Valtatie 13
Valtatie 13 Nuijamaa-Lappeenranta-Mikkeli-Jyväskylä-Kokkola, 492 km |
Sisällysluettelo
Pohjakartta Maanmittauslaitos
Geometriaa
Tien Mutkaisuusprofiili
Tieosuus Lappeenranta-Mikkeli
Suunnanmuutoksia alle 30°/km | 48 km | 49 % |
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km | 37 km | 37 % |
Suunnanmuutoksia yli 60°/km | 14 km | 14 % |
Tieosuus Mikkeli-Lievestuore
Suunnanmuutoksia alle 30°/km | 64 km | 72 % |
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km | 22 km | 25 % |
Suunnanmuutoksia yli 60°/km | 3 km | 3 % |
Tieosuus Äänekoski-Kokkola
Suunnanmuutoksia alle 30°/km | 151 km | 75 % |
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km | 44 km | 22 % |
Suunnanmuutoksia yli 60°/km | 7 km | 3 % |
Kuvaus
Valtatie 13 on pitkä poikittaistie, joka palvelee Pohjanmaan, Keski-Suomen, Savon ja Etelä-Karjalan liikennettä. Nuijamaan raja-asemalta tie jatkuu Venäjän puolella Viipuriin.
Tie on laadultaan vaihteleva. Iäkkäät osuudet Lappeenrannan ja Mikkelin välillä ja Keski-Suomessa ovat paikoin kapeita, mäkisiä ja mutkaisia. Raskaan liikenteen määrä vaikuttaa tien kuormitukseen etenkin Jyväskylän ja Lappeenrannan ympäristössä. Moottoritietä Jyväskylä-Vaajakoski, muuten pääosin kaksikaistaista.
Historiaa
Mikkelissä Suuresta Savontiestä lähtenyt Ristiinan ja Savitaipaleen kautta Lappeenrantaan vienyt tie on tunnettu jo 1500-luvulla kesätienä ja se on ilmeisesti 1600-luvulla raivattu ympärivuotiseen käyttöön. 1700-luvulla tie kulki Savitaipaleelta Luumäen Marttilan (Taavetin) kautta Haminaan, koska poliittisista syistä seudun kauppa haluttiin tuolloin keskittää Haminaan. Turun rauhassa vuonna 1743 Hamina ja Lappeenranta joutuivat Venäjälle ja tie menetti merkityksensä vuosikymmeniksi.
Vuonna 1938 nimettiin Viipurista Mikkelin ja Jyväskylän kautta Kokkolaan kulkenut reitti valtatieksi 13. Se oli yksi kolmesta Viipurista viuhkamaisesti lähteneestä valtatiestä.
Sodan jälkeisissä alueluovutuksissa tie katkesi Nuijamaan lounaispuolelta ja numerointi muutettiin alkamaan Lappeenrannasta.
Tie on 1950-1970-luvuilla rakennettu uudelleen suunnilleen alkuperäistä linjaa seuraten. Merkittävimmät erot ovat
- Nykyinen tie kulkee Savitaipaleen ja Suomenniemen välillä Kuolimo-järven länsipuolelta. Vanha itäpuolen reitti Partakosken kautta on nykyisin numeroltaan 409.
- Kangasniemen ja Jyväskylän välinen osuus kulki Toivakan kautta nykyistä tietä 4421 ja edelleen nykyisiä teitä 618 ja 4 seuraten Jyväskylään.
- Jyväskylän pohjoispuolella reitti kulki nykyisiä teitä 630 ja 6304 Jyväskylän kautta Saarijärvelle. Äänekosken ja Saarijärven välinen osuus rakennettiin vuosina 1958-1962 ja vuonna 1962 valtatie virallisesti siirrettiin tälle linjalle.
Syksyllä 1980 tapahtuneeseen Kangasniemen-Lievestuoreen osuuden valmistumiseen asti nykyinen nelostie, entinen kantatie 59, Jyväskylän ja Toivakan Viisarimäen välillä oli numeroltaan 13. Valmistumisen jälkeen osuus Heinolan kunnan Lusista Viisarimäkeen kulkenut kantatie 59 ulotettiin Kanavuoreen asti. Osuus Kangasniemi-Toivakka sai numeron 442, joka vuoden 1996 uudistuksessa muuttui numeroksi 4421.
1980-luvulla valmistui uusittiin Lappeenrannan Lauritsalasta Nuijamaan raja-asemalle kulkenut tie 392. 1990-luvulla se sai numerokseen 13, jolloin tie 13 palasi Viipuriin johtavaksi valtatieksi, vaikkakin eri reittiä kuin sotaa edeltävänä aikana.