Oulu-Kajaani

Kohteesta Tiet
Versio hetkellä 27. joulukuuta 2021 kello 23.59 – tehnyt Matti (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: {{Begin}} Muinaisteitä keskiajalta Oulujokivarressa ei ole ollut, ainakaan kirjallisiin lähteisiin päätyneitä. Oulujoki itsessään on perinteinen kauppareit...)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Muinaisteitä keskiajalta Oulujokivarressa ei ole ollut, ainakaan kirjallisiin lähteisiin päätyneitä.

Oulujoki itsessään on perinteinen kauppareitti. Joki on ennen valjastamista ollut vuolas ja koskinen. Korkeuseroa merelle on 122 metriä. Pisin ja suurin koski oli Pyhäkoski, jolla oli mittaa 20 kilometriä ja korkeuseroa 56 metriä. Kajaaniin perustettiin linnan vuonna 1607 ja linnan huolto ja yhteydet muuhun maahan edellyttivät tietä.

Oulu-Kajaani; katkoviivoituksella Oulujärven ylitys

Ajan tavan mukaan 1600-luvun alun tie oli vain ratsupolku. Vuonna 1681 määräsi Oulun maaherra Didrik Wrangel af Adinal tien parannettavaksi vaunuilla ajettavaan kuntoon. Jonkinmoiseen kuntoon tie lienee tullutkin ennen Suuren Pohjan sodan syttymistä 1700. Siitä huolimatta 1740-luvulta on asiakirjoja, joiden mukaan vasta venäläiset sotajoukot hattujen sodan aikaisen pikkuvihaksi kutsutun miehityksen aikana olisivat laittaneet tien asialliseen kuntoon.

Erityisesti kannattaa panna merkille, että tie tosiasiassa oli Oulun ja Säräisniemen välinen. Tie erkani Oulujokivarresta Utajärvellä ja kulki Rokuan kangasmaastoa ja edelleen Säräisniemeen. Säräisniemestä kuljettiin Oulujärven ylitse ja Manamansalon poikki Kajaanin Koutaniemeen.

Vanhan maantien inventoinnissa määritetty kulkutie Manamansalon poikki

Maantie Vaalasta Paltamon kautta Kajaaniin on tehty vasta 1800-luvun puolen välin jälkeen.