Sillat

Kohteesta Tiet
Versio hetkellä 7. maaliskuuta 2021 kello 18.53 – tehnyt Matti (keskustelu | muokkaukset) (Pisimmät sillat)
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Suomen pisin silta, Raippaluodon silta, pituus 1045 metriä, pääjänteen pituus 250 metriä

Vesistöjen rikkomassa Suomessa silta on varsin yleinen näky teillä. Valtaosa lossiyhteyksistä on korvattu silloilla ja osa silloista on hyvinkin näyttävän näköisiä. Sata vuotta sitten puu- ja kivisillat olivat yleisimpiä siltoja. Rautateiden tulo teki rautaristikkosillat yleisiksi; usein rautatiesilta oli laudoitettu myös autoliikennettä varten. 1920- ja 1930-luvuilla opittin rakentamaan kaarisiltoja, joista suurimmat ovat todella komeita. 1960-luku oli näyttävien riippusiltojen vuosikymmen, mutta siihen vuosikymmeneen päättyi riippusiltojen rakentaminen tyystin. Syynä oli se, että opittiin rakentamaan pitkäjänteisiä palkkisiltoja. Kokonaan uusi siltatyyppi rantautui Suomeen 1980-luvun lopulla, kun ensimmäinen iso vinoköysisilta, Jätkänkynttilä Rovaniemellä valmistui. Sen lisäksi, että Jätkänkynttilä oli kokonaan uudentyyppinen, se on upeasti suunniteltu kaupungin maamerkki. Tällä hetkellä kolme maamme pisintä siltaa ovat kaikki vinoköysisiltoja.

Suomen sillat ovat kansainvälisiin ennätyksiin nähden vaatimattomia. Sillan suuruutta mitataan usein jännevälillä. Pisin jänne, 250 metriä on Raippaluodon sillalla. Euroopan pisin siltajänne on Ison-Beltin sillassa Tanskassa, 1624 metriä. Maailman pisin jänne on japanilaisessa Akashi-Kaikyo-sillassa, 1991 metriä. Maailman pisimmät sillat ovat tyypiltään riippusiltoja.

Suomessa ei ole huomattavan korkeita siltoja siksi, että siltoja ei ole tarvinnut viedä laivaväylien yli. Siellä, missä merialueen saaristossa tie ja laivaväylä risteää, on katsottu lautan tai avattavan sillan olevan riittävä ratkaisu maantiekuljetuksiin. Siksi siltojen alituskorkeus yleensä on enintään 18 metriä. Tärkeä poikkeus tästä perussäännöstä on Saimaan syväväylä. Saimaan laivojen mitat edellyttävät 24,5 metrin alituskorkeutta ja siksi Saimaan alueella on muutamia korkeita ja näyttäviä siltoja.

Siltatyypit

Siltojen historia on pitkä. Silta yksinkertaisimmillaan on veden tai rotkon yli kaadettu puu. Tällainen silta ei voi luonnollisesti olla kovin pitkä, vaan pitää tehdä monimutkaisempia ratkaisuja.

Sillan konstruktion perusvaatimuksia on, että sen tulee kestää sekä kuorma että oma painonsa. Lisäksi siltaan kohdistuu paljon muita voimia: tuulikuorma, virtaavan veden aiheuttama kuorma, jäiden paine, epätasaisen kuormituksen aiheuttama vääntökuorma, liikenteen aiheuttamat pituussuuntaiset sysäykset, lämpölaajeneminen, perustusten liikkuminen jne. Siltatyypin valintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten haluttu jänneväli, maaston laatu, haluttu alikulkukorkeus, kapasiteetti, kuormitus jne.

Harva silta on täysin puhdasoppisesti jotain tiettyä tyyppiä.

Perustyyppejä:


Laattasilta
Laattasillan kansi on sillan kantavaa rakennetta. Yksinkertaisimmillaan laattasilta on maatukien väliin rakennettu laatta, mutta siinä voi tietysti olla myös välitukia.
Palkkisilta
Palkkisilta muistuttaa laattasiltaa, mutta sillan kantava rakenne muodostuu pitkittäisistä palkeista, joiden varaan sillan kansi rakennetaan. Palkit voivat olla umpinaisia, mutta pitkät sillat tehdään usein kotelopalkkisiltoina, joiden palkit ovat onttoja. Kotelopalkkien käyttö on hyvä kompromissi sillan keveyden ja rakentaan taivutus- ja vääntöjäykkyyden välillä.

Nykyisin käytetään usein liittopalkkisiltoja. Liittopalkki koostuu toisiinsa kiinnitetyistä teräs- ja betonirakenteista. Näin saadaan yhdistetyksi betonin suuri puristuslujuus ja teräksen suuri vetolujuus.

Kehäsilta
Kehäsilta on siltatyyppi, jossa kansirakenne ja välituet on kiinnitetty toisiinsa jäykästi.
Holvisilta
Holvisilta perustuu hyvin vanhaan keksintöön holvi. Vanhat holvisillat tehtiin yleensä kivestä.
Tukiansassilta
Tukiansassillan jänneväliä kasvatetaan tukemalla sillan kansirakennetta maa- tai välitukiin nojaavilla tuilla, ansailla. Tukiansassillat ovat usein olleet puusiltoja.
Riippuansassilta
Riippuansassillan kantta tuetaan kolmiomaisesta yläpuolisesta rakenteesta riippuvilla tukitangoilla. Myös riippuansassilta on perinteinen puusiltatyyppi.
Kaarisilta alapuolisella kaarella
Holvisillan jatkokehityksen tulos on kaarisilta, jonka kantava rakenne on kaari, johon sillan kansirakenne tukeutuu. Kaarisillat ovat yleesä betoni- tai teräsrakenteisia.
Kaarisilta yläpuolisella kaarella
Kaarisillan kaari voi olla myös ylempänä kuin kansirakenne, jolloin kantta kiinnitetään riipputangoin kaareen. Yläpuoleisella kaarella varustetun sillan ylikulkukorkeus on usein rajallinen, koska kaaret on kiinnitetty toisiinsa vaakasuorin jäykistein.

Suomessa on yleinen siltatyyppi ns. Langerpalkkisilta, jossa kantavana rakenteena on teräspalkin ja siihen kiinnitetyn yläpuoleisen kaaren yhdistelmä.

Ristikkosilta
Varsinkin suurta kuormankantokykyä ja jäykkyyttä edellyttävissä rautatiesilloissa on ristikkosilta ollut hyvin yleinen siltatyyppi.

Ristikkosilta on sukua sekä kaari- että riippuansassillalle ja sitä joskus kutsutaankin kaideansassillaksi. Ristikkosilta koostuu vaakasuorista ylä- ja alapaarteista (sekä joskus myös välipaarteesta) ja paarteita yhdistävistä vinoista ja pystysuorista tangoista.

Riippusilta
Riippusilta on siltatyyppi, jonka kantavana rakenteena on korkeiden pilarien, pylonien, kautta kulkeva ja maahan ankkuroitu riippuköysi, joka kannatintankojen kannattaa avulla

kannattaa pylonien välistä jäykistyspalkkia, jonka päälle sillan kansi rakennetaan. Jäykistyspalkki ei välttämättä ole palkki lainkaan, vaan se voi olla esimerkiksi sopivasti konstruoitu teräsristikko.

Riippusilta on hyvin perinteinen pitkien jännevälien silta ja maailman pitkäjänteisimmät sillat ovat riippusiltoja. Suomessa 1960-luvu oli riippusiltojen vuosikymmen. Tällöin rakennettiin kuusi suurta riippusiltaa: Sääksmäen silta kolmostielle Vanajaveden yli, Hännilänsalmen silta nelostielle Viitasaarelle Keiteleen poikki, Kirkonvarkauden silta kantatiellä 62 Saimaan yli Mikkelissä, Kirjalansalmen silta Kaarinan ja Paraisten välillä tiellä 180, Virran silta Kirkkojärven ja Pyhäjärven välisen virran yli Iitissä tiellä 362 ja Karisalmen silta Pulkkilanharjulla Asikkalassa Päijänteen yli tiellä 314. Kirjalansalmen sillan jänneväli 220 metriä oli kolmisenkymmentä vuotta Suomen siltojen pisin.

Vinoköysisilta
Vinoköysisilta on uusin siltatyyppi, joka yleistyi Suomessa 1990-luvulla. Se muistuttaa riippusiltaa, mutta on kuitenkin konstruktioltaan aivan erilainen. Pylonista lähtevät kannatinköydet kannattavat suoraan kansirakennetta.

Vinoköysisiltojen kehitys maailmalla on kulkenut nopeasti eteenpäin ja nykyisin katsotaan, että vinoköysisilta tulee riippusiltaa edullisemmaksi vielä 500-1000 metrin jänneväleillä, kun pitemmillä tarvitaan riippusiltaa. Suomen kolme pisintä siltaa ovat kaikki vinoköysisiltoja.

Toisin kuin riippusillan, vinoköysisillan köysien kannattama jänne voi olla kaareva.

Suurimmat sillat

Siltojen suuruutta voidaan mitata useilla tavoilla. Seuraavassa luetellaan Tiehallinnon omistuksessa olevista silloista 10 suurinta kokonaispituuden, jännevälin ja pinta-alan suhteen:

Pisimmät sillat

Nimi Pituus m Sijainti Tie Tyyppi
Raippaluodon silta 1045 Mustasaari 724 Vinoköysisilta, yhdistää Raippaluodon saariston mantereeseen
Tähtiniemen silta 924 Heinola 4 Vinoköysisilta Ruotsalainen-järven yli, moottoritiesilta
Kärkisten silta 787 Korpilahti 610 Vinoköysisilta, eri korkuiset pylonit, Päijänteen Kärkistensalmen yli
Saimaan silta 781 Puumala 62 Palkkisilta, ylittää Puumalansalmen, jossa kulkee Saimaan syväväylä
Lapinlahden silta 599 Helsinki 51 Teräsrakenteinen teräskantinen kotelopalkkisilta, moottoritiesilta Lauttasaaren ja mantereen välissä. Suomenpisin silta 30 vuoden ajan. Levennetty vuonna 1995-1996 2+3-kaistaiseksi.
Mansikkakosken silta 557 Imatra 6 Teräsrakenteinen betonikantinen kotelopalkkisilta Vuoksen yli
Tervolan silta 494 Tervola 928 Teräsrakenteinen betonikantinen palkkisilta Kemijoen yli
Kirjavanjärven silta 481 Vihti 2 Palkkisilta, pehmeikkösilta
Kaitaisten silta 477 Taivassalo 192 Teräsrakenteinen betonikantinen palkkisilta, yhdistää Kustavin mantereeseen
Tattarisuon silta 470 Helsinki 4 Palkkisilta, näkymättömissä tien päällysrakenteen sisällä oleva pehmeikkösilta

Jänneväliltään pisimmät sillat

Nimi Pääjänne m Sijainti Tie Tyyppi
Raippaluodon silta 250 Mustasaari 724 Vinoköysisilta, yhdistää Raippaluodon saariston mantereeseen
Kärkisten silta 240 Korpilahti 610 Vinoköysisilta, eri korkuiset pylonit, Päijänteen Kärkistensalmen yli
Kirjalansalmen silta 220 Kaarina 180 Pitkäjänteisin riippusilta, terästä. Kaarinan-Paraisten-Korppoon saaristotiellä
Tähtiniemen silta 165 Heinola 4 Vinoköysisilta Ruotsalainen-järven yli, moottoritiesilta
Sääksmäen silta 155 Valkeakoski 130 Teräsrakenteinen riippusilta ja pengertie Vanajaveden yli. Entistä kolmostietä
Saamen silta 155 Utsjoki 4 Teräsrakenteinen betonikantinen vinoköysisilta Tenojoen yli Utsjoella. Rajasilta Norjaan
Louhunsalmen silta 140 Jyväskylä 16621 Teräsrakenteinen riippusilta Säynätsalon saarten välissä Päijänteen Louhunsalmen yli
Saimaan silta 140 Puumala 62 Palkkisilta, ylittää Puumalansalmen, jossa kulkee Saimaan syväväylä
Kirkonvarkauden silta 138 Mikkeli 62 Teräsrakenteinen riippusilta Saimaan yli Mikkelissä
Norrströmmenin silta 135 Nauvo 180 Kotelopalkkisilta Nauvon pääsaarten välillä

Pinta-alaltaan suurimmat sillat

Nimi Pinta-ala m2 Sijainti Tie Tyyppi
Tähtiniemen silta 20929 Heinola 4 Vinoköysisilta Ruotsalainen-järven yli, moottoritiesilta
Tattarisuon silta 19059 Helsinki 4 Palkkisilta, näkymättömissä tien päällysrakenteen sisällä oleva pehmeikkösilta
Mansikkakosken silta 12874 Imatra 6 Teräsrakenteinen betonikantinen kotelopalkkisilta Vuoksen yli
Raippaluodon silta 12540 Mustasaari 724 Vinoköysisilta, yhdistää Raippaluodon saariston mantereeseen
Lapinlahden silta 11618 Helsinki 51 Teräsrakenteinen teräskantinen kotelopalkkisilta, moottoritiesilta Lauttasaaren ja mantereen välissä. Suomen pisin silta 30 vuoden ajan.
Saimaan silta 10153 Puumala 62 Palkkisilta, ylittää Puumalansalmen, jossa kulkee Saimaan syväväylä
Kärkisten silta 9444 Korpilahti 610 Teräksinen vinoköysisilta, eri korkuiset pylonit, Päijänteen Kärkistensalmen yli
Jätkänkynttilä 8173 Rovaniemi 78 Teräksinen vinoköysisilta Kemijoen yli, ensimmäinen suuri vinoköysisilta Suomessa
Pekkalan silta 6801 Joensuu 6 Teräsrakenteinen betonikantinen palkkisilta, Pielisjoen yli
Tornion silta 5565 Tornio 29 Teräsrakenteinen betonikantinen palkkisilta, Tornionjoen yli

Muita merkittäviä siltoja

Nimi Sijainti Tie Kommentteja
Tulkkilan silta Kokemäki Kolmikaarinen betonisilta Kokemäenjoen yli, valmistunut 1918, museosilta
Leppävirran silta Leppävirta 534 Suomen suurimpia kaarisiltoja Saimaan syväväylän yli
Komminselän silta Varkaus 16367 Palkkisilta Saimaan syväväylän yli
Lietveden silta Puumala 62 Palkkisilta Saimaan yli
Vihantasalmen silta Mäntyharju 5 Puurakenteinen betonikantinen kolmiaukkoinen riippuansassilta, vuodelta 1999. Pinta-alaltaan maailman suurin pääteiden puusilta. Korvasi vuonna 1959 valmistuneen langerpalkkisen kaarisillan
Visuveden silta Ruovesi 66 Pohjoismaiden pisin yksivartinen kääntösilta, epäsymmetrinen
Kautunvuolteen silta Ruovesi 66 Silta Kautunvuolteen yli. Siltasodan aiheuttanut silta, jonka suurin alituskorkeus on 12 metriä Kautun vanhan avokanavan kohdalla. Leveimmän väylän kohdalla silta on matalampi.
Aunessilta Tampere (338) Kivinen holvisilta, aukon leveys 19 metriä. Näsijärven Kaitaveden yli, nykyisin kevyen liikenteen siltana
Ounaskosken silta Rovaniemi Ristikkorakenteinen kaksitasoinen yhdistetty rautatie- ja maantiesilta, ajoneuvoliikenne alatasolla. Entistä nelostietä, nykyisin paikallisen liikenteen käytössä, Kemijoen yli
Hannulan silta Tornio Ristikkorakenteinen silta Tornionjoen yli vuodelta 1939
Aavasaksan silta Ylitornio 98 Kahdeksanaukkoinen silta Tornionjoen yli, rajasilta Aavasaksa-Matarenki. Kahdessa 90 metrin levyisessä aukossa Langerpalkkikaari.
Kulosaaren silta Helsinki 170 9-aukkoinen silta, pituus 321 metriä, leveys 32 metriä, välittää liikennettä meren yli Itä-Helsinkiin
Särkänsalmen silta Naantali 189 Palkkisilta Rymättylän ja Luonnonmaan välissä, alikulkukorkeus 15,5 metriä
Rajasalmen sillat Pirkkala, Nokia 3/60 Ensimmäinen 2-kaistainen palkkisilta vuodelta 1973, rinnalle moottoritiesilta vuonna 2006. Ylittää Tampereen Pyhäjärven.
Karisalmen silta Asikkala 314 Riippusilta, yksi Pulkkilanharjun neljästä sillasta, ylittää Päijänteen
Virran silta Iitti 362 Riippusilta, ylittää Kymijoen Pyhäjärven ja Kirkkojärven välisen salmen
Lauttasaaren silta Helsinki 51 Avattava liittopalkkiläppäsilta, korvasi 1930-luvun ristikkosillan
Uimasalmen silta Eno 72 Avattava liittopalkkiläppäsilta
Ahvenisen silta Eno 518 Kotelopalkkisilta Pielisen laivaväylän yli
Kuokkalan silta Jyväskylä Liittopalkkisilta Jyväsjärven yli, vapaa korkeus 11 m
Luukkaansalmen silta Lappeenranta 4081 Liittopalkkisilta Saimaan syväväylän yli, alikulkukorkeus 25 m.
Pohjan lahden silta Tammisaari 25 Läppäsilta Pohjan lahden suun yli. Valmistuessaan vuonna 1971 Pohjoismaiden suurin läppä
Kyrönsalmen sillat Savonlinna 14 Läppäsillat Saimaan Kyrönsalmen poikki. Salmessa Saimaan syväväylä
Laitaatsalmen sillat Savonlinna 14 Uudet sillat Savonlinnan länsipuolta kulkevan syväväylän ylitse
Suvantokadun silta Joensuu Katusilta Pielisjoen suun yli. Ainoa tieliikennekäytössä oleva nostosilta Suomessa
Ukko-Pekan silta Naantali 189 Betonikaarisilta vuodelta 1935, alikulkukorkeus 11 metriä.Nykyisin kevyen liikenteen silta; vieressä samankaltainen Naantalinsalmen silta vuodelta 1986
Käkisalmen silta Asikkala 314 Betonikaarisilta Päijänteen yli, pohjoisin Pulkkilanharjun kolmesta sillasta. Levennetty 2014
Hessundin silta Parainen 180 Teräsbetoninen sauvakaarisilta, alikulkukorkeus 16 m. Valmistuessaan 1937 tyyppinsä pisin silta maailmassa. Levennetty 1966.
Färjsundin silta Saltvik ÅL2 Teräsbetoninen holvisilta, alikulkukorkeus 19,50 m. Valmistunut 1937, levennetty 1981
Vuosaaren silta Helsinki Nelipalkkinen kotelosilta Vartiokylän lahden yli, pituus 415 m
Mälkiän silta Lappeenranta 6 Kotelopalkkisilta Saimaan kanavan yli, alikulkukorkeus 25 m. Korvasi vain muutama vuosi aiemmin rakennetun kolme metriä matalamman sillan, joka purettiin ja jonka kansi upotettiin uuden sillan penkereeseen. Kuutostien leventämisen yhteydessä rinnalle rakennettin toinen silta.
Lauritsalan silta Lappeenranta 4071 Kotelopalkkisilta Saimaan kanavan yli, alkukulkukorkeus 25 m.
Sattmarkin silta Parainen 180 Kaarisilta (kaksi rinnakkaista kaarta), alikulkukorkeus 12m, jänneväli 70 m
Syvingin silta Ruovesi 3481 Kaarisilta Tarjanneveden Syvinkisalmen yli, jänneväli 70 m
Vuoksensalmen silta Luhanka 612 Kotelopalkkisilta Päijänteen Vuoksensalmen yli. Pääjänne 88 m.
Sipoonlahden silta Sipoo 7 Erittän vaikeisiin pohjaolosuhteisiin perustettu moottoritiesilta Sipoonlahden yl, 328 m. Kaksi rinnakkaista palkkisiltaa. Kaareva, toisesta päästä liittymän takia levenevä.
Mierolan silta Hattula (57) Betoniholvisillta Vanajanveden Mierolansalmen yli. Entinen valtatiesilta, nykyisin paikallisen liikenteen käytössä. Museosilta.
Kyllönjoen silta Pälkäne (57) Kiviarkkuinen puinen tukiansassilta Kyllönjoen yli. Entinen valtatiesilta, nykyisin paikallisen liikenteen käytössä.
Emäsalon silta Porvoo 1543 Emäsalon mantereeseen yhdistävä palkkisilta, alituskorkeus 17 m
Kallan silta Kuopio 5 Pengertie ja 2014 valmistuneet sillat Kallaveden poikki. Korvaavat entiset avattavat sillat

Toteutumattomia siltahankkeita

Airiston silta Nauvon ja Paraisten välinen kiinteä yhteys, jolla korvattaisiin viikonloppuisin ruuhkautuvat Turunmaan saaristotien lautat.

Salmesta kulkee laivaväylä, minkä takia esitetty vinoköysisilta olisi erittäin massiivinen 46 metrin alikulkukorkeudellaan. Toinen esitetty vaihtoehto on tunneli. Suunnitelmat jäissä ennen kaikkea kustannussyistä

Lännentie Ahvenanmaan tieyhteys: Etenkin 1960-luvulla tehtiin suunnitelmia manner-Suomen ja Ahvenanmaan liittämiseksi kiinteällä tieyhteydellä.
Lehmänkurkun tie Kustavin ja Lokalahden välinen tienoikaisu, josta Eduskunnassa on tehty aloitteita joka vuosi 1950-luvulta, viime vuosina lähinnä hupimielessä.
Kruunuvuorenselkä Helsinki Katuyhteys Helsingin Katajanokan ja Laajasalon välillä. Periaateratkaisu kolmesta sillasta, joista yksi korkea vinoköysisilta
Kallaveden silta Kuopion ja Joensuun välinen tienoikaisu Kallaveden yli. Edellyttää runsaan 1,3 kilometriä pitkän sillan rakentamista Kallaveden yli. Paikalla kulkee laivaväylä, minkä takia alikulkukorkeuden tulee olla vähintään 24 metriä.
Merenkurkun silta Aika ajoin esiin nouseva suunnitelma tien rakentamiseksi Merenkurkkuun Suomen ja Ruotsin välille. Teknisesti sillan rakentaminen onnistuisi kohtalaisen hyvin,koska merenpohja on verraten matala. Siltojen kokonaispituus olisi kuitenkin noin 40 km ja hankkeesta tulisi todella kallis.
Hailuodon silta Kymmeniä vuosia esillä pidetty suunnitelma kiinteän yhteyden rakentamiseksi Hailuotoon. Hailuodon ja Oulunsalon välinen salmi on vajaat 10 km leveä ja lauttaväli on pengerrysten ansiosta 6,7 km. Hailuodon väestöpohjaa (noin 1000 asukasta) on pidetty pienenä kustannukset huomioon ottaen. Päätös tiesuunnitelman laatimiseksi tehty 2017.
Oulujärven ylitystie Suunnitelma Oulun ja Kajaanin välisen tieyhteyden lyhentämisestä rakentamalla silta Oulujärven poikki. Oulujärven Paltaselän ja Ärjänseljän välinen kapeikko on

leveydeltään noin 1,1 kilometriä. Hanketta on jyrkästi arvosteltu ympäristösyistä. Kyse ei lisäksi ole vain sillasta, vaan uutta valtatietä pitäisi rakentaa noin 45 kilometriä. Hankkeen toteutuminen ei näytä todennäköiseltä.

Pulkkilanharjun avattava silta Pulkkilanharjun sillat katkaisevat isojen purjeveneiden reitin. Karisalmen riippusillan alituskorkeus on 11 metriä ja Käkisalmen kaarisillan 10 metriä. Käkisalmen sillan uusimiseksi 14 metrin alituskorkeudelle on vesiylioikeuden kielteinen päätös maisemasyistä. Käkisalmeen tai Pulkkilansalmeen on vaadittu avattavaa siltaa. Käkiasalmien silta on levennetty ja perusparannettu 2010-luvulla ja siksi avattava silta tuskin toteutuu lähivuosikymmeninä.
Keiteleen kanavan sillat Keiteleen kanavaa rakennettaessa "unohtui" varata varoja vesireitin yli kulkevien siltojen korottamiseen. Matalin silta on Vuonteensalmessa Laukaassa: 5,5 metriä. Vuonteensalmen silta on valmistunut vuonna 2019; vanhan sillan alikulkukorkeus oli 3,5 metriä. Mataluus estää kanavan käytön vähänkään suuremmilta aluksilta, jotka väylän ja sulkujen mitoituksen puolesta pystyisivät käyttämään kanavaa. Mitään nopeaa ratkaisua ei ole suunnitteilla.

Turun saariston siltaohjelma

Silloinen Tiehallinto käynnisti 1990-luvulla ohjelman kaikkiaan 12 lossipaikan lakkauttamiseksi. Keskeisimpänä syynä ohjelmaan ovat lauttojen ikääntyminen ja niiden korkeat käyttökulut. Tilanne ohjelmassa on helmikuussa 2018 seuraava. Muutokset eivät lähitulevaisuudessa ole todennäköisiä.

Lossipaikka Tie Tilanne
Attu 12027 Silta valmistunut 2003
Hämmärönsalmi 1890 Lautta
Högsar 12019 Hanke keskeytetty 2000 keskeneräisen yleiskaavoituksen takia
Kivimo 12003 Lautta
Lövö 1830 Silta vamistunut 2011
Merimasku 1930 Silta valmistunut 2002
Mossala 12003 Lautta
Pinoperä 12242 Silta valmistunut 2006
Saverkeit 12005 Lautta
Ulkoluoto 12084 Silta valmistunut 2007
Våno 12027 Hanke keskeytetty 2000 liian korkeiden kustannusten takia
Wattkast 12012 Silta valmistunut 2004