Ero sivun ”Seututie 325” versioiden välillä

Kohteesta Tiet
Loikkaa: valikkoon, hakuun
({{Tie|325}} Kangasala-Kuhmoinen, 62 km)
p (Historiaa: Fix)
Rivi 24: Rivi 24:
 
(nykyisiä teitä 3230 ja 3231) ja sieltä edelleen valtateitä.  
 
(nykyisiä teitä 3230 ja 3231) ja sieltä edelleen valtateitä.  
  
Uudentien alkukohdaksi tuli Kangasalan Huutijärvi, joka 1960-luvulle asti
+
Uuden tien alkukohdaksi tuli Kangasalan Huutijärvi, joka 1960-luvulle asti
oli Tampereen seudun merkittävä väylien risteys: Siellä [[valtatie 9}}
+
oli Tampereen seudun merkittävä väylien risteys: Siellä {{Vt|9}}
haarautui koilliseen kohti Jämsää ja Jyväskylää sekä [[valtatie 3]] ja [[valtatie 12]]
+
haarautui koilliseen kohti Jämsää ja Jyväskylää sekä {{Vt|3}} ja {{Vt|12}}
 
kaakkoon kohti Helsinkiä ja Lahtea.  
 
kaakkoon kohti Helsinkiä ja Lahtea.  
  

Versio 9. elokuuta 2019 kello 07.12


325

Seututie 325 Kangasala-Kuhmoinen, 62 km


12 325 24 Tampere-Kuhmoinen 87 km


Pohjakartta Maanmittauslaitos

Reittikartta

Tiekuvaus 0325.png

Kuvaus

Seututie 325 on linkki Pirkanmaan ja Päijänteen länsipuoleisten alueiden välillä.Tie kulkee laajan harvaan asutun metsäalueen halki ja on verraten vähäliikenteinen. Tie on kohtalaisen kapea, mutta varsin suora ja helppokulkuinen.

Historiaa

1950-luvulle asti Sahalahden ja Kuhmalahden kunnat olivat Längelmäveden "takana" ja verraten huonojen liikenneyhteyksien varassa. Tie Tampereen suuntaan kulki Pakkalan ja Iharin kautta Kaivantoon (nykyisiä teitä 3230 ja 3231) ja sieltä edelleen valtateitä.

Uuden tien alkukohdaksi tuli Kangasalan Huutijärvi, joka 1960-luvulle asti oli Tampereen seudun merkittävä väylien risteys: Siellä valtatie 9 haarautui koilliseen kohti Jämsää ja Jyväskylää sekä valtatie 3 ja valtatie 12 kaakkoon kohti Helsinkiä ja Lahtea.

Huutijärven ja Sahalahden välillä on Längelmävedessä saarien ja kivikoiden tähdittämä kapeikko Pelisalmi. Pelisalmen poikki rakennettiin lähes kaksi kilometriä pitkä saarelta toiselle kulkeva pengertie, joka valmistui vuonna 1957. Pengertiessä on Längelmäveden pääuoman kohdalla silta. Tie Sahalahdelle valmistui vuonna 1958 ja Kuhmalahdelle 1960-luvun taitteessa. Koko tieosuus nelostielle Kuhmoisten kirkonkylän eteläpuolelle tie valmistui 1960-luvun puolessa välissä.

Huutijärven risteys hiljeni, kun valtatie 9 siirtyi uudelle reitille Tampereen ja Oriveden välillä 1970-luvun alussa. Kolmostien liikenne oli siirtynyt jo kymmenkunta vuotta aikaisemmin Valkeakosken reitille ja myös valtatie 12 sai uuden linjauksen Kangasalan ohitse. Risteus oli pitkään maanteiden 324 ja 325 haarautumiskohta. Nykyisin se on taas osa päätieverkkoa, kun entinen valtatie 9 muuttui seututiestä 324 kantatieksi 58.