikielisessä Turussa, sen viitoitus on kaksikielinen riippumatta siitä, missä kunnassa viitat sijaitsevat.

Liittymän ennakkoviitta suomenkielisenemmistöisessä Vaasassa
Itse liittymä ruotsinkielisenemmistöisessä Mustasaaressa

Kuntaliitoksista johtuvaa sääntöä viitoituksen uusimiseksi ei kaikissa tilanteissa ole orjallisesti noudatettu. Esimerkiksi yksikielisen Nummi-Pusulan liittäminen kaksikieliseen Lohjaan ei juuri ole näkynyt viitoituksessa. Kuriositeetti on, että Loukun risteys valtatiellä 2 Pusulan pohjoisosissa on kakkostien ainoa maanteiden risteys kaksikielisessä kunnassa. Viitoitus on kuitenkin puhtaasti suomeksi.

Viitoitusta seututiellä 110 kaksikielisellä Lohjalla