Suuri Postitie on muinaistienä tunnettu mahdollisesti jo 1300-luvulla. Se kuitenkin "virallistettiin" vuonna 1638 kuningatar Kristiinan määräyksellä. Reitti on kulkenut Varsinais-Suomen pitäjiä kierrellen Turusta Ruskoon, Maskuun, Nousiaisiin, Mynämäelle, Vehmaalle ja edelleen Taivassalon Helsinginrantaan. Sieltä on alkanuta vesireittien ketju Kustavin, Brändön, Kumlingen ja Vardön kautta Eckeröhön, josta edelleen Ruotsin rannnikolle.
| Suuri Postitie Turun ja Kustavin välillä |
| Ruotsalainen kartta vuodelta 1749 |
Reitti on paikoin muuttunut vuosien varrella. Se on suurelta osin jäljellä erilaisina pikkuteiden pätkinä. Tien on aikoinaan tehnyt laajan kaarroksen Ruskon kautta, mutta sille on syntynyt oikoteitä, muun muassa Turusta Raision kautta Maskuun.
| Nimi "Postitie" esiintyy Vehmaan ja Uuteenkaupunkiin liitetyn Taivassalon rajalla |
| Kustavin lauttayhteys kulki 1950-luvulle saakka Helsinginrannan ja Rahinrannan välillä. Ylitys oli noin kolme kilometriä pitkä. |
Postitie on enemmänkin vesiliikenteen kuin maantieliikenteen historiaa. Postin kuljetus oli talonpoikien vastuulla ja postia kuljetettiin niin hyvillä kuin huonoilla keleillä. Talonpoikia jäi varsin aika paljon matkalle ja reittiä onkin luonnehdittu maailman vaarallisimmaksi postitieksi.
| Virstanpylväs Kumlingen saarella |
Vuonna 1828 valmistui Eckeröhön Ahvenanmeren äärelle Engelin ja Bassin suunnittelema uusklassisistinen posti- ja tullitalo. Postin kulku ja sen tullaus olisi hoitunut hieman vähemmänkin näyttävällä rakennuksella. Rakennuksen todellinen tarkoitus oli kuitenkin olla tsaarin ajan Venäjän etuvartio Ruotsin suuntaan ja osoittaa Venäjän mahtia. Ennen kaikkea Eckerön postitalo on kooltaan moninkertainen verrattuna ruotsalaisten taloon Grisslehamnissa.
| Eckerön posti- ja tullitalo |
