Seututie 101

Kohteesta Tiet
Versio hetkellä 8. maaliskuuta 2018 kello 16.48 – tehnyt Matti (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: {{Begin}} == {{Tie|101}} Seututie 101, Helsingin Kehä I, 24 km == __TOC__ {{Routemap|St101.jpg}} Tiekaavio === Kuvaus === Kehä I on pääk...)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Loikkaa: valikkoon, hakuun


101 Seututie 101, Helsingin Kehä I, 24 km


Pohjakartta Maanmittauslaitos

Reittikartta

Tiekaavio

Kuvaus

Kehä I on pääkaupunkiseudun kehäteistä sisin. Tie on keskiosiltaan Suomen vilkkain tie. Pirkkolan kohdalla Hämeenlinnanväylän ja Tuusulanväylän välillä arkipäivien liikennetiheys on yli 100.000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Tie on pääosin nelikaistainen; Vihdintien ja Tuusulanväylän välillä kuusikaistainen. Tie ruuhkautuu päivittäin. Kaikki tasoliittymät Turunväylän ja Kivistön välillä on muutettu eritasoliittymiksi, mutta suuri ajoneuvoliikenteen määrä kuitenkin tekee ruuhka-ajat ruuhkaisiksi. Parannussuunnitelmat on olemassa loppujen tasoliittymien poistamiseksi, mutta toteutusaikataulu on avoinna. Kehä II:n avaaminen on jonkin verran pienentänyt Kehä I:n kuormaa Länsiväylän ja Turunväylän välillä (ja osin siirtänyt ruuhkapisteet muualle).

Kehä I Itä-Pakilan kohdalla
Iltapäivän liikennettä Konalan ja Leppävaaran välillä

Tie risteää kaikkien Helsingin ulosmenoteiden kanssa ja useaan risteykseen on vuosien saatossa syntynyt varsin monimutkaisia liittymäratkaisuja.

Länsiväylän liittymä
Turunväylän liittymä
Hämeenlinnanväylän liittymä
Tuusulanväylän liittymä
Lahdenväylän liittymä
Kivikon liittymässä jonkin verran hämmennystä aiheuttavat epätavanomaisesti vasemmalle erkanevat rampit

Historiaa

Tien perustan muodostaa Helsingin kaupungin 1950- ja 1960-luvuilla rakentama katuyhteys Myllymestarintie, Seppämestarintie ja Muurimestarintie, joka ulottui Puotilasta nykyiseltä Itäväylältä Nurmijärventielle eli nykyiselle Hämeenlinnanväylälle. Tästä syntyi luonteva poikkittaisyhteys, joka jatkui Kaupintienä Pitäjänmäelleja edelleen Turuntienä.

Espoossa sijaitsi vastaavantasoinen katuyhteys Jorvaksentieltä (Länsiväylältä) Leppävaaraan Turuntielle, nimeltään Hagalundintie. Hagalundintien ja Muurimestarintien välille rakennettiin vuosina 1979-1980 uusi tieyhteys Leppävaaran pohjoisosien läpi, Lintuvaaran eteläpuolelta, Konalan halki, Lassilan ja Kannelmäen välistä kolmostielle. Tie on virallisesti nimeltään Mestarintie, mutta se tunnetaan paremmin nimellä Kehä I.

Kehä I määrättiin seututieksi vasta 1990-luvun alkupuolella, jolloin se sai numerokseen 101. Tämä numero oli käytössä Karjaan-Pohjan-Tenholan maantiellä, joka joutui "luopumaan" numerostaan. Tilalle se sai numeron 111. Länsiväylän ja Leppävaaran välinen oli aiemmin Hagalundintien aikaan maantie 1141. Numeroa ei kuitenkaan koskaan merkitty maastoon.

Vanhoja karttoja

Tapiolan-Otaniemen seutua vuoden 1960 peruskartassa. Nykyinen Kehä I ja eräät nykyiset pääkadut merkitty sinisellä
Vuoden 1958 kartassa tie päättyi Tuusulantiehen
Vertailun vuoksi: Nykylaitos
Malmin hautausmaan ympäristöä vuoden 1958 peruskartassa. Nykyinen Kehä I Kivikon liittymän ramppeineen merkitty sinisellä.

Parannustyöt Espoossa 2008-2012

Huonosti toimivaa tiekokonaisuutta Helsingin-Espoon rajan ja Turunväylän välillä uusittiin massiivisin parannustoimin vuosina 2008-2012. Urakka koostui pääpiirteissään seuraavista toimenpiteistä:

  • Leppäsolmun liittymän huonosti vetävä silmukkaramppi suunnassa länsi-pohjoinen poistettiin ja korvattiin kaksikaistaisella puolisuoralla rampilla, joka alittaa Kehä I:n ja ylittää Turunväylän.
  • Leppäsolmun liittymän ramppi suunnassa itä-etelä ristesi Kehä I:n tasoristeyksenä. Risteys poistettiin ja ramppi korvattiin uudella silmukkarampilla.
  • Kaikki lyhyet sekoittumisalueet poistuvat tai siirtyivät kokoojarampeille
  • Turunväylälle rakennettiin Leppäsolmun liittymän kohdalle kokoojaramppi suunnassa Turku.
  • Turunväylälle rakennettiin uusi Vermonsolmun liittymä ennen kaikkea vähentämään Säterinsolmun liittymän kuormitusta. Liittymä on suuntaisliittymä ja sen rampit ovat Helsingin suuntaan.
  • Turunväylän ja Turuntien välinen osuus kanavoitiin uudelleen rakentamalla tie kokoojatein neliajorataiseksi.
  • Säterinsolmun liittymän rampit ohjattiin uusille kokoojateille. Liittymästä poistuttaessa Kehä I:ltä erkaneminen tapahtuu jo ennen Turunväylää ja Turuntietä.
  • Turuntien ja uuden Mestarinsolmun välinen liikenne vietiin 4+4-kaistaiseen tunneliin. Vanha tielinja palautui rakennusmaaksi.
  • Lintulaaksontien ja Mäkkylän puistotien liikennevaloliittymät poistettiin ja korvattiin uudella Mestarinsolmun eritasoliittymällä.

Parannustyöt Helsingissä 2015-2017

Pullonkaulat

Tien kummassakin päässä on tasoliittymiä ja eritoten läntisen pään osuus Espoossa on altis ruuhkautumaan. Lisäksi Espoon ja Helsingin rajalla Mestarinsolmun ja Konalan liittymien väli on 2+2-kaistainen ja se ruuhkautuu päivittäin. Kaikkien Espoossa sijaitsevien tasoliittymien korvaaminen eritasoliittymillä on suunnitteilla, mutta toteutusajankohdasta ei ole mitään tietoa.