Muinaistiet

Kohteesta Tiet
Versio hetkellä 17. toukokuuta 2021 kello 13.36 – tehnyt Matti (keskustelu | muokkaukset) (Muinaistiet)
Loikkaa: valikkoon, hakuun


TÄMÄ ON KESKENERÄINEN

Muinaistiet

Merkittävä osa eteläisen ja läntisen Suomen tieverkon rungosta perustuu muinaisteiden verkostoon, joka kytki toisiinsa hallintolinnoja, läänien pääkaupunkeja ja kauppapaikkoja. Tässä artikkelissa luetellaan pääosin Museoviraston luokitteluun perustuen keskeisimmät keskiajan ja uuden ajan alun tiedossa olevat maantiet.

Suomen keskiajaksi katsotaan ajanjakso 1200-luvun alusta 1500-luvun loppupuoleksi. Uuden ajan alkupuolen tiet tunnetaan 1600-luvulta. Tiestötietojen keruu on ollut sattumanvaraista. Tärkein historioitsijoiden lähde on Jaakko Teitin (Jakob Larsson Teit, n 1520 Perniö–1588/1596 Turku) vuosina 1555-1557 laatima Valitusluettelo Suomen aatelistoa vastaan. Teitti nousi kuningas Kustaa Vaasan palvelukseen: sihteeriksi tai kätyriksi näkökannan mukaan. Valitusluettelo sisältää inventaarin silloisista teistä.

Muinaisista reiteistä termi "tie" on varsin juhlallinen. Yleensä kyseessä oli ratsupolku tai hädin tuskin hevoskärryillä kuljettavissa. Tiellä on saattanut olla useita reittejä aikojen kuluessa ja niillä on saattanut olla haaroja. Kesäreitti ja talvireitti on saattanut olla erilainen talvireitin kulkiessa järvien ja soiden ylitse. Teiden reittejä ei ole kaikin osin kyetty selvittämään ja historioitsijoiden tulkinnat asiakirjoista saattavat olla keskenään ristiriitaisia. Tämän takia karttaliitteet ovat summittaisia.

Keskiaikaiset tiet

Suuri Rantatie Turku-Viipuri

Suuri Rantatie kulkee Turun ja Viipurin linnojen välillä etelärannikkoa seuraillen Salon, Raaseporin, Kirkkonummen, Vantaan, Porvoon ja Haminan kautta Viipuriin. Yksi sen haaroista kulkee Tenholasta Pohjan pitäjän lahden pohjoispuolelta Karjaalle ja sieltä Virkkalan ja Siuntion kautta, jossa se yhtyy Siuntion Sunnanvikissä pääreittiin. Tie kiertää Helsingin pohjoispuolelta. Se kulkee osapuilleen nykyisten teiden valtatie 1, kantatie 52, kantatie 51 ja valtatie 7 reittiä.

Suuri Rantatie

Toisin kuin monista muista muinaisteistä, Suuresta Rantatiestä on varsin paljon jäljellä, varsinkin Helsingin länsipuolella. Pitkiä muinaisteitä seuraavia nykyisten maanteiden osuuksia ovat muun muassa

  • Paimion ja Halikon välinen osuus vanhaa ykköstietä (Mt2351)
  • Raaseporin-Fagervikin-Inkoon tie (Mt1050)
  • Degerbyn-Kirkkonummen-Kauklahden-Espoon tie (Mt11147, Mt11227, Mt11253, Mt11311, Mt11310)
  • Kuninkaanmäki(Vantaa)-Nikkilä-Hinthaara-Porvoo (Mt11576, Mt1521, Mt1531)
  • Hamina-Klamila-Virojoki (Mt3513)
Maantien 1050 mutkittelua Snappertunassa
Maantien 3513 mutkittelua Virolahdella

Hämeen Härkätie Turku-Hämeenlinna

Hämeen Härkätie on ehkä vanhin Suomen tunnetuista muinaisteistä. Se on niin hallintoväylä Turun ja Hämeen linnan välillä, pyhiinvaellusreitti Hattulan Pyhän Ristin kirkkoon kuin sisämaan ja meren välinen kauppareitti. Hämeenlinnan ympäristö on ikivanhaa sisämaan asutusta. Käyttökelpoista vesireittiä merelle ei kuitenkaan ole, koska Kokemäenjoki on matala, kivikkoinen ja siinä on runsaasti koskia.

Hämeen Härkätie

Härkätie kulkee laajan Tammelan ylängön halki. Ylänkö on vedenjakajaseutua ja ollut aina harvaan asuttua. Turusta lähdettyä tie seuraa Aurajokea Kaarinan ja Liedon kirkoille, sitä Paimionjokivartta Tarvasjoen, Marttilan ja Kosken kautta Somerolle. Somerolta alkaa pitkä metsäinen ylänköosuus, jossa ennen Hämeenlinnaa ei ole muita merkittäviä taajamia kuin Renko.

1960-luvun alkuun saakka Härkätie oli valtatie 10. Uusi kymppitie seuraa Härkätien linjausta Koskelle asti, mutta erkaanee siellä pohjoisemmaksi kulkien Forssan kautta Renkoon ja Hämeenlinnan eteläosia viistäen Tuulokseen. Suuri osa Härkätiestä on jäljellä, vaikkakin pirstoutuen koko joukkoon maanteitä:

  • Hihna(Vt10)-Tarvasjoki (Mt2230)
  • Tarvasjoki-Marttila-Koski-Somero (Mt2250, Mt12307, Mt2264, Mt2810)
  • Somero-Letku-Porras-Lietsa-Sotka (Mt2802, Mt2824, Mt2831)
  • Renko-Kouvala-Vuorentaka-Hämeenlinna (pohjoinen haara, Mt2855)
  • Renko-Luolaja-Hämeenlinna (Rehbinderin oikaisu, eteläinen haara, Vt10, Mt2862)


Härkätietä vuonna 1884 Tammelan Ruostejärven kohdalla. Nykyinen valtatie 2 kulkee kaakkois-luoteissuunnassa järven länsipuolella
Noin 10 kilometrin osuus Rengossa on jätetty päällystämättömäksi museotieksi

Ylinen Viipurintie Hämeenlinna-Viipuri

Hämeen Härkätie ja Ylinen Viipurintie ovat Suurelle Rantatielle vaihtoehtoinen reitti Turun ja Viipurin välillä. Ylinen Viipurintie kulkee suuren osan matkastaan helppokulkuisia ja kuivia Salpausselkän seutuja ja on saattanut olla reittinä Rantatietä helpompi.

Ylinen Viipurintie

Eteläinen haara seuraa osapuilleen nykyisten valtateiden 10, 12 ja 6 linjausta Lappeenrantaan ja edelleen Viipuriin, kuitenkin koukaten Hollolan kirkon kautta. Pohjoinen sisempää Salpausselkää kulkeva haara erkanee Lammilla kohti Vääksyä ja ylittää Kymijoen Vuolenkoskella, kulkee Jaalan ja Tuohikotin kautta ja yhtyy eteläiseen haaraan Lappeenrannan tienoilla.

Valtateiden solmupaikka Lammi vuonna 1938. Nelostie ja valtatie 12 — Ylisen Viipurintien reitti — leikkaavat Lammin Jahkolassa. Hämeenlinnaan vievä valtatie 10 haarautuu Tuuloksen Syrjäntakana.
Vuolenkoski vuonna 1877. Lauttareitti kulkee virtauksen takia kosken yläpuolella. Vuolenkoski sai sillan vuonna 1935 ja se ylittää kosken kapeimmasta kohdasta.

Suuri Savontie Hämeenlinna-Savonlinna

Suuri Savontie on valmistunut ilmeisesti 1470-luvulla samalla kuin Olavinlinnakin. Tie haarautuu Ylisestä Viipurintiestä ainakin Lahden tienoilla ja siitä ilmeisesti on ollut myös pohjoisempi haara Vääksyn kautta. Savonlinnaan tie kulkee osapuilleen valtatien 5 ja valtatien 14 reittiä. Pertunmaan kohdalla uudempi linjaus kulkee Pertunmaan kirkonkylän kautta vanhemman linjauksen sijoituttua nykyisen nelostien eteläpuolelle Kuortin-Koirakiven-Miekansalmen reitille. Kuortin-Koirakiven tie on nykyisin museotienä.

Suuri Savontie

Turun rauhassa vuonna 1743 Savonlinna jäi Venäjän puolelle ja Suuri Savontie katkesi Rantasalmelle ja osuus Savonlinnaan surkastui.

Lahden ja Vierumäen välillä vanhin tielinja mutkitteli nykyisen moottoritien ja vanhan valtatien välillä. Tie on nykyisin Mt14085.
Suuren Savontien mutkittelua nykyisen viitostien eteläpuolella Kuortin ja Koirakiven välillä, Mt15023

Huovintie Ulvila-Turku/Koski

Varsinais-Suomessa esiintyy koko joukko Huovintie-nimisiä teitä. Mitään "virallista" Huovintietä ei ole ollut, vaan nimitykset ovat kansan suusta. Tässä keskytään vuonna 1365 kaupunkioikeudet saaneen Ulvilan ja Turun välisestä Säkylän Pyhäjärven itäpuolta kulkevasta reitistä, josta on haara Hämeen Härkätielle Koskelle.

Huovintie

Huovintie kulkee Ulvilasta Nakkilan ja Harjavallan kautta Köyliön itäpuolelle, jossa maantiestä 2131 – Pyhän Henrikin tiestä – on kymmenkunta kilometriä museotienä. Tie jatkuu Virttaankankaan kautta Oripäähän, josta se haarautuu Turkuun ja Koskelle.

Toisin kuin moni muinaistie, Huovintie on pudonnut valtakunnallisesta pääosin paikalliseksi väyläksi. Muutos on alkanut jo 1600-luvulla. Uusi tieverkko on syntynyt jonkin verran Huovintiestä sivuun. Eritoten Oripään-Kosken välinen osuus on nykyisin pikkuteitä.

Huovintietä pikkutienä Mellilässä
Pyhän Henrikin tietä Köyliössä