Ero sivun ”Tunnelit” versioiden välillä

Kohteesta Tiet
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Tunnelit)
(Tunnelit)
Rivi 54: Rivi 54:
 
|Mt102 Kehä II Espoo  
 
|Mt102 Kehä II Espoo  
 
|1  
 
|1  
|Tilanvaraus toista putkea
+
|Tilanvaraus toista putkea varten. Tunnelista haarautuu yksikaistainen poistumisramppi  
varten. Tunnelista haarautuu yksikaistainen poistumisramppi  
 
 
|-
 
|-
 
|{{PictureMap|60.418877,23.152317|Isokylän tunneli}}  
 
|{{PictureMap|60.418877,23.152317|Isokylän tunneli}}  
Rivi 67: Rivi 66:
 
|1520  
 
|1520  
 
|2007  
 
|2007  
|Mt103 Vuosaaren satamatie
+
|Mt103 Vuosaaren satamatie Helsinki  
Helsinki  
 
 
|2  
 
|2  
 
|Alittaa Porvarinlahden, alin syvyys 25 metriä merenpinnan alapuolella  
 
|Alittaa Porvarinlahden, alin syvyys 25 metriä merenpinnan alapuolella  
Rivi 89: Rivi 87:
 
|575  
 
|575  
 
|2009  
 
|2009  
|Vt1 Nummi-Pusula liittymäväli
+
|Vt1 Nummi-Pusula liittymäväli 21-22  
21-22  
 
 
|2  
 
|2  
 
|  
 
|  
Rivi 129: Rivi 126:
 
|4+4 kaistaa  
 
|4+4 kaistaa  
 
|-
 
|-
|{{PictureMap|60.499525 26.392704|Markkinamäen tunneli}}  
+
|{{PictureMap|60.492917 26.440598|Markkinamäen tunneli}}  
 
|470  
 
|470  
 
|2014  
 
|2014  

Versio 24. helmikuuta 2018 kello 22.46


Tunnelit

Maantietunneleita Suomessa on verraten vähän. Tunneleita on pidetty riskialttiina ja niiden rakentaminen on kallista. Lisäksi maan pinnanmuodot ovat yleensä mahdollistanut esteen kiertäminen, ellei kallioleikkaus ole ollut järkevä ratkaisu.

Maantieverkon ensimmäinen tunneli valmistui Ahvenanmaalle vuonna 1950-luvulla Färjsudin sillan yhteyteen. Manner-Suomessa ensimmäinen maantietunneli valmistui vasta vuonna 1989 Naantaliin. Sen jälkeen tunneleita on rakennettu useita.

Nimi Pituus m Valmistunut Sijainti Putkia Huomautuksia
Färjsundin tunneli 51 1950-luku Vt2 (Ahvenanmaa) Godby 1
Kuparivuoren tunneli 323 1989 Mt189 Naantali 1
Fiskarsin tunneli 145 1993 Mt104 Pohja-Fiskars 1
Karkunvuoren tunneli 180 1994 Vt9/Kt60 Tampereen kehätie 2 Putket eri korkeudella
Hiidenkallion tunneli 495 2000 Mt102 Kehä II Espoo 1 Tilanvaraus toista putkea varten. Tunnelista haarautuu yksikaistainen poistumisramppi
Isokylän tunneli 435 2003 Vt1 Salo liittymäväli 13-15 2
Vuosaaren tunneli 1520 2007 Mt103 Vuosaaren satamatie Helsinki 2 Alittaa Porvarinlahden, alin syvyys 25 metriä merenpinnan alapuolella
Hepomäen tunneli 250 2008 Vt1 Salo liittymäväli 16-17 2
Lakiamäen tunneli 480 2008 Vt1 Salo liittymäväli 16-17 2
Tervakorven tunneli 575 2009 Vt1 Nummi-Pusula liittymäväli 21-22 2
Pitkämäen tunneli 620 2009 Vt1 Lohja, Nummi-Pusula liittymäväli 21-22 2
Orosmäen tunneli 645 2009 Vt1 Lohja liittymäväli 21-22 2
Karnaisten tunneli 2230 2009 Vt1 Lohja liittymäväli 21-22 2 Valmistuessaan Suomen pisin maantietunneli
Lehmihaan tunneli 265 2009 Vt1 Lohja liittymäväli 21-22 2
Mestarintunneli 500 2011 Mt101 Kehä I Leppävaara 2 4+4 kaistaa
Markkinamäen tunneli 470 2014 Vt7 Loviisa liittymäväli 68-69 2
Husulan tunneli 500 2014 Vt7 Hamina liittymäväli 82-83 2
Kolsilan tunneli 150 2014 Vt7 Hamina liittymäväli 83-84 2
Tampereen rantatunneli 2327 2016 Vt12 Tampere 2 Maan pisin maantietunneli
Rasa-ahonmäen tunneli 225 2018 Vt7 Hamina-Vaalimaa liittymäväli 88-89 2

Maantieverkon tunnelit

Kaupunkien katuverkkoon on myös rakennettu jonkin verran tunneleita:

  • Lahti, Mustankallion tunneli
  • Helsinki, Mallaskadun tunneli
  • Espoo, Kivenlahden tunneli
  • Espoo, Sammalvuoren tunneli
  • Helsinki, Hakamäentien tunneli
  • Rovaniemi, Revontulitunneli
  • Turku, Myllyahteen tunneli
  • Raisio, Kuninkaanväylän tunneli

Lisäksi kaupungeissa on pysäköintiluoliin ja vastaaviin paikkoihin johtavia tunneleita ja vain viranomaiskäyttössä olevia tunneleita. Lisäksi usein tunneleiksi saatetaan kutsua rautateiden alituksia, jotka kuitenkin yleensä ovat leveitä siltoja.