Seututie 816

Kohteesta Tiet
Versio hetkellä 30. maaliskuuta 2018 kello 14.44 – tehnyt Matti (keskustelu | muokkaukset) ({{Tie|816}} Seututie 816 Kempele-Hailuoto, 55 km)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Loikkaa: valikkoon, hakuun


816

Seututie 816 Kempele-Hailuoto, 55 km



Pohjakartta Maanmittauslaitos

Reittikartta

Tiekuvaus 0816.png

Kuvaus

Seututie 816 yhdistää Hailuodon saarikunnan mantereeseen. Hailuodon Santosen ja Oulunsalon kärjen välinen noin 9 km leveä salmi ylitetään noin 2 km pitkillä pengerteillä ja 7 km pitkällä lauttaväylällä. Reitti on hyvin avoin etenkin lounais- ja koillistuulille.

Reunamerkki lähellä lauttaväylän puoliväliä, takana Hailuoto

Reitillä liikennöivä lautta-alus Merisilta on Suomen suurin maantielautta, kantavuudeltaan 290 tonnia. Kesän ja syksyn ruuhkahuippuja tasaamassa ja varalauttana on 150 tonnin lautta Meriluoto. Merisilta on melkoinen jäänsärkijä: se pystyy kulkemaan 80-senttisessä teräsjäässä.

Merisilta navakassa laitavastaisessa. Autot saavat suolavesikylvyn.

Kun jään paksuus talvella on vähintään 40 senttiä, avataan lauttareitin rinnalla kulkeva jäätie. Jäätien avaaminen ei kuitenkaan pysäytä lauttaliikennettä: jäätien ollessa käytössä lauttaliikenne on käynnissä raskasta liikennettä varten harvennetuin aikatauluin.

Merisilta jäissä, kuvattuna jäätieltä
Jäätie aamuhämärissä. Jää on epätasaista ja siksi tiellä on 50 km/h nopeusrajoitus

Historiaa

Hailuodon yhteydet mantereelle hoituivat vuoteen 1968 asti Hailuoto-laivalla, joka kulki Oulun ja Hailuodon Ulkokarvon välillä yhden edestakaisen vuoron päivässä. Lisäksi käytössä oli luotolaisten omia aluksia ja myös pieni lentokenttä.

Liikenneolosuhteet muuttuivat dramaattisesti, kun vuonna 1968 valmistuivat uuden maantien osuudet Oulunsalon keskustasta Oulunsalon niemenkärjen Riuttuun ja Hailuodossa Santosen niemen halki Huikkuun. Riutun ja Huikun välillä alkoi liikennöidä maantielautta Merituuli. Merituuli on kapasiteetiltaan vain puolet Merisillasta ja sen jääominaisuudet ovat vaatimattomat. Siksi lauttaliikennettä vaivasivat kesäisin tuskalliset ruuhkat sekä keväisin ja syksyisin kelirikko. Tästä lähti liikkeelle vuosikymmenten ajan kestänyt keskustelu liikennejärjestelmästä, joka on jakanut luotolaisia silta- ja lauttapuolueeseen.

Merituuli-lautan kyydissä kesällä 1975

1980-luvun puolessa välissä valtio ratkaisi kiistan pitkäksi aikaa tilaamalla Merisilta-lautan, joka otettiin liikenteeseen vuonna 1987. Lautta kulkee niin syvällä, että lauttaväylällä jouduttiin tekemään merkittäviä ruoppaustöitä ennen liikenteen aloittamista. Merisilta ja sen vara-alukseksi vuonna 1996 valmistunut Meriluoto ovat tehneet Hailuodon liikenteestä hyvin säännöllistä ja erittäin harvoin keskeytyvää ja kelirikko on täysin taakse jäänyttä elämää.

Merituuli siirtyi eteläisemmille vesille ja se hoitaa nykyisin lautta-alus Merguksen kanssa Korppoon ja Houtskarin välistä liikennettä Turunmaan saaristotiellä.