Ero sivun ”Valtatie 23” versioiden välillä
(→Historiaa) |
(→{{Tie|23}} Valtatie 23 Pori-Jyväskylä-Joensuu, 517 km) |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Begin}} | {{Begin}} | ||
− | + | {{H|{{Tie|23}}| Valtatie 23 Pori-Jyväskylä-Joensuu, 517 km}} | |
__TOC__ | __TOC__ | ||
Rivi 72: | Rivi 72: | ||
{{Kuva|Vt23_Joensuu.jpg|Joensuun läntinen sisääntulo on nelikaistainen}} | {{Kuva|Vt23_Joensuu.jpg|Joensuun läntinen sisääntulo on nelikaistainen}} | ||
+ | == {{Tie|23}} Valtatie 23 Pori-Jyväskylä-Joensuu, 517 km == |
Versio 30. maaliskuuta 2018 kello 13.42
Valtatie 23 Pori-Jyväskylä-Joensuu, 517 km |
Sisällysluettelo
Pohjakartta Maanmittauslaitos
Geometriaa
Tien Mutkaisuusprofiili
Tieosuus Söörmarkku Vt8 - Parkano Vt3
Suunnanmuutoksia alle 30°/km | 75 km | 91 % |
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km | 5 km | 6 % |
Suunnanmuutoksia yli 60°/km | 2 km | 2 % |
Tieosuus Parkano Vt3 - Petäjävesi Vt18
Suunnanmuutoksia alle 30°/km | 54 km | 41 % |
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km | 65 km | 50 % |
Suunnanmuutoksia yli 60°/km | 12 km | 9 % |
Tieosuus Hankasalmi Vt9 - Viinijärvi Vt9
Suunnanmuutoksia alle 30°/km | 112 km | 67 % |
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km | 47 km | 28 % |
Suunnanmuutoksia yli 60°/km | 9 km | 5 % |
Kuvaus
Valtatie 23 on maan pisin itä-länsisuuntainen valtatie. Lyhyet moottoritieosuudet Jyväskylän ympäristössä ja nelikaistainen osuus Joensuu-Ylämylly, muuten kaksikaistaista tietä. Tieosuudet ovat eri ikäisiä ja tien laatu siksi vaihtelee jonkin verran. Kapea ja mäkistä etenkin Varkauden ja Joensuun välillä.
Historiaa
Vuonna 1938 nimettiin kantateiksi kaksi osuutta, jotka myöhemmin tulivat osaksi valtatietä 23: kantatie 65 Noormarkusta Kankaanpään kautta Parkanoon ja kantatie 70 Varkaudesta Joensuuhun. Suurin osa nykyisestä tielinjasta oli tuolloin kokonaan vailla tietä. Poikkeus oli Jyväskylän ja Keuruun välinen reitti, jossa kierteli mutkainen maantie. Esimerkiksi tuolloinen Pieksämän kauppala (vuodesta 1948 Pieksämäki, kaupunki vuonna 1962) oli kokonaan vailla päätieyhteyttä ulkomaailmaan.
Porin ja Parkanon välinen osuus seuraa hyvin vanhaa reittiä. Tie Noormarkusta Kankaanpäähän valmistui jo vuonna 1828. Tietä jatkettiin 1830-luvulla Parkanoon ja edelleen Kuruun. Parkanon-Kurun osuus on nykyisin seututie 332.
Tilanne pysyi tällaisena 1960-luvun lopulle asti, jollon ryhdyttiin rakentamaan tietä sekä Jyväskylästä länteen kohti Keuruuta että itään kohti Kuopiota. Valtatien 9 valmistuttua vuonna 1970 Jyväskylästä Kuopioon oli samalla valmistunut Jyväskylän ja Pieksämäen välistä tietä runsaat 50 kilometriä; tiet kulkevat yhdessä Jyväskylästä Hankasalmen itäosiin. Tästä kulkeva haara Pieksämäelle samoin kuin tie Jyväskylästä Keuruun Haapamäelle oli valmiina vuonna 1971. Tulevaa ennustanut Pieksämäen etelä- ja itäpuoleinen ohitustie oli valmistunut jo vuonna 1961. Vuonna 1976 valmistui myös Pieksämäen itäpuolinen osuus Varkauteen, jolloin Joensuun-Varkauden tietä jatkettiin länteen ja Varkauden ja Hankasalmen välinen tie sai numeron 70.
1970-luvun lopulla valmistui Varkauden keskustan eteläpuolelle Taipaleentie, jolloin itä-länsi-suuntainen läpiajoliikenne poistui keskustan kaduilta.
Jyväskylän länsipuolella Keuruun suunta oli jäänyt lapsipuolen asemaan muun muassa siksi, että suuntaa palveli rautatie. Jyväskylän ja Petäjäveden välinen osuus aloitettiin vuonna 1965 ja se valmistui vuonna 1969. Keuruulle asti päästiin vuonna 1971 ja viimeisenä valmistui Parkanon-Virtain-Keuruun osuus vuonna 1978. Sen valmistuttua kantatie 65 ulottui Jyväskylään asti. Varsin pian koko reitti muutettiin valtatieksi 23.