Ero sivun ”Valtatie 12” versioiden välillä

Kohteesta Tiet
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Historiaa: Villähde)
(Historiaa: Lahti-Uusikylä täsmennys)
(9 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 61: Rivi 61:
  
 
Kouvolasta Lahden ja Tampereen kautta Raumalle kulkeva valtatie 12 on
 
Kouvolasta Lahden ja Tampereen kautta Raumalle kulkeva valtatie 12 on
eteläisen Suomen tärkeitä poikittaisreittejä. Moottoriliikennetietä
+
eteläisen Suomen tärkeitä poikittaisreittejä.
Kouvolan länsipuolella, Lahden Joutjärven ja Nastolan Uudenkylän
+
 
välillä sekä Tampereen Alasenjärven ja Kangasalan Huutijärven välillä.
+
Tampereen ympäristössä moottoritietä Tampere-Nokia, moottoriliikennetietä Alasenjärvi(Tampere)-Huutijärvi(Kangasala). Tampereella pääosin nelikaistainen katu. Rantatunneli 2,2 km.
Moottoritietä Tampere-Nokia. Muuten kaksikaistaista tietä. Varsinkin
+
 
 +
Lahden kohdalla moottori- ja moottoriliikennetietä Hollolan Kukonkoivusta Nastolan Uuteenkylään. Lahden eteläinen kehätie valmistunut vuonna 2020.
 +
 
 +
Moottoriliikennetietä Kouvolan länsipuolella.
 +
 
 +
Muuten kaksikaistaista tietä. Varsinkin
 
Tampereen ja Lahden välillä verraten paljon 80 km/h nopeusrajoituksia. Ohituspaikkojen vähäisyyden ja verraten tiheän liikenteen takia tieosuus on osoittautunut varsin onnettomuusherkäksi.
 
Tampereen ja Lahden välillä verraten paljon 80 km/h nopeusrajoituksia. Ohituspaikkojen vähäisyyden ja verraten tiheän liikenteen takia tieosuus on osoittautunut varsin onnettomuusherkäksi.
  
Rivi 92: Rivi 97:
  
 
Tiestön uusimisohjelmassa reitti ei ollut ensimmäisten joukossa.
 
Tiestön uusimisohjelmassa reitti ei ollut ensimmäisten joukossa.
1960-luvulle asti tie oli "alkuperäisessä kunnossaan" ja uusi tie
+
Vuosina 1953-1958 rakennettua Lahdensta kaupungista länteen Hollolan Hälvälään ulottunutta osuutta lukuun ottamatta 1960-luvulle asti tie oli "alkuperäisessä kunnossaan" ja uusi tie
 
valmistui pääosin 1960-luvun loppupuolella; Pälkäneen ja Kangasalan
 
valmistui pääosin 1960-luvun loppupuolella; Pälkäneen ja Kangasalan
 
Kaivannon välillä vasta 1970-luvun puolella.  
 
Kaivannon välillä vasta 1970-luvun puolella.  
 +
Lahden ja Tampereen välistä osuutta ryhdyttiin rakentamaan Lahden suunnasta ennen kuin Tampereen pään lopullisesta suuntauksesta oli päätöstä. Vuonna 1965 urakka oli valmiina Koski Hl:ään saakka.
 +
Tuulokseen {{Vt|10|valtatien 10}} risteykseen tie oli valmis vuonna 1966.
 +
Pälkäneen Harhalaan asti uusi tie ulottui vuonna 1968. Tästä eteenpäin tahti hidastui. Kostianvirran silta Pälkäneellä valmistui vuonna 1971. Kangasalan ohitustie Keisarinharjun ja Suoraman välillä valmistui vuonna 1977; työt oli aloitettu vuonna 1972. Loppuosuus Suoramasta Tampereen Alasjärvelle valmistui vasta vuonna 1987.
  
 
{{Kuva|Vt12_Lammi-Koski_1948.png|Mutkittelevaa valtatietä Lammin ja Koski Hl:n välillä. Topografikartta 1948}}
 
{{Kuva|Vt12_Lammi-Koski_1948.png|Mutkittelevaa valtatietä Lammin ja Koski Hl:n välillä. Topografikartta 1948}}
 +
 +
{{Kuva|Vt12_Lammi-Koski_1965.png|Valtatien uusinta vuonna 1965 on ehtinyt Lammin ja Kosken seudulle.}}
  
 
Koska tie rakennettiin
 
Koska tie rakennettiin
Rivi 105: Rivi 115:
 
yhdystie 13982.
 
yhdystie 13982.
  
Lahden ja Villähteen välille valmistui moottoriliikennetie vuonna 1980. Moottoriliikennetietä jatkettiin myöhemmin Uusikylään saakka; tämä osuus valmistui vuonna 1984.
+
Lahden ja Villähteen välille valmistui moottoriliikennetie vuonna 1980. Moottoriliikennetietä jatkettiin myöhemmin kahdessa vaiheessa: Uudenkylän ohitustie valmistui vuonna 1984 ja tienpätkät yhdistänyt Nastolan ohitustie vuonna 1995.
  
 
Tampereen ja Kangasalan välillä tie kulki Kalevankankaan ja Messukylän
 
Tampereen ja Kangasalan välillä tie kulki Kalevankankaan ja Messukylän
Rivi 114: Rivi 124:
 
eteläpuolelle valmistui taajaman ohittava moottoriliikennetie jo
 
eteläpuolelle valmistui taajaman ohittava moottoriliikennetie jo
 
1970-luvulla, mutta osuus Kangasalan Suoraman ja Tampereen Alasjärven
 
1970-luvulla, mutta osuus Kangasalan Suoraman ja Tampereen Alasjärven
välille vasta vuonna 1988. Vanha tie sai numeron 339.
+
välille vasta vuonna 1987. Vanha tie sai numeron 339.
 +
 
 +
Lahden länsipuolelle valmistui vuonna 1993 Hälvälän ja Soramäen ({{Kt|54}}) välinen moottoriliikennetieosuus. Tämä oli vuonna 2020 valmistuneen Lahden eteläisen ohikulkutien läntisin osuus. Tämä oli jatkoa vuonna 1990 valmistuneelle urakalle, jossa Lahden ja Soramäen välinen tieosuus rakennettiin nelikaistaiseksi.
  
 
Vuonna 1996 Tampereen ja Huittisten välinen osuus muuttui kantatiestä
 
Vuonna 1996 Tampereen ja Huittisten välinen osuus muuttui kantatiestä
Rivi 122: Rivi 134:
 
Rauman ja Huittisten välistä tietä rakennettiin 1950- ja 1960-luvuilla.
 
Rauman ja Huittisten välistä tietä rakennettiin 1950- ja 1960-luvuilla.
 
Vuosikymmenten vaihteessa valmista oli välillä Rauma-Lappi ja
 
Vuosikymmenten vaihteessa valmista oli välillä Rauma-Lappi ja
Eura-Huittinen. Tie on 1970-luvun taitteen tienoilla nimetty
+
Eura-Huittinen. Tie on vuonna 1970 nimetty
 
kantatieksi 42 ja vuonna 1996 valtatieksi 12.
 
kantatieksi 42 ja vuonna 1996 valtatieksi 12.
  
 
{{Kuva|Vt12_Palkane.jpg|Valtatietä Pälkäneen kohdalla}}
 
{{Kuva|Vt12_Palkane.jpg|Valtatietä Pälkäneen kohdalla}}
  
Tampereelle valmistui keskustan pohjoisosan alittava kaksiputkinen Rantatunneli, joka 2,4 kilometrin pituisena on maan pisin maantietunneli. Tunnelin rakentamispäätöksestä käytii voimakas vuosia kestänyt poliittinen
+
Tampereelle valmistui keskustan pohjoisosan alittava kaksiputkinen Rantatunneli, joka 2,4 kilometrin pituisena on maan pisin maantietunneli. Tunnelin rakentamispäätöksestä käytiin voimakas vuosia kestänyt poliittinen
 
keskustelu. Alkuperäisestä suunnitelmista poiketen tunnelin puoliväliin suunniteltua liittymää kaupungin katuverkkoon ei toteutettu.
 
keskustelu. Alkuperäisestä suunnitelmista poiketen tunnelin puoliväliin suunniteltua liittymää kaupungin katuverkkoon ei toteutettu.
  
 
{{Kartta|61.5046,23.7528|zoom=15|width=1400|height=350|Rantatunneli}}
 
{{Kartta|61.5046,23.7528|zoom=15|width=1400|height=350|Rantatunneli}}
 +
 +
Joulukuussa 2020 avattiin Lahden eteläinen kehätie, joka ulottuu {{Kt|54|Kantatien 54}} risteyksestä {{Vt|4|Nelostielle}}. Tie kulkee yhdessä nelostien kanssa liittymien 17A ja 17B välisen matkan, kuitenkin niin, että kumpaakaan tietä jatkavat eivät joudu vaihtamaan kaistaa. Kehätie on pituudeltaan noin 13 ja siitä itäinen puolikas on moottoritietä ja läntinen moottoriliikennetietä. Kehätiellä on kaksi tunnelia.
 +
 +
{{Kuva|Vt12_Nikula_2020.jpg|Nikulan liittymä ({{St|140}}) Lahden kehätiellä}}
 +
 +
{{Kuva|Vt12_Soraharju_2020.jpg|Lahden kehätiellä on kantatien 54 viitoituksen kaukokohde Forssa, vaikka se itse tiellä on Riihimäki}}

Versio 18. kesäkuuta 2021 kello 23.46


12

Valtatie 12 Kouvola-Lahti-Tampere-Rauma, 339 km



Pohjakartta Maanmittauslaitos

Reittikartta

Tiekuvaus_0012.png

Geometriaa

Tien Mutkaisuusprofiili

Suunnanmuutoksia alle 30°/km 252 km 78 %
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km 53 km 16 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km 19 km 6 %

Border

Vaihtoehtoisia reittejä

Päätepisteet Kautta Tiet Matka
Kouvola-Rauma
Lahti-Tampere

12 342
Lahti-Hämeenlinna-Forssa

12 10 2 12 332
Lahti-Mäntsälä-Hyvinkää-Forssa

12 4 25 3 54 10 2 12 358
Tampere-Rauma
Huittinen

12 142
Pori

12 11 8 157
Helsinki-Rauma
Forssa-Huittinen

1 2 12 247
Turku

1 40 8 257
Forssa-Jokioinen-Loimaa-Säkylä

1 2 10 213 204 12 256

Kuvaus

Kouvolasta Lahden ja Tampereen kautta Raumalle kulkeva valtatie 12 on eteläisen Suomen tärkeitä poikittaisreittejä.

Tampereen ympäristössä moottoritietä Tampere-Nokia, moottoriliikennetietä Alasenjärvi(Tampere)-Huutijärvi(Kangasala). Tampereella pääosin nelikaistainen katu. Rantatunneli 2,2 km.

Lahden kohdalla moottori- ja moottoriliikennetietä Hollolan Kukonkoivusta Nastolan Uuteenkylään. Lahden eteläinen kehätie valmistunut vuonna 2020.

Moottoriliikennetietä Kouvolan länsipuolella.

Muuten kaksikaistaista tietä. Varsinkin Tampereen ja Lahden välillä verraten paljon 80 km/h nopeusrajoituksia. Ohituspaikkojen vähäisyyden ja verraten tiheän liikenteen takia tieosuus on osoittautunut varsin onnettomuusherkäksi.

Vammalan ja Nokian välinen osuus on valtatiereitiksi poikkeuksellisen mäkinen. Kuvassa jyrkät Sarkolan mäet. Korkeusero noin 60 metriä, jyrkkyys 7%.
Tie kantahämäläisessä maisemassa
Lahden ja Nastolan välistä moottoriliikennetieosuutta

Historiaa

Nykyinen valtatie 12 syntyi vuoden 1996 numerointiuudistuksessa, kun Tampereen ja Kouvolan välinen valtatie 12, Kantatien 41 Tampereen ja Huittisten välinen osuus ja Huittisten ja Rauman välinen kantatie 42 yhdistettiin valtatieksi 12.

Vuonna 1977 Huittisissa kohtasivat valtatien 2 kantatiet 41 ja 42. Lauttakylä oli tuolloin tunnetumpi paikannimi kuin Huittinen. Fennia-kartasto

Vuonna 1938 valtatieksi 12 nimetty Tampereen ja Kouvolan välinen reitti oli ajan tapaan mutkainen ja kapea soratie. Se kulki varsin tarkasti nykyisen tien linjausta, enintään muutaman kilometrin etäisyydellä siitä. Reitti kulki kylien ja kirkonkylien kautta. Tampereelta Kangasalan Huutijärvelle reitti oli yhteinen valtateiden 3 ja 9 kanssa ja Pälkäneen Kyllöön kolmostien kanssa.

Tiestön uusimisohjelmassa reitti ei ollut ensimmäisten joukossa. Vuosina 1953-1958 rakennettua Lahdensta kaupungista länteen Hollolan Hälvälään ulottunutta osuutta lukuun ottamatta 1960-luvulle asti tie oli "alkuperäisessä kunnossaan" ja uusi tie valmistui pääosin 1960-luvun loppupuolella; Pälkäneen ja Kangasalan Kaivannon välillä vasta 1970-luvun puolella. Lahden ja Tampereen välistä osuutta ryhdyttiin rakentamaan Lahden suunnasta ennen kuin Tampereen pään lopullisesta suuntauksesta oli päätöstä. Vuonna 1965 urakka oli valmiina Koski Hl:ään saakka. Tuulokseen valtatien 10 risteykseen tie oli valmis vuonna 1966. Pälkäneen Harhalaan asti uusi tie ulottui vuonna 1968. Tästä eteenpäin tahti hidastui. Kostianvirran silta Pälkäneellä valmistui vuonna 1971. Kangasalan ohitustie Keisarinharjun ja Suoraman välillä valmistui vuonna 1977; työt oli aloitettu vuonna 1972. Loppuosuus Suoramasta Tampereen Alasjärvelle valmistui vasta vuonna 1987.

Mutkittelevaa valtatietä Lammin ja Koski Hl:n välillä. Topografikartta 1948
Valtatien uusinta vuonna 1965 on ehtinyt Lammin ja Kosken seudulle.

Koska tie rakennettiin suurelta osin lähelle vanhaa tienlinjaa, alkuperäinen tie on jäljellä lähinnä suurena määränä paikallis- ja yksityisteiden lyhyitä palasia. Merkittävin poikkeus tähän on Pälkäneen kirkonkylän ja Kaivannon välinen toistakymmentä kilometriä pitkä kunnostettu osuus, nykyinen yhdystie 13982.

Lahden ja Villähteen välille valmistui moottoriliikennetie vuonna 1980. Moottoriliikennetietä jatkettiin myöhemmin kahdessa vaiheessa: Uudenkylän ohitustie valmistui vuonna 1984 ja tienpätkät yhdistänyt Nastolan ohitustie vuonna 1995.

Tampereen ja Kangasalan välillä tie kulki Kalevankankaan ja Messukylän kautta Kaukajärven ja Vatialan ohitse Kangasalan kirkolle. Osa liikenteestä oli poistunut kolmostien siirryttyä Valkeakosken kautta kulkevalle reitille 1960-luvun alkupuolella ja valtatien 9 oikaisun jälkeen. Reitti oli kuitenkin hidas ja helposti ruuhkautuva. Kangasalan eteläpuolelle valmistui taajaman ohittava moottoriliikennetie jo 1970-luvulla, mutta osuus Kangasalan Suoraman ja Tampereen Alasjärven välille vasta vuonna 1987. Vanha tie sai numeron 339.

Lahden länsipuolelle valmistui vuonna 1993 Hälvälän ja Soramäen (kantatie 54) välinen moottoriliikennetieosuus. Tämä oli vuonna 2020 valmistuneen Lahden eteläisen ohikulkutien läntisin osuus. Tämä oli jatkoa vuonna 1990 valmistuneelle urakalle, jossa Lahden ja Soramäen välinen tieosuus rakennettiin nelikaistaiseksi.

Vuonna 1996 Tampereen ja Huittisten välinen osuus muuttui kantatiestä 41 valtatieksi 12 oltuaan aiemmin valtatie 9. Historiasta tarkemmin valtatien 9 kohdalla.

Rauman ja Huittisten välistä tietä rakennettiin 1950- ja 1960-luvuilla. Vuosikymmenten vaihteessa valmista oli välillä Rauma-Lappi ja Eura-Huittinen. Tie on vuonna 1970 nimetty kantatieksi 42 ja vuonna 1996 valtatieksi 12.

Valtatietä Pälkäneen kohdalla

Tampereelle valmistui keskustan pohjoisosan alittava kaksiputkinen Rantatunneli, joka 2,4 kilometrin pituisena on maan pisin maantietunneli. Tunnelin rakentamispäätöksestä käytiin voimakas vuosia kestänyt poliittinen keskustelu. Alkuperäisestä suunnitelmista poiketen tunnelin puoliväliin suunniteltua liittymää kaupungin katuverkkoon ei toteutettu.

Ladataan karttaa...
Rantatunneli


Joulukuussa 2020 avattiin Lahden eteläinen kehätie, joka ulottuu Kantatien 54 risteyksestä Nelostielle. Tie kulkee yhdessä nelostien kanssa liittymien 17A ja 17B välisen matkan, kuitenkin niin, että kumpaakaan tietä jatkavat eivät joudu vaihtamaan kaistaa. Kehätie on pituudeltaan noin 13 ja siitä itäinen puolikas on moottoritietä ja läntinen moottoriliikennetietä. Kehätiellä on kaksi tunnelia.

Nikulan liittymä (seututie 140) Lahden kehätiellä
Lahden kehätiellä on kantatien 54 viitoituksen kaukokohde Forssa, vaikka se itse tiellä on Riihimäki