Valtatie 3

Kohteesta Tiet
Versio hetkellä 10. marraskuuta 2017 kello 08.31 – tehnyt Matti (keskustelu | muokkaukset) (Historiaa)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

3 E12 Valtatie 1 Helsinki-Vaasa, 424 km


Pohjakartta Maanmittauslaitos

Reittikartta

'

Tiekuvaus 0003.png

Geometriaa

Tien mutkaisuusprofiili

Suunnanmuutoksia alle 30°/km 342 km 82 %
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km 64 km 15 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km 12 km 3 %

Border

Kuvaus

Valtatie 3 on Helsingin ja Vaasan välinen valtatiereitti. Se on koko matkaltaan numeroitu myös Eurooppatieksi E12.

Helsingin ja Tampereen välinen osuus on moottoritietä, lukuun ottamatta Kehä III:n sisäpuolista osuutta, joka on nelikaistaista tietä. Tie on viitoitettu Tampereen läntistä ohikulkutietä, joka on lähes koko pituudeltaan moottoritietä.

Tampereen ja Vaasan välillä tie on lyhyitä osuuksia lukuun ottamatta kaksikaistainen. Vaasassa on lyhyt moottoritieosuus. Tampereen pohjoispuolella tie kykenee varsin hyvin välittämään liikenteensä, mutta raskas liikenne aiheuttaa ajoaikavaihteluja, koska ohitustilaisuuksia on verraten vähän varsinkin Pirkanmaan puoleisella osuudella tien mäkisyyden takia. Tilannetta on vähitellen parannettu ohituskaistoja rakentamalla.

Valtatie 3 Hämeenkyrön mäkimaisemassa
Vaasan moottoritie
Kurikan lakeuksia

Historiaa

Vuoden 1938 linjaus

Vuonna 1938 kolmostie kulki Helsingissä yhdessä ykkös- ja kakkosteiden kanssa Pitäjänmäelle nykyisten Pitäjänmäentien ja Konalan risteykseen. Sieltä tie jatkui nykyisten Malminkartanon ja Kaivokselan ohi Vantaankoskelle ja edelleen Klaukkalan, Lopen ja Janakkalan kautta Hämeenlinnaan, nykyisten teiden 132, Kantatie 54 ja 2873 reittiä. Hämeenlinnasta reitti jatkui Vanajanselän ja Roineen itäpuolta Hattulan, Pälkäneen ja Kangasalan kautta Tampereelle. Tiehen yhtyivät tuolloiset valtatiet 12 Pälkäneen Kyllössä ja 9 Kangasalan Huutijärvellä. Tampereelta tie kulki Vaasaan suunnilleen nykyistä linjausta.

Valtateiden 3 ja 12 entinen risteys Pälkäneen Kyllössä vuonna 2006. Lahteen vasemmalle, Helsinkiin oikealle.
Vuoden 1938 valtatiet 3 ja 12 haarautuvat Pälkäneen Kyllössä

Pohjakartta Maanmittauslaitos Yleiskartta 1:1.000.000 2010

Valtatie 3 vuoden 1938 linjaus Helsingin ja Tampereen välillä

Helsinki
Pitäjänmäki 10 Pitäjänmäki
Loppi 68 58 Loppi
Hämeenlinna 112 102 44 Hämeenlinna
Pälkäne 158 148 90 46 Pälkäne
Tampere 194 184 126 82 36

Vuoden 1938 linjauksen etäisyystaulukko Helsinki-Tampere

Alkuperäinen Helsingin ja Hämeenlinnan välinen linjaus ei ollut suosituimman reitin mukainen. Yleisimmin käytetty reitti oli keskiaikainen Hämeentie, eli tie Helsingistä Helsingin pitäjään, Hyvinkään kautta Hausjärvelle, Turkhautaan, Turenkiin ja edelleen Hämeenlinnaan. Tuohon aikaan maassamme käytiin varsin voimakkaasti lainehtivaa väittelyä rautateiden ja maanteiden rakentamisen välillä. Mainittu yleisin reitti kulkee lähellä päärataa ja valtatien vieminen lähelle rautatietä katsottiin rautateiden asemaa heikentäväksi vahingolliseksi kilpailuksi.

Hämeenlinnan ja Tampereen välinen osuus Mallasveden ja Roineen itäpuolelta seurasi ikivanhaa tielinjaa Hämeenlinnasta Tammerkoskelle ja edelleen Ulvilaan. Tämä reitti on ilmeisesti ollut ollut käytössä jo keskiajan alussa.

Vuoden 1938 valta- ja kantatiet Hämeenlinnan seudulla
Valteen suora Hattulassa. Vanhan kolmostien ehdottomasti pisin suora Hämeenlinnan ja Pälkäneen välillä.
Metsittynyttä entistä kolmostietä Hattulassa


Uusiminen 1950- ja 1960-luvuilla

Tie uusittiin kokonaisuudessaan vuosina 1955-1964. Tällöin syntyi nykyinen linjaus Helsingistä Nurmijärven, Hyvinkään ja Riihimäen sivuitse Hämeenlinnaan. Hämeenlinnasta Tampereelle linjaus muuttui radikaalisti: Pitkällisten riitojen jälkeen tie ohjattiin Valkeakosken kautta, jolloin Sääksmäelle rakennettiin pengertie ja riippusilta, jolla tie ylitti Vanajaveden Rauttunselän ja Vanajanselän välistä.

Aluksi vaihtoehtoja oli kolme: Toijalan, Valkeakosken ja Pälkäneen kautta. Toijalan vaihtoehto putosi ensimmäisenä ja kovin taisto käytiin Valkeakosken ja Pälkäneen välillä. Pälkäneen vaihtoehto oli selvästi halvempi, mutta lopulta päätös koitui Valkeakosken hyväksi muun muassa siksi, että tie haluttiin mieluummin viedä teolllisuuspaikkakuntien kuin "taantuvien maalaispitäjien" kautta.

Ensimmäiseksi valmistui osuus Riihimäen Herajoelta Janakkalan Tervakoskelle vuonna 1958. Tämä osuus oli ajankohdan yleiseen tasoon nähden poikkeuksellisen hieno, koska se oli kestopäällystetty. Hyvinkään ja Hämeenlinnan välinen osuus valmistui vuonna 1960 ja Hyvinkään ja Helsingin välinen vuonna 1961.

Työt Hämeenlinnan ja Tampereen välillä aloitettiin vuonna 1958. Tärkein virstanpylväs oli Sääksmäen silta valmistuminen vuonna 1963. Tällöin Valkeakosken teollisuuskauppala sai ensimmäisen kunnollisen maantieyhteytensä. Koko tie Helsingistä Tampereelle oli valmiina vuonna 1964. Hämeenlinnan ja Tampereen välinen Toijalan kautta kulkenut kantatie 56 lakkautettiin valtatien 9 linjauksen Turku-Loimaa-Viiala-Tampere valmistuttua ja jäljelle jäänyt osuus sai myöhemmin numerokseen 303.

Sääksmäen silta
Vanajaveden ylitys merkittynä 1950-luvun kartalle. Silta laivaväylän kohdalla, muualla pengertie.

Karttapohja Maanmittauslaitos Yleiskartta 1:1.000.000 2010

Valtatie 3 Hämeenlinnan ja Tampereen välillä vuosina 1964-2000

Vanha kolmostien reitti Hämeenlinnasta Pälkäneelle jäi mutkaiseksi ja mäkiseksi soratieväyläksi 1970-luvulle asti, jolloin tie uusittiin valtatietasoiseksi ja numeroitiin myöhemmin ensin maantieksi 305 ja vuonna 1990 kantatieksi 57. Hattulan uuden kirkon kupeessa sijaitsee vanhan tien historiallinen Mierolan silta, joka on nykyisin museotienä ja jota on mainittu yhdeksi Suomen kauneimmista silloista.

Moottoritie

Hämeenlinnan keskustan läpi Hattelmalasta Tiiriöön valmistui 7 kilometrin mittainen moottoritie vuonna 1965. Vuonna 1968 valmistui 12 km:n pituinen moottoritieosuus Tampereen Lakalaivasta Lempäälän Kuljuun.

Helsingin ja Vantaan kaupunkien alueella tie rakennettiin nelikaistaiseksi Haagasta Kehä III:lle. Haagan ja Kaivokselan väli valmistui vuonna 1975 ja Kaivoksela-Kehä III vuonna 1977. Tämä tieosuus ei ole moottoritietä.

Nelikaistaisen osuuden ja Kehä I:n liittymä rakennettiin ahtaaseen paikkaan ja sitä on vuosien varrella useaan otteeseen korjailtu. Alkuperäisessä liittymässä ei ollut lainkaan kiihdytyskaistoja, koska tuolloinen ajattelu ei sallinut sellaisia kuin moottoriteille. Liikennemäärien kasvaessa Kehä I:llä vasemmalle kääntymiset kävivät ongelmallisiksi. Liittymän luoteissektoriin tehtiin silmukkaramppi idästä etelään kulkevalle liikenteelle, mutta lännestä pohjoiseen kulkeva liikenne kääntyi edelleen vasemmalle liikennevalojen turvaamana ja ruuhkat olivat ajoittain sietämättömät. Asia korjattiin 'tilapäisesti' yhdistämällä liittymä katuverkkoon lyhyellä tienpätkällä ja ohjaamalla liikenne merkillisen rampin kautta. Tämä tilapäinen ratkaisu muuttui pysyväksi viimeistään vuosien 2015-2017 tietöissä, jossa liittymän geometriaa paikkailtiin.

Pirkkolan liittymä 1991
Pirkkolan liittymä 2017

Kolmostie ruuhkautui etenkin Helsingin ja Hämeenlinnan välillä toivottomaksi jo 1980-luvulla. Moottoritie Helsingistä Hämeenlinnaan linjattiin valtatien viereen, mutta Hämeenlinnan ja Tampereen välisestä linjauksesta riideltiin vuosia, koska Valkeakosken kautta kulkeva lyhyimmän vaihtoehdon katsottiin vahingoittavan Sääksmäen Rapolanharjun reunaa kulkiessaan historiallista maisemaa ja arvoja. Loppujen lopuksi linjaukseksi valittiin Toijala, jolloin Vanajavesi ylitetään Konhonvuolteella Toijalan luoteispuolella. Täten Hämeenlinnan ja Tampereen väliseksi linjaukseksi tuli vuoden 1938 tieverkon kantatien 56 linjaus ja itse asiassa se linjaus, joka 1950-luvulla ensimmäiseksi hylättiin. Moottoritie valmistui Hämeenlinnaan asti vuonna 1992, Jutikkalaan Sääksmäen sillan läheisyyteen vuonna 1996 ja Lempäälän Kuljuun vuonna 2000.

Nummenniityn suora Nurmijärven ja Hyvinkään välillä
Tampere E:n liittymä. Alimpana itä-länsisuuntainen ohikulkutie, seuraavassa tasossa pohjois-eteläsuuntainen moottoritie, kolmannessa kerroksessa itä-etelä-ramppi ja ylimpänä pohjoinen-itä-ramppi. Tietä ei enää viitoiteta numerolla 60.
Ladataan karttaa...
'


Tampere E:n liittymä. Valtatiet 3 ja 9 kääntyvät

Helsingin ja Hämeenlinnan välistä osuutta rakennettiin palasissa. Ensin rakennettiin Kehä III-Klaukkalan th vuosina 1985-1988. Hyvinkään ja Riihimäen välinen osuus rakennettiin vuosina 1988-1990, Klaukkalan th:n ja Nurmijärven välinen vuosina 1988-1991 ja Nurmijärven ja Hyvinkään välinen osuus vuosina 1988-1992. Viimeinen osuus Riihimäeltä Hämeenlinnaan aloitettiin vuonna 1990 ja se valmistui vuonna 1992.

Vuoden 1996 numerointiuudistuksessa kolmostie viitoitettiin Tampereen kehätien kautta, kun viitoitus aiemmin oli tehty keskustan kautta. Kaupungin eteläinen sisääntulotie Tampere E -liittymän ja keskustan välillä muuttuikin yhdystieksi 3495. Luoteinen sisääntulotie Ylöjärveltä muuttui kantatieksi 65.

Tampereen kehätie kulkee Nokian ja Pirkkalan rajalla Rajasalmessa Pyhäjärven poikki. Rajasalmen silta valmistui vuonna 1973. Siltaa rakennettaessa elokuussa 1973 Tampereen seudulla riehui myrsky nopeudella 25 m/s ja yksi sillan kolmesta kelluvasta lohkosta irtosi kiinnikkeistään ja lähti karkuteille. Se ajautui parissa tunnissa Tampereelle Tahmelan rantaan, johon se rauhallisesti ja vahingoittumattomana pysähtyi.

Läntinen kehätie moottoriliikennetienä rupesi olemaan pullonkaula ja se rakennettiin moottoritieksi kaksivaiheisena urakkana. Vaiheet valmistuivat vuonna 2006 ja 2009. Urakan yhteydessä valtatien 12 liittymä Nokialla rakennettiin massiiviseksi systeemiliittymäksi.

Ladataan karttaa...
'


Valtateiden 3 ja 12 liittymä

Rinnakkaistie

Kaksikaistainen moottoritien sivuun jäänyt tie on koko matkaltaan Vantaankoskelta Valkeakosken kautta Tampereelle saanut numerokseen 130. Sitä on ylläpidetty valtatietasoisena tienä ja sen liikennemäärät ovat murto-osa moottoritietä edeltäneeseen aikaan verrattuna. Tie onkin varsin miellyttävä vaihtoehto rauhallisesta rytmistä pitäville.