Ero sivun ”Valtatie 4” versioiden välillä

Kohteesta Tiet
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Vaihtoehtoisia reittejä: Taulukon siivous: numerolinkit ja otsikot mallineiksi, ym)
(Eteläisin Suomi: Kt59 Joutsa)
(44 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 110: Rivi 110:
 
|-
 
|-
 
|rowspan="2"|{{Kuva|Vt4_Hki-Sodankyla.jpg|Helsinki-Sodankylä}}  
 
|rowspan="2"|{{Kuva|Vt4_Hki-Sodankyla.jpg|Helsinki-Sodankylä}}  
|Oulu-Rovaniemi  
+
|Oulu-Rovaniemi<br><hr style="height: 0px; border: 3px solid red;" >
 
|{{Tie|4}}
 
|{{Tie|4}}
|965<
+
|965  
 
|-
 
|-
|Kuopio-Kajaani-Kuusamo-Kemijärvi
+
|Kuopio-Kajaani-Kuusamo-Kemijärvi<br><hr style="height: 0px; border: 3px solid blue;" >
 
|{{Tie|4}} {{Tie|5}}  
 
|{{Tie|4}} {{Tie|5}}  
 
|1053
 
|1053
 
|-
 
|-
 
|rowspan="2"|{{Kuva|Vt4_Hki-Roi.jpg|Helsinki-Rovaniemi}}
 
|rowspan="2"|{{Kuva|Vt4_Hki-Roi.jpg|Helsinki-Rovaniemi}}
|Oulu  
+
|Oulu<br><hr style="height: 0px; border: 3px solid red;" >
 
|{{Tie|4}}   
 
|{{Tie|4}}   
 
|835  
 
|835  
 
|-
 
|-
|Kuopio-Kajaani-Pudasjärvi  
+
|Kuopio-Kajaani-Pudasjärvi<br><hr style="height: 0px; border: 3px solid blue;" >
 
|{{Tie|4}} {{Tie|5}} {{Tie|22}} {{Tie|78}}   
 
|{{Tie|4}} {{Tie|5}} {{Tie|22}} {{Tie|78}}   
 
|902
 
|902
 
|-
 
|-
 
|rowspan="5"|{{Kuva|Vt4_Hki-Oulu.jpg|Helsinki-Oulu}}  
 
|rowspan="5"|{{Kuva|Vt4_Hki-Oulu.jpg|Helsinki-Oulu}}  
|Heinola-Jyväskylä  
+
|Heinola-Jyväskylä<br><hr style="height: 0px; border: 3px solid red;" >
 
|{{Tie|4}}  
 
|{{Tie|4}}  
 
|611  
 
|611  
 
|-
 
|-
|Mikkeli-Kuopio-Iisalmi
+
|Mikkeli-Kuopio-Iisalmi<br><hr style="height: 0px; border: 3px solid green;" >
 
|{{Tie|4}} {{Tie|5}} {{Tie|88}} {{Tie|4}}
 
|{{Tie|4}} {{Tie|5}} {{Tie|88}} {{Tie|4}}
 
|683  
 
|683  
 
|-
 
|-
|Tampere-Jyväskylä  
+
|Tampere-Jyväskylä<br><hr style="height: 0px; border: 3px solid purple;" >
 
|{{Tie|3}} {{Tie|9}} {{Tie|4}}
 
|{{Tie|3}} {{Tie|9}} {{Tie|4}}
 
|663  
 
|663  
 
|-
 
|-
|Tampere-Orivesi-Lapua-Kaustinen-Ylivieska  
+
|Tampere-Orivesi-Lapua-Kaustinen-Ylivieska<br><hr style="height: 0px; border: 3px solid orange;" >
|{{Tie|3}} {{Tie|9}} {{Tie|66}}] {{Tie|19}} {{Tie|63}} {{Tie|86}} {{Tie|8}} {{Tie|4}}
+
|{{Tie|3}} {{Tie|9}} {{Tie|66}} {{Tie|19}} {{Tie|63}} {{Tie|86}} {{Tie|8}} {{Tie|4}}
 
|698  
 
|698  
 
|-
 
|-
|Parkano-Kaustinen-Ylivieska  
+
|Parkano-Kaustinen-Ylivieska<br><hr style="height: 0px; border: 3px solid blue;" >
 
|{{Tie|3}} {{Tie|19}} {{Tie|63}} {{Tie|86}} {{Tie|8}} {{Tie|4}}
 
|{{Tie|3}} {{Tie|19}} {{Tie|63}} {{Tie|86}} {{Tie|8}} {{Tie|4}}
 
|688  
 
|688  
 
|-
 
|-
 
|rowspan="3"|{{Kuva|Vt4_Hki-Jkl.jpg|Helsinki-Jyväskylä}}
 
|rowspan="3"|{{Kuva|Vt4_Hki-Jkl.jpg|Helsinki-Jyväskylä}}
|Lahti-Heinola  
+
|Lahti-Heinola<br><hr style="height: 0px; border: 3px solid red;" >
 
|{{Tie|4}}  
 
|{{Tie|4}}  
 
|274  
 
|274  
 
|-
 
|-
|Lahti-Jämsä
+
|Lahti-Jämsä<br><hr style="height: 0px; border: 3px solid green;" >
 
|{{Tie|4}} {{Tie|24}} {{Tie|9}}  
 
|{{Tie|4}} {{Tie|24}} {{Tie|9}}  
 
|278  
 
|278  
 
|-
 
|-
|Hämeenlinna-Padasjoki-Jämsä<br>  
+
|Hämeenlinna-Padasjoki-Jämsä<br><hr style="height: 0px; border: 3px solid blue;" >
 
|{{Tie|3}} {{Tie|10}} {{Tie|53}} {{Tie|24}} {{Tie|9}}
 
|{{Tie|3}} {{Tie|10}} {{Tie|53}} {{Tie|24}} {{Tie|9}}
 +
|288
 
|}
 
|}
  
 
=== Tuulilasivideoita ===
 
=== Tuulilasivideoita ===
  
<youtube>k9BU7ENARsY</youtube><br>
+
<html><iframe src="https://player.vimeo.com/video/570027409?badge=0&amp;autopause=0&amp;player_id=0&amp;app_id=58479" width="640" height="360" frameborder="0" allow="autoplay; fullscreen; picture-in-picture" allowfullscreen title="Vt4 Helsinki-Lahti"></iframe></html>
''Helsinki-Lahti''
 
  
<youtube>oW0T8QL8TUk</youtube><br>
+
<html><iframe src="https://player.vimeo.com/video/570002024?badge=0&amp;autopause=0&amp;player_id=0&amp;app_id=58479" width="640" height="360" frameborder="0" allow="autoplay; fullscreen; picture-in-picture" allowfullscreen title="Vt4 Lahti-Lusi"></iframe></html>
''Oulu-Jyväskylä''
 
  
<youtube>lTlGnQwg8kE</youtube><br>
+
<html><iframe src="https://player.vimeo.com/video/570193617?badge=0&amp;autopause=0&amp;player_id=0&amp;app_id=58479" width="640" height="360" frameborder="0" allow="autoplay; fullscreen; picture-in-picture" allowfullscreen title="Vt4 Lusi-Jyv&amp;auml;skyl&amp;auml;"></iframe></html>
''Kemi-Oulu''
 
  
<youtube>9dpgKlAa_G0</youtube><br>
+
<html><iframe src="https://player.vimeo.com/video/570003540?badge=0&amp;autopause=0&amp;player_id=0&amp;app_id=58479" width="640" height="360" frameborder="0" allow="autoplay; fullscreen; picture-in-picture" allowfullscreen title="Vt4 Oulu-Jyv&amp;auml;skyl&amp;auml;"></iframe></html>
''Rovaniemi-Sodankylä''
 
  
<youtube>ChrzfnLOeQg</youtube><br>
+
<html><iframe src="https://player.vimeo.com/video/569999069?badge=0&amp;autopause=0&amp;player_id=0&amp;app_id=58479" width="640" height="360" frameborder="0" allow="autoplay; fullscreen; picture-in-picture" allowfullscreen title="Vt4 Kemi-Oulu"></iframe></html>
''Sodankylä-Saariselkä''
 
  
<youtube>raAWevu_4oQ</youtube><br>
+
<html><iframe src="https://player.vimeo.com/video/570190275?badge=0&amp;autopause=0&amp;player_id=0&amp;app_id=58479" width="640" height="360" frameborder="0" allow="autoplay; fullscreen; picture-in-picture" allowfullscreen title="Vt4 Rovaniemi-Kemi"></iframe></html>
''Saariselkä-Kaamanen''
 
  
<youtube>ZGFOaVLuh74</youtube><br>
+
<html><iframe src="https://player.vimeo.com/video/569994517?badge=0&amp;autopause=0&amp;player_id=0&amp;app_id=58479" width="640" height="360" frameborder="0" allow="autoplay; fullscreen; picture-in-picture" allowfullscreen title="Vt4 Rovaniemi-Sodankyl&amp;auml;"></iframe></html>
''Kaamanen-Utsjoki''
+
 
 +
<html><iframe src="https://player.vimeo.com/video/570184223?badge=0&amp;autopause=0&amp;player_id=0&amp;app_id=58479" width="640" height="360" frameborder="0" allow="autoplay; fullscreen; picture-in-picture" allowfullscreen title="Vt4 Sodankyl&amp;auml;-Saariselk&amp;auml;"></iframe></html>
 +
 
 +
<html><iframe src="https://player.vimeo.com/video/570180509?badge=0&amp;autopause=0&amp;player_id=0&amp;app_id=58479" width="640" height="360" frameborder="0" allow="autoplay; fullscreen; picture-in-picture" allowfullscreen title="Vt4 Saariselk&amp;auml;-Kaamanen"></iframe></html>
 +
 
 +
<html><iframe src="https://player.vimeo.com/video/569989702?badge=0&amp;autopause=0&amp;player_id=0&amp;app_id=58479" width="640" height="360" frameborder="0" allow="autoplay; fullscreen; picture-in-picture" allowfullscreen title="Vt4 Kaamanen-Utsjoki"></iframe></html>
  
 
=== Kuvaus ===
 
=== Kuvaus ===
Rivi 202: Rivi 202:
 
Jyväskylän pohjoispuolella vajaan 10 kilometrin matkalla.
 
Jyväskylän pohjoispuolella vajaan 10 kilometrin matkalla.
  
Äänekosken kohdalle on rakenteilla noin 10 kilometrin mittainen moottoritieosuus.
+
Äänekosken kohdalla on noin 10 kilometrin mittainen moottori- ja moottoriliikennetieosuus.
  
 
Pohjanmaan etelärajalta Oulun eteläpuolelle tie on suorana ja leveänä
 
Pohjanmaan etelärajalta Oulun eteläpuolelle tie on suorana ja leveänä
Rivi 248: Rivi 248:
 
{{Kuva|Vt4_ST_Petsamo.png|Rajan taakse jäänyt osuus Petsamon
 
{{Kuva|Vt4_ST_Petsamo.png|Rajan taakse jäänyt osuus Petsamon
 
tietä}}
 
tietä}}
 +
 +
{{Kuva|Vt4_Petsamo_1930.jpg|Petsamon tietä 1930-luvulla Petsamovuonon rannalla}}
 +
 +
{{Kuva|Vt4_Liinahamari_1937.jpg|Petsamon tien viimeisiä mutkia Liinahamarissa ennen tien päättymistä meren rantaan}}
  
 
Rovaniemen ja Kemin välinen osuus oli avattu yleisenä tienä 1840-luvulla.
 
Rovaniemen ja Kemin välinen osuus oli avattu yleisenä tienä 1840-luvulla.
Rivi 275: Rivi 279:
 
{{Kuva|Vt4_Nellim.jpg|Vanhaa Petsamon tietä
 
{{Kuva|Vt4_Nellim.jpg|Vanhaa Petsamon tietä
 
nykyasussaan (seututie 969 Ivalo-Nellim-Virtaniemi)}}
 
nykyasussaan (seututie 969 Ivalo-Nellim-Virtaniemi)}}
 +
 +
{{Kuva|Vt4_Vuotso_1937.jpg|Vuotson tulli vuonna 1937. Inarin, Enontekiön, Ustjoen ja Petsamon kuntien alue oli vuodesta 1924 aina 1940-luvun lopulle verovapaata aluetta, jonne sai tuoda Norjasta veroitta tavaraa
 +
ja elintarvikkeitta edellyttäen, että ne käytetään tällä alueella. Aluksi tavaraliikennettä valvottiin Vuotsossa sijainneella tulliasemalla, mutta toiminta siirrettiin 1930-luvun lopulle Laanilaan Inarin ja Sodankylän kuntien rajalle.}}
  
 
Tie Ivalosta Inariin valmistui vuonna 1925. Tietä jatkettiin vuosina
 
Tie Ivalosta Inariin valmistui vuonna 1925. Tietä jatkettiin vuosina
Rivi 291: Rivi 298:
 
punaisella.}}
 
punaisella.}}
  
Sodan jälkeen Lapin tieverkko oli lähes raunioina ja koko 1940-luku
+
{{Kuva|Vt4_Rovaniemi_1937.jpg|Tienviitta Rovaniemellä vuonna 1937}}
käytännössä oli jälleenrakennuksen aikaa. Oulun ja Kemin välinen
+
 
 +
Rauhanteko katkaisi nelostien Ivalon-Petsamon osuuden ensin Nautsiin ja vuoden 1947 "maakaupan" jälkeen Virtaniemeen. Nelostie suunnattiin pohjoiseen: Ivalosta Inariin ja edelleen Kaamasen kautta Karigasniemelle Norjan rajalle. Virtaniemen tie jäi maantieksi.
 +
 
 +
{{Kuva|Vt4_Ivalo.jpg|Tienviitta Ivalossa suunnanmuutoksen jälkeen}}
 +
 
 +
==== Pohjoisen Suomen jälleenrakennus ====
 +
 
 +
Sodan jälkeen Lapin ja pohjoisen Oulun läänin tieverkko oli lähes raunioina ja koko 1940-luku
 +
käytännössä oli jälleenrakennuksen aikaa. Merkittävä osa työstä kului tuhottujen siltojen uudelleen rakentamiseen.
 +
 
 +
{{Kuva|Vt4_Iijoki_1944.jpg|Saksalaiset joukot räjäyttivät Iijoen rautatie- ja maantiesillan syyskuussa 1944. Korvaava uusi silta valmistui vuonna 1949.}}
 +
 
 +
Oulun ja Kemin välinen
 
valtatieosuus on ensimmäisiä uudelleenrakennuskohteita; työtä tehtiin
 
valtatieosuus on ensimmäisiä uudelleenrakennuskohteita; työtä tehtiin
 
vuosina 1951-1955. Rovaniemen ja Koivun välinen osuus oli vuorossa
 
vuosina 1951-1955. Rovaniemen ja Koivun välinen osuus oli vuorossa
Rivi 317: Rivi 336:
 
vuonna 1946. Pokkisen sillan vierelle valmistui toinen silta vuonna
 
vuonna 1946. Pokkisen sillan vierelle valmistui toinen silta vuonna
 
1958.
 
1958.
 +
 +
{{Kuva|Vt4_Pokkinen_1925.jpg|Vastavalmistunut Pokkisen silta}}
  
 
Kemijoen suun ylittävät Isohaaran ja Vähähaaran sillat valmistuivat
 
Kemijoen suun ylittävät Isohaaran ja Vähähaaran sillat valmistuivat
Rivi 329: Rivi 350:
 
Rautatien rinnalla kulkee maantie voimalapatoa pitkin. Voimalan
 
Rautatien rinnalla kulkee maantie voimalapatoa pitkin. Voimalan
 
alapuolelle valmistui vuonna 1976 uusi Kemijoen silta Kemin osana uutta
 
alapuolelle valmistui vuonna 1976 uusi Kemijoen silta Kemin osana uutta
Kemin ohitustietä.  
+
Kemin ohitustietä.
  
 
==== Vuoden 1938 linjaus ====
 
==== Vuoden 1938 linjaus ====
Rivi 357: Rivi 378:
 
3291. Kuhmoisten ja Jämsän välistä osuutta ruvettiin uusimaan
 
3291. Kuhmoisten ja Jämsän välistä osuutta ruvettiin uusimaan
 
nykyiselle tien 24 reitille Harjunsalmen kautta vuonna 1937. Sota
 
nykyiselle tien 24 reitille Harjunsalmen kautta vuonna 1937. Sota
kuitenkin keskeytti työt ja uusi tieosuus valmistui vasta 1950-luvulla.
+
kuitenkin keskeytti työt ja tämä uusi 34 kilometriä pitkä tieosuus valmistui vasta vuonna 1995.
 
Työtä jatkettiin vuosina 1953-1956 1930-luvun suunnitelmien pohjalta ja
 
Työtä jatkettiin vuosina 1953-1956 1930-luvun suunnitelmien pohjalta ja
 
tie todettiin jo valmistuessaan vanhanaikaiseksi. Padasjoen ja
 
tie todettiin jo valmistuessaan vanhanaikaiseksi. Padasjoen ja
Rivi 438: Rivi 459:
 
2006. Entinen nelostie on saanut päällysteen.}}
 
2006. Entinen nelostie on saanut päällysteen.}}
  
1950-luvulla valmistui uusi tie Helsingistä Lahteen. Samoihin aikoihin
+
Vuosina 1951-1953 rakennettiin uusi tie Helsingistä Lahteen. Mäntsälän ja Lahden välille tehtiin soratie vuosina 1951-1953 ja se päällystettiin vuosien 1955-1957 kesinä. Helsingin ja Mäntsälän välinen osuus rakennettiin vuosina 1953-1959 suoraan kestopäällystetyksi. Aivan Helsingin päätä lukuun ottamatta tie rakennetiin vankityövoimalla. Samoihin aikoihin rakennettiin uudelleen kantatie 58 Lahti-Vääksy-Padasjoki. Tiehen
rakennettiin uudelleen kantatie 58 Lahti-Vääksy-Padasjoki. Tiehen
 
 
kuului uusi kaarisilta Vääksyn kanavan yli. Silta valmistui vuonna 1959
 
kuului uusi kaarisilta Vääksyn kanavan yli. Silta valmistui vuonna 1959
 
ja kanavasulun kohdalla ollut kääntösilta jäi paikallisen liikenteen
 
ja kanavasulun kohdalla ollut kääntösilta jäi paikallisen liikenteen
Rivi 455: Rivi 475:
 
maanteinä lukuunottamatta pohjoisinta osuutta, joka on nykyisin
 
maanteinä lukuunottamatta pohjoisinta osuutta, joka on nykyisin
 
kantatie 53.
 
kantatie 53.
 +
 +
==== Kantatie 59 Päijänteen itäpuolella ====
 +
 +
Päijänteen itäpuolen tie Heinolan Lusista Toivakkaan oli numeroltaan 59. Numerointi jatkuo Kanavuoreen saakka, kun {{Vt|13|n}} uusi linjaus Kangasniemestä Lievestuoreelle valmistui.
 +
 +
Tie ei ollut korkeatasoinen, vaan kapea ja mutkainen 2000-luvun kunnostukseen saakka. Oravakivensalmessa Joutsan eteläpuolella oli vuoteen 1953 saakka käsivetoinen lossi, jonka kantavuus oli 8 tonnia.
 +
Vuoden 1953 ristikkosilta kävi ahtaaksi ja sen kantavuuskin oli vaatimaton ja se korvattiin vuonna 1992 uudella sillalla.
 +
 +
{{Kuva|Vt4_Joutsa_1966.jpg|Joutsaan valmistui 1960-luvun puolessa välissä uusi silta. Siihen asti kuljettiin keskustaajaman lävitse. Suomen tiekartta 1966}}
  
 
==== Keski-Suomi ====
 
==== Keski-Suomi ====
  
 
Jämsän ja Jyväskylän välinen osuus rakennettiin uudelleen kahdessa
 
Jämsän ja Jyväskylän välinen osuus rakennettiin uudelleen kahdessa
vaiheessa vuosien 1956-1963 aikana.
+
vaiheessa vuosien 1956-1963 aikana. Viimeinen valmistunut kohta oli Jämsänjoen silta, vuonna 1963.
  
 
1950-luvulla luonnehdittiin Jyväskylän pohjoispuoleista osuutta lähinnä
 
1950-luvulla luonnehdittiin Jyväskylän pohjoispuoleista osuutta lähinnä
Rivi 480: Rivi 509:
 
vuonna 1959. Äänekosken pohjoispuolella tehtiin samaan aikaan töitä ja uusi nelostie valmistui
 
vuonna 1959. Äänekosken pohjoispuolella tehtiin samaan aikaan töitä ja uusi nelostie valmistui
 
Oulun läänin rajalle asti vuoteen 1962 mennessä.
 
Oulun läänin rajalle asti vuoteen 1962 mennessä.
 +
 +
Mämmensalmen langerpalkkisillan söivät kasvaneet ajoneuvomassat purkukuntoon runsaassa 30 vuodessa. Jo 1970-luvulla sillan korkeusrajoitus tuli erikoiskuljetusten ongelmaksi. Silta korvattiin uudella vuonna 1990.
 +
 +
{{Kuva|Vt4_Mammensalmi_1957.jpg|Mämmensalmen vanha silta, joka purettiin uuden valmistuttua.}}
  
 
Jyväskylän ja Äänekosken välisen oikaisun valmistuttua Äänekosken ja
 
Jyväskylän ja Äänekosken välisen oikaisun valmistuttua Äänekosken ja
 
Suolahden keskustat jäivät sivuun
 
Suolahden keskustat jäivät sivuun
 
nelostiestä ja Laukaalta alkanut [[Kantatie 69|kantatie 69]] siirrettin alkamaan
 
nelostiestä ja Laukaalta alkanut [[Kantatie 69|kantatie 69]] siirrettin alkamaan
Jyväskylästä.
+
Jyväskylästä. Muutos astui voimaan marraskuussa 1962, jolloin uusi tie numeroitiin nelostieksi.
  
 
Suomen viimeinen valtatiellä ollut lossi poistui käytöstä, kun
 
Suomen viimeinen valtatiellä ollut lossi poistui käytöstä, kun
Rivi 490: Rivi 523:
 
vuonna 1961. Tämä silta oli yksi tuona aikana rakennetuista kuudesta
 
vuonna 1961. Tämä silta oli yksi tuona aikana rakennetuista kuudesta
 
suuresta pääteiden riippusillasta.
 
suuresta pääteiden riippusillasta.
 +
 +
Äänekosken kohdalla vesistön ylitti Kotakennäänsalmessa vanha teräsristikkosilta, jota vaivasivat sekä painorajoitukset että korkeusrajoitus. Sillan rinnalle valmistui vuonna 1966 tyyppipiirustuksiin perustunut langerpalkkisilta. Sen suunnittelussa oli tehty virheitä ja sen riipputangoissa havaittiin värähtelyn aiheuttamia vaurioita jo vuonna 1967. Vauriot korjattiin ja silta on edelleen paikallisliikenteen käytössä tiellä 6424. Sille tehtiin peruskorjaus vuonna 2013.
  
 
Nelostien lukuisat oikaisut lyhensivät tien pituutta Keski-Suomen
 
Nelostien lukuisat oikaisut lyhensivät tien pituutta Keski-Suomen
 
läänissä peräti 42 kilometriä 302:sta 260:een kilometriin.
 
läänissä peräti 42 kilometriä 302:sta 260:een kilometriin.
 +
 +
{{Kuva|Vt4_Hannilansalmi_1961.jpg|Hännilänsalmen vaatimaton lossi ja valmistumassa oleva silta vuonna 1961}}
 +
 +
{{Kuva|Vt4_Kotakennaansalmi_1965.jpg|Mainos-TV teki vuonna 1965 ohjelmasarjan nelostiestä. Siinä muun muassa ihmeteltiin Kotakennäänsalmen vanhan sillan tilannetta.}}
  
 
==== Pohjois-Pohjanmaa ====
 
==== Pohjois-Pohjanmaa ====
Rivi 519: Rivi 558:
 
osin keskeneräisenä vuonna 1967. Viikin ja Tattariharjun välinen osuus
 
osin keskeneräisenä vuonna 1967. Viikin ja Tattariharjun välinen osuus
 
rakennettiin kuusikaistaiseksi vuosina 1968-1971. Tattariharjulta tietä
 
rakennettiin kuusikaistaiseksi vuosina 1968-1971. Tattariharjulta tietä
jatkettiin 22 kilometriä Järvenpäähän asti vuosina 1971-1973.
+
jatkettiin 22 kilometriä Järvenpäähän asti vuosina 1971-1973. Viimeiset kilometrit olivat kaksikaistaista moottoriliikennetietä ja tie päättyi ajan tavan mukaan T-risteyksessä vanhaan tiehen.
 +
 
 +
{{Kuva|Vt4_Anas_1978.png|Moottoriliikennetien pohjoinen päätepiste Järvenpään koillispuolella. Peruskartta 1978.}}
 +
 
 +
Lahden ja Porvoon moottoriteiden alkupään valmistuttua tienpitäjillä oli suunnitelma moottoriteiden oman numeroinnin luomiseksi. Lahden moottoritie numerointiinkin M4-kilvin (ja Porvoon moottoritie M7-kilvin). Tällöin vanha tie olisi säilyttänyt valtatien numeronsa. Eurooppateiden numerointi kuitenkin ohjasi moottoritielle. Tämä menettely ei jäänyt pitkäikäiseksi.
 +
 
 +
{{Kuva|Vt4_990_1980.png|Moottoritie numerolla 990 ja E4; vanha valtatie numeron 4 ja 5 vuonna 1980}}
  
 
Oulun keskustan ohi valmistui jo vuonna 1966 kolmen kilometrin
 
Oulun keskustan ohi valmistui jo vuonna 1966 kolmen kilometrin
Rivi 561: Rivi 606:
 
pinta-alaa noin kaksi hehtaaria ja se onkin pinta-alaltaan Suomen
 
pinta-alaa noin kaksi hehtaaria ja se onkin pinta-alaltaan Suomen
 
toiseksi suurin silta heti Heinolan Tähtiniemen sillan jälkeen.
 
toiseksi suurin silta heti Heinolan Tähtiniemen sillan jälkeen.
 +
 +
{{Kuva|Vt4_Tattariharju_1969.jpg|Tattarisuon silta rakenteilla vuonna 1969}}
  
 
[[Kehä III|Kehä III:n]] liittymä on rakennettu kolmesti. Kun Kehä rakennettiin 1960-luvulla, oli alun perin suunnitelmana rakentaa vain yksi ramppi sen ja nelostien väliin. Suunnitelmia kuitenkin muutettiin siten, että nelostien liikennevirran poikki ei käännytä. Moottoritie Järvenpäähän asti rakennettiin 1970-luvulla ja tuolloin liittymäratkaisuksi tuli iso liikenneympyrä Kehän tasoon. Se ei kuitenkaan osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi lyhyiden sekoittumisalueiden takia ja siksi liittymä rakennettiin uudelleen nykyiseksi, jossa on puolisuorat rampit lännestä pohjoiseen ja etelästä länteen.
 
[[Kehä III|Kehä III:n]] liittymä on rakennettu kolmesti. Kun Kehä rakennettiin 1960-luvulla, oli alun perin suunnitelmana rakentaa vain yksi ramppi sen ja nelostien väliin. Suunnitelmia kuitenkin muutettiin siten, että nelostien liikennevirran poikki ei käännytä. Moottoritie Järvenpäähän asti rakennettiin 1970-luvulla ja tuolloin liittymäratkaisuksi tuli iso liikenneympyrä Kehän tasoon. Se ei kuitenkaan osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi lyhyiden sekoittumisalueiden takia ja siksi liittymä rakennettiin uudelleen nykyiseksi, jossa on puolisuorat rampit lännestä pohjoiseen ja etelästä länteen.
Rivi 569: Rivi 616:
  
 
{{Kuva|Vt4_Liittyma_KehaIII_2018.png|Kehä III:n liittymä vuonna 2018}}
 
{{Kuva|Vt4_Liittyma_KehaIII_2018.png|Kehä III:n liittymä vuonna 2018}}
 +
 +
{{Kuva|Vt4_Kaarmekallio_1965.jpg|Kehä III:n ensimmäinen liittymä 1965, kuvaussuunta kohti pohjoista}}
 +
 +
{{Kuva|Vt4_Kaarmekallio_2019.jpg|Kehä III:n liittymä 2020, kuvaussuunta kohti kohti länttä. Etualalla {{St|140|seututien 140}} liittymä}}
  
 
==== Lapin pullonkaulat ====
 
==== Lapin pullonkaulat ====
Rivi 574: Rivi 625:
 
===== Kemi =====
 
===== Kemi =====
  
Kemin keskustan ohittava moottoriliikennetie avattiin vuonna 1976.
+
Keminmaan Laurilan ja Kemin Paattion välinen uusi tie Kemijoen Isohaaran ylitse valmistui vuonna 1975. Sen jatkoksi Kemin keskustan ohittava moottoriliikennetie avattiin vuonna 1980.
 
Vanha valtatie muuttui maantieksi 926.
 
Vanha valtatie muuttui maantieksi 926.
 +
 +
{{Kuva|Vt4_Isohaara_1974.png|Isohaaran seutu vuonna 1974}}
 +
 +
{{Kuva|Vt4_Isohaara_1982.png|Isohaaran seutu vuonna 1982}}
  
 
{{Kuva|Vt4_Isohaara.jpg|Vanha valtatie kulkee
 
{{Kuva|Vt4_Isohaara.jpg|Vanha valtatie kulkee
Rivi 658: Rivi 713:
 
tunnetuksi laulu- ja soitinyhtye Kake Singersin musiikkiesityksestä
 
tunnetuksi laulu- ja soitinyhtye Kake Singersin musiikkiesityksestä
 
"Mäntsälä mielessäin" vuodelta 1979, josta tuli valtakunnallisesti
 
"Mäntsälä mielessäin" vuodelta 1979, josta tuli valtakunnallisesti
erittäin suosittu. Lahdessa oli lisäksi valtakunnallisesti kuuluisa
+
erittäin suosittu.  
 +
 
 +
{{Kuva|Vt4_Mantsala_1965.jpg|Liikennettä Mäntsälässä 1965}}
 +
 
 +
Lahdessa oli lisäksi valtakunnallisesti kuuluisa
 
liikennesumppu: nelos- ja viitostien yhtymäkohta Holman risteys
 
liikennesumppu: nelos- ja viitostien yhtymäkohta Holman risteys
 
kaupungin pohjoispuolella.
 
kaupungin pohjoispuolella.
Rivi 672: Rivi 731:
 
moottoritien ja sen ramppien kohdalle.
 
moottoritien ja sen ramppien kohdalle.
  
Mäntsälän ohitus valmistui vuonna 1988.
+
Mäntsälän ohitus valmistui vuonna 1981.
 +
 
 +
{{Kuva|Vt4_Mantsala_1983.jpg|Moottoriliikennetien rakentamisen aikaan oli numerointi vielä hakusessa. Mäntsälä P 1983}}
  
 
Lahden seudulla tiejärjestelyt muuttuivat useaan otteeseen tieverkon
 
Lahden seudulla tiejärjestelyt muuttuivat useaan otteeseen tieverkon
Rivi 705: Rivi 766:
 
==== Uudet moottoritiet====
 
==== Uudet moottoritiet====
  
Moottoriliikennetie Järvenpään ja Lahden välillä valmistui vuosikymmenen lopulla ja sitä jatkettiin Heinolaan
+
Moottoriliikennetietä rakennettiin Järvenpään ja Lahden välillä 1980-luvulla ja Lahden eteläpuolelle Renkomäkeen tie ulottui vuonna 1985. Järvenpään ja Mäntsälän välinen osuus valmistui viimeisenä, vuonna 1988. Tietä jatkettiin Heinolaan
 
1990-luvulla. Moottoriliikennetie oli valmiina Vierumäelle vuonna 1988.
 
1990-luvulla. Moottoriliikennetie oli valmiina Vierumäelle vuonna 1988.
 
Moottoriliikennetie Heinolaan ja Heinolan sumpun avannut moottoritie
 
Moottoriliikennetie Heinolaan ja Heinolan sumpun avannut moottoritie
Rivi 740: Rivi 801:
  
 
1990-luvun numerointiuudistuksen yhteydessä nelostie
 
1990-luvun numerointiuudistuksen yhteydessä nelostie
linjattiin Lapissa uudelleen kulkemaan Kaamasesta Utsjoelle vuonna 1993. Utsjoelle vievä
+
linjattiin Lapissa uudelleen kulkemaan Kaamasesta Utsjoelle vuonna 1993. Kaamasesta Utsjoelle vievä
tie [[Seututie 970|970]] oli uusittu ja Tenojoen yli Norjaan oli vuonna 1993 valmistunut 316 metriä
+
tie [[Seututie 970|970]] oli uusittu 1980-luvun lopulla ja Tenojoen yli Norjaan oli vuonna 1993 valmistunut 316 metriä
 
pitkä vinoköysisilta Saamen silta, jota
 
pitkä vinoköysisilta Saamen silta, jota
 
kautta tie nyt linjattiin. Kaamasen ja Karigasniemen välinen osuus
 
kautta tie nyt linjattiin. Kaamasen ja Karigasniemen välinen osuus
Rivi 748: Rivi 809:
 
samalla numerolla. Vanhasta Petsamon tiestäkin 7 kilometriä palasi
 
samalla numerolla. Vanhasta Petsamon tiestäkin 7 kilometriä palasi
 
päätieverkkoon, kun Ivalon ja Raja-Joosepin välinen maantie 968
 
päätieverkkoon, kun Ivalon ja Raja-Joosepin välinen maantie 968
rakennettiin uudelleen ja numeroitiin [[Kantatie 91|kantatieksi 91]].
+
rakennettiin uudelleen ja numeroitiin [[Kantatie 91|kantatieksi 91]]. Numero 970 siirtyi Karigasniemen-Utsjoen-Nuorgamin Tenojoen rantatielle.
  
 
{{Kuva|Vt4_Kaamanen_1977.png|Tiet Kaamasessa vuonna 1977. Nelostie kääntyy länteen Karigasniemelle ja tie 970 vie pohjoiseen Utsjoelle. Fennia-kartasto}}
 
{{Kuva|Vt4_Kaamanen_1977.png|Tiet Kaamasessa vuonna 1977. Nelostie kääntyy länteen Karigasniemelle ja tie 970 vie pohjoiseen Utsjoelle. Fennia-kartasto}}
 +
 +
{{Kuva|Vt4_Utsjoki_1980.png|Utsjoen kapeaa tietä vuonna 1980}}
  
 
==== Oulun ja Kemin uudet moottoritiet ====
 
==== Oulun ja Kemin uudet moottoritiet ====
  
1990-luvulla ja 2000-luvulla on Oulun moottori- ja
+
Oulun moottoritielle valmistui vuonna 1981 jatke Kelloon saakka moottoriliikennetienä. Sittemmin 1990-luvulla ja 2000-luvulla on Oulun moottori- ja
 
moottoriliikennetietä jatkettu siten, että tällaista tietä on kaikkiaan
 
moottoriliikennetietä jatkettu siten, että tällaista tietä on kaikkiaan
noin 60 km Limingan Haaransillasta Iin Räinänperään. Tiestä uusin osuus
+
noin 60 km Limingan Haaransillasta Iin Räinänperään. Kellon-Räinänperän osuus valmistui vuonna 1993. Tiestä uusin osuus
 
Limingan ja Kempeleen välillä on ns. kapeata moottoritietä, jossa
 
Limingan ja Kempeleen välillä on ns. kapeata moottoritietä, jossa
 
vastakkaissuuntaisia ajoratoja ei erota keskikaista, vaan kaide.  
 
vastakkaissuuntaisia ajoratoja ei erota keskikaista, vaan kaide.  
Rivi 786: Rivi 849:
 
{{Kuva|Vt4_Joutsa.jpg|Parantamatonta tietä Hartolan ja Joutsan välillä}}
 
{{Kuva|Vt4_Joutsa.jpg|Parantamatonta tietä Hartolan ja Joutsan välillä}}
  
==== Jyväskylä-Kirri ====
+
==== Jyväskylän pohjoinen moottoritie  ====
  
Vuonna 2006 valmistui lyhyt viiden kilometrin mittainen moottoritieosuus Jyväskylän pohjoispuolelle Kirriin. Tämän osuuden jatkamisesta kymmenen kilometrin verran Jyväskylän lentoaseman tienoille on päätös.
+
Vuonna 2006 valmistui lyhyt viiden kilometrin mittainen moottoritieosuus Jyväskylän pohjoispuolelle Kirriin.  
 +
 
 +
Moottoritietä ryhdyttiin vuonna 2019 jatkamaan 17 kilometriä pohjoiseen Laukaan Vehniään. Tie avattiin liikenteelle noin kahdeksan kuukautta suunniteltua aikaisemmin joulukuussa 2021.
 +
 
 +
Kirrin-Vehniän tieosuus rakennettiin pääosin nelostien olemassa olevaan maastokäytävään. Kesällä 2020 siirretiin nelostien liikenne työn ajaksi tien itäpuolelle rakennetulle rinnakkaistielle, jolla on numero 624. Rinnakkaistie jää moottoritien valmistuttua paikalliseen käyttöön.
  
 
==== Äänekosken seutu ====
 
==== Äänekosken seutu ====
  
Äänekoskella otetiin vuonna 2017 käyttöön uusi edellisiä suurempi metsäteollisuuden tuotantolaitos. Puukuljetuksia varten parannetaan lähiseudun teitä ja nelostie muuttuu noin kymmenen kilometrin matkalla moottoritieksi. Eteläinen osuus [[Valtatie 13]]:n risteyksen tienoilla otettiin käyttöön vuonna 2017. Valtateiden risteyskohtaan Huutomäelle rakennettin uusi eritasoliittymä.
+
Äänekoskella otetiin vuonna 2017 käyttöön uusi edellisiä suurempi metsäteollisuuden tuotantolaitos. Puukuljetuksia varten parannettiin lähiseudun teitä ja nelostie muuttui noin kymmenen kilometrin matkalla 2+1- tai 2+2-kaistaiseksi moottoriliikennetieksi. Eteläinen osuus [[Valtatie 13]]:n risteyksen tienoilla otettiin käyttöön vuonna 2017. Valtateiden risteyskohtaan Huutomäelle rakennettin uusi eritasoliittymä. Kotakennäänsalmen 1960-luvun kaarisilta jäi paikallisen liikenteen käyttöön tammikuussa 2019 Tärttämäen sillan valmistuttua.
  
 
{{Kuva|Vt4_Liittyma_Huutomaki.png|Huutomäen liitymä}}
 
{{Kuva|Vt4_Liittyma_Huutomaki.png|Huutomäen liitymä}}
  
==== Oulun moottoritien parantaminen ====
+
==== Oulun moottoritien ja moottoriliikennetien parantaminen ====
 +
 
 +
Oulun moottoritien parantamistyöt aloitettiin vuonna 2017. Töiden yhteydessä on lisättiin ja parannettiin liittymien ramppeja ja joukkoliikenteen saavutettavuutta. Oulun keskustan kohdalla tie levennetään kuusikaistaiseksi. Kempeleen Zatelliitin yritysalueen kohdalle rakennettiin kokonaan uusi liittymä.
 +
 
 +
Tie muutettiin moottoritieksi Kellon ja Haukiputaan liittymien välillä. Tästä Iin Räinänperään ulottunut leveäkaistatie muutettiin ohituskaistoin ja keskikaitein varustetuksi 1+2-tieksi.
  
Oulun moottoritien parantamistyöt aloitettiin vuonna 2017. Töiden yhteydessä lisätään ja parannetaan liittymien ramppeja ja joukkoliikenteen saavutettavuutta. Oulun keskustan kohdalla tie levennetään kuusikaistaiseksi. Kempeleen Zatelliitin yritysalueen kohdalle rakennetaan kokonaan uusi liittymä.
+
Oulujoen sillat osoittautuivat luultua heikkokuntoisemmiksi ja ne uusitaan. Työn on määrä valmistua vuonna 2021.
 +
 
 +
Kiiminkijoen sillan kansi levennetään kolmikaistaiseksi. Tässä yhteydessä työmaa-aikainen kiertotien silta vaurioitui joen tulviessa syyskuussa 2020 ja liikenne ohjattiin Jokikylän kautta kiertoteille teille 848 ja 8460. Silta saatiin asennetuksi paikalleen vasta yli kahden kuukauden kuluttua.
 +
 
 +
==== Oulu-Kemi ====
 +
 
 +
Nelostien kaksikaistaisella osuudella Iin ja Maksniemen välillä ohituspaikkoja on huonosti ja raskaan liikenteen osuus on suuri. Tieosuus parannetaan vuosina 2018-2021 rakentamalla 15 ohituskaistaa: kahdeksan pohjoisen ja seitsemän etelän suuntaan.
  
 
=== Tien lyheneminen ===
 
=== Tien lyheneminen ===
Rivi 807: Rivi 884:
 
ja myöhemmin Utsjoelle, jolloin vertailukelpoinen osuus ulottuu vain
 
ja myöhemmin Utsjoelle, jolloin vertailukelpoinen osuus ulottuu vain
 
Ivaloon.<br> <br>                                       
 
Ivaloon.<br> <br>                                       
{| border="1"
+
{| border="1" class="StdTable col-2-right col-3-right"
 
|-
 
|-
 
|Tieosuus<br>  
 
|Tieosuus<br>  
Rivi 836: Rivi 913:
 
|1265 km<br>  
 
|1265 km<br>  
 
|1117 km<br>  
 
|1117 km<br>  
|} <br>  
+
|} <br>
  
 
=== Rinnakkaistie ===
 
=== Rinnakkaistie ===
  
 
Vanha tie Kehä III:lta Vantaan Hakunilan kupeesta Lusiin on numeroitu
 
Vanha tie Kehä III:lta Vantaan Hakunilan kupeesta Lusiin on numeroitu
tieksi 140. Pohjoisempana ei tätä "numerointistandardia" noudateta,
+
{{St|140|seututieksi 140}}. Pohjoisempana ei tätä "numerointistandardia" noudateta,
 
vaan vanha nelostie Oulun ympäristössä on numeroltaan 847, Kemin
 
vaan vanha nelostie Oulun ympäristössä on numeroltaan 847, Kemin
 
kohdalla 926 ja Kemihaarasta Keminmaalle 921.
 
kohdalla 926 ja Kemihaarasta Keminmaalle 921.

Versio 27. helmikuuta 2022 kello 23.26


4 E75

Valtatie 4 Helsinki-Utsjoki, 1283 km


Helsinki-Äänekoski
Äänekoski-Ii
Ii-Vuotso
Vuotso-Utsjoki

Tiekuvaus 0004.png


Helsinki
Lahti 97 Lahti
Jyväskylä 275 178 Jyväskylä
Oulu 610 513 335 Oulu
Kemi 715 618 440 105 Kemi
Rovaniemi 835 738 560 225 120 Rovaniemi
Sodankylä 965 868 690 355 250 130 Sodankylä
Ivalo 1128 1031 853 518 413 293 163 Ivalo
Inari 1167 1070 892 557 452 332 202 39 Inari
Utsjoki 1294 1197 1019 684 579 459 329 166 127

Geometriaa

Tien Mutkaisuusprofiili

Tieosuus Helsinki-Jyväskylä

Suunnanmuutoksia alle 30°/km 228 km 87 %
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km 28 km 11 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km 7 km 3 %

Border

Tieosuus Jyväskylä-Oulu

Suunnanmuutoksia alle 30°/km 272 km 80 %
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km 55 km 16 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km 13 km 4 %

Border

Tieosuus Oulu-Rovaniemi

Suunnanmuutoksia alle 30°/km 169 km 77 %
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km 46 km 21 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km 5 km 2 %

Border

Tieosuus Rovaniemi-Utsjoki

Suunnanmuutoksia alle 30°/km 202 km 44 %
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km 171 km 38 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km 81 km 18 %

Border

Vaihtoehtoisia reittejä

Päätepisteet Kautta Tiet Matka
Helsinki-Sodankylä
Oulu-Rovaniemi

4 965
Kuopio-Kajaani-Kuusamo-Kemijärvi

4 5 1053
Helsinki-Rovaniemi
Oulu

4 835
Kuopio-Kajaani-Pudasjärvi

4 5 22 78 902
Helsinki-Oulu
Heinola-Jyväskylä

4 611
Mikkeli-Kuopio-Iisalmi

4 5 88 4 683
Tampere-Jyväskylä

3 9 4 663
Tampere-Orivesi-Lapua-Kaustinen-Ylivieska

3 9 66 19 63 86 8 4 698
Parkano-Kaustinen-Ylivieska

3 19 63 86 8 4 688
Helsinki-Jyväskylä
Lahti-Heinola

4 274
Lahti-Jämsä

4 24 9 278
Hämeenlinna-Padasjoki-Jämsä

3 10 53 24 9 288

Tuulilasivideoita

Kuvaus

Nelostie on Suomen päästä päähän kulkeva valtaväylä ja pisin yhtäjaksoisesti numeroitu tie. Tie on moottoritietä Helsingistä Heinolan Lusiin, Vaajakoskelta Jyväskylään ja Oulun ohitse Limingasta Haukiputaan korkeudelle. Muilta osin tie on kaksikaistainen. Tietä leimaa erittäin korkea raskaan liikenteen määrä. Tie on koko matkaltaan numeroitu eurooppatieksi E75 ja lisäksi Limingan ja Keminmaan välillä E8:ksi.

Lusin ja Jyväskylän välinen osuus on pääosin uudelleenrakennettu ohituskaistatieksi ja on varsin sujuva.

Jyväskylän pohjoispuolinen osuus noin 150 km:n matkalla on varsin mäkinen ja mutkainenkin, kunnes laskeudutaan Pihtiputaan ja Pyhäjärven välillä alkaville Pohjanmaan tasangoille. Äänekosken ja Pihtiputaan välillä on ohituskaistoja ja lisäksi tietä on tehty nelikaistaiseksi Jyväskylän pohjoispuolella vajaan 10 kilometrin matkalla.

Äänekosken kohdalla on noin 10 kilometrin mittainen moottori- ja moottoriliikennetieosuus.

Pohjanmaan etelärajalta Oulun eteläpuolelle tie on suorana ja leveänä varsin letkeä ajettava. Oulun eteläpuolelta Limingan Haaransillalta alkaa lähes 40 kilometrin mittainen moottoritieosuus, joka jatkuu moottoriliikennetienä Iin eteläpuolelle. Tästä eteenpäin Kemiin asti tie on näennäisesti sujuva, mutta suuren liikennemäärän takia ohitusmahdollisuuksia on yllättävän vähän ja raskasta liikennettä on paljon.

Oulun moottoritietä Limingassa

Kemi ohitetaan moottoritietä, joka jatkuu Keminmaalta valtatienä 29 Tornioon. Nelostie jatkaa Kemijokivartta Rovaniemelle, joka läpäistään nelikaistaista tietä. Rovaniemen pohjoispuolella tien laatu liikennemääriin nähden on hyvä. Saariselän ja Inarin välillä tie on varsin mutkainen ja ohituspaikkoja on muita osuuksia selvästi vähemmän. Tunturiin tie nousee Saariselän taajaman jälkeen Kaunispäälle ja toisen kerran Inarin ja Utsjoen väliselle tunturiylängölle. Muuten tie Lapissa kulkee metsiä ja soita halkoen.

Nelostie Kaunispään ja Urupään maisemassa
Tie mutkittelee Myössäjärven rantoja Ivalon ja Inarin välillä

Utsjoella tie ylittää Tenojoen Saamen siltaa ja päättyy sen toisella puolella Norjan tieverkkoon. Eurooppatie E75 jatkuu Varanginniemen itäkärkeen Vardøhön.

Ruotsalainen-järven ylittävä Tähtiniemen silta Heinolassa oli valmistuessaan vuonna 1993 maan pisin silta (924 metriä, pääaukot 165 m ja 127 m) ja on edelleenkin pinta-alaltaan maan suurin silta.

Porttipahdan tekojärven ylittävä pengertie

Historiaa

Lappi ja Petsamon tie

Alkuperäinen vuonna 1938 määrätty nelostien reitti kulki Helsingistä Petsamoon. Matka nelostietä Helsingin ja Petsamon välillä oli 1498 kilometriä.

Rajan taakse jäänyt osuus Petsamon tietä
Petsamon tietä 1930-luvulla Petsamovuonon rannalla
Petsamon tien viimeisiä mutkia Liinahamarissa ennen tien päättymistä meren rantaan

Rovaniemen ja Kemin välinen osuus oli avattu yleisenä tienä 1840-luvulla. Rovaniemeltä itään Vikajärvelle tie ulottui samoin 1840-luvulla. Vikajärveltä jatkettiin tien rakentamista pohjoiseen vuonna 1849, mutta rakentaminen jäi kesken muun muassa katovuosien takia. Loppujen lopuksi Vikajärven-Sodankylän tie rakennettiin vasta vuosina 1898-1902. Tie Sodankylästä silloiseen Inarin Kyröön, nykyiseen Ivaloon valmistui vuonna 1914.

Venäjän keisari teki vuonna 1916 päätöksen tien jatkamisesta kohti Jäämeren rantaa. Tienrakennus keskeytyi kuitenkin alkuunsa vuoden 1917 tapahtumien takia. Vuonna 1920 Petsamo liitettiin Tarton rauhassa Suomeen ja tielle nähtiin entistäkin suurempi strateginen merkitys. Työmaan jatkamispäätös tehtiin vuonna 1921. Tien rakentamista hidasti sen sijoittuminen ilmastollisesti vaikealle alueelle ja kauas asutuksesta. Sitä rakennettiin osuus kerrallaan yli 10 vuoden ajan: Vuonna 1923 oli valmiina tien ensimmäinen 78 km:n mittainen osuus Nautsiin lähelle nykyistä Suomen, Norjan ja Venäjän rajapistettä. Seuraavana vuonna tie ulottui Pitkäjärvelle, vuonna 1927 Yläluostariin ja 1929 saavutettiin Jäämeri Trifonanniemessä Petsamovuonossa. Liinahamariin Petsamovuonon suulle tie ulottui vuonna 1931 ja tätä vuotta pidetään tien valmistumisvuotena, vaikka viimeistelytyöt jatkuivatkin vuoteen 1933 asti. Valmistuttuaan Petsamon tie nousi legendaariseksi matkailutieksi.

Vanhaa Petsamon tietä nykyasussaan (seututie 969 Ivalo-Nellim-Virtaniemi)
Vuotson tulli vuonna 1937. Inarin, Enontekiön, Ustjoen ja Petsamon kuntien alue oli vuodesta 1924 aina 1940-luvun lopulle verovapaata aluetta, jonne sai tuoda Norjasta veroitta tavaraa ja elintarvikkeitta edellyttäen, että ne käytetään tällä alueella. Aluksi tavaraliikennettä valvottiin Vuotsossa sijainneella tulliasemalla, mutta toiminta siirrettiin 1930-luvun lopulle Laanilaan Inarin ja Sodankylän kuntien rajalle.

Tie Ivalosta Inariin valmistui vuonna 1925. Tietä jatkettiin vuosina 1931-1934 ensin Kaamaseen ja vuosina 1936-1939 Utsjoen suuntaan Syysjärvelle. Sodan syttyminen pysäytti myös tien rakentamisen. Vasta vuonna 1959 valmistui maantie Utsjoelle ja sitä 1960-luvun alussa vielä jatkettiin Tenojokivartta Nuorgamin kylään Norjan rajalle.

Ivalon eteläpuolella etelään ajettaessa noustiin Kaunispäälle jyrkkää mäkeä. Kuorma-autoilijoiden keskuudessa kulki juttu, että mäen alla on magneetti, joka lähes pysäyttää autojen etenemisen. Tieosuus saikin nimekseen Magneettimäki ja se on edelleenkin olemassa museotienä nelostien rinnalla.

Magneettimäki. Nykyinen nelostien linjaus 1970-luvulta lisätty karttaan punaisella.
Tienviitta Rovaniemellä vuonna 1937

Rauhanteko katkaisi nelostien Ivalon-Petsamon osuuden ensin Nautsiin ja vuoden 1947 "maakaupan" jälkeen Virtaniemeen. Nelostie suunnattiin pohjoiseen: Ivalosta Inariin ja edelleen Kaamasen kautta Karigasniemelle Norjan rajalle. Virtaniemen tie jäi maantieksi.

Tienviitta Ivalossa suunnanmuutoksen jälkeen

Pohjoisen Suomen jälleenrakennus

Sodan jälkeen Lapin ja pohjoisen Oulun läänin tieverkko oli lähes raunioina ja koko 1940-luku käytännössä oli jälleenrakennuksen aikaa. Merkittävä osa työstä kului tuhottujen siltojen uudelleen rakentamiseen.

Saksalaiset joukot räjäyttivät Iijoen rautatie- ja maantiesillan syyskuussa 1944. Korvaava uusi silta valmistui vuonna 1949.

Oulun ja Kemin välinen valtatieosuus on ensimmäisiä uudelleenrakennuskohteita; työtä tehtiin vuosina 1951-1955. Rovaniemen ja Koivun välinen osuus oli vuorossa vuosina 1955-1956. Rovaniemen-Sodanlylän osuutta oiottiin vuosina 1953-1959 ja vuosina 1961-1968 sille laskettiin öljysorapäällyste. Vasta vuonna 1978 nelostie oli kokonaan päällystetty, kun Kakslauttasessa päällystettiin viimeiset metrit.

Oulujoen ja Kemijoen sillat

Oulujoen suuhun Ouluun oli kaavailtu siltaa jo 1840-luvulla, mutta hanke ei tuolloin toteutunut. Joki oli vuolas ja monihaarainen. Viimein vuosina 1867-1869 rakennettiin puiset kaarisillat Pokkisenväylän, Ämmänväylän ja Tuiranväylän yli. Tuiran sillan jänneväli oli tuolloisella tekniikalla erittäin suuri: Silta oli kolmiaukkoinen ja jännevälit olivat 38, 46 ja 38 metriä. Ämmänväylän silta sortui vuoden 1889 jäiden lähdössä ja Tuirankin silta jouduttiin rakentamaan uudelleen jo vuonna 1909. Ämmänväylän silta korvattiin teräksisellä ristikkokaarisillalla vuonna 1890. Pokkisen puusilta korvattiin vuonna 1924 valmistuneella teräsbetonisella palkkisillalla. Tuiranväylän nykyinen silta on valmistunut vuonna 1948 ja Ämmänväylän vuonna 1950. Merikosken voimalan rakentamisen yhteydessä Oulujokeen syntyi neljäs haara: Alakanava. Tämän ylittävä kaarisilta valmistui vuonna 1946. Pokkisen sillan vierelle valmistui toinen silta vuonna 1958.

Vastavalmistunut Pokkisen silta

Kemijoen suun ylittävät Isohaaran ja Vähähaaran sillat valmistuivat vuonna 1903, kun rautatie ulotettiin Tornioon asti. Isohaaran sillan pääjänneväli oli tuolloin ennätyksellinen, 125 metriä. Saksalaiset tuhosivat sillat perääntyessään Kemistä lokakuussa 1944. Tämä katkaisi rautatieliikenteen Lappiin. Pohjolan Voima Oy teki vuonna 1945 valtiolle esityksen, jolla se tarjoutui rakentamaan Kemijoen yli uuden sillan toukokuuhun 1946 mennessä, jos se saa rakentaa sillan yhteyteen vesivoimalan. Esitys hyväksyttiin ja tilapäinen silta valmistui aikataulun mukaisesti. Varsinainen uusi silta avattiin kesällä 1947. Rautatien rinnalla kulkee maantie voimalapatoa pitkin. Voimalan alapuolelle valmistui vuonna 1976 uusi Kemijoen silta Kemin osana uutta Kemin ohitustietä.

Vuoden 1938 linjaus

Helsingistä tie lähti yhdessä viitostien kanssa Tuusulan Hyrylään, josta Hyvinkäälle, nykyisten teiden 290, 54, 2951, 3190 ja 53 reittiä Hausjärven ja Lammin kautta Padasjoelle. Padasjoelta Lahteen kulkenut tie oli kantatie ja numeroltaan 58. Kantatie 58 kulki vanhoja maantietä Maakesken, Kurhilan, Vesivehmaan ja Paimelan kautta Padasjoen ja Lahden välillä.

Valtatiet 4 ja 5 Tuusulan Hyrylässä
Valtatie 4 Hyvinkään läpi
Valtatiet 4, 10 ja 12 Tuuloksen ja Lammin seudulla

Nelostien numerointi Helsingistä Hyvinkään ja Lammin kautta Padasjoelle perustui siihen, että reitti oli lyhyempi kuin tuolloinen tie Lahden kautta. Pääosa Helsingin ja Jyväskylän välisestä liikenteestä kuitenkin suuntautui Lahden kautta.

Padasjoen ja Kuhmoisten välillä tie kulki nykyisten teiden 3254 ja 3255 reittiä Toritun kautta. Kuhmoisten ja Jämsän välillä tie taas kulki ennen uudemman linjauksen rakentamista Hassin kautta; tie on nykyisin 3291. Kuhmoisten ja Jämsän välistä osuutta ruvettiin uusimaan nykyiselle tien 24 reitille Harjunsalmen kautta vuonna 1937. Sota kuitenkin keskeytti työt ja tämä uusi 34 kilometriä pitkä tieosuus valmistui vasta vuonna 1995. Työtä jatkettiin vuosina 1953-1956 1930-luvun suunnitelmien pohjalta ja tie todettiin jo valmistuessaan vanhanaikaiseksi. Padasjoen ja Kuhmoisten välinen osuus rakennettiin uudelleen vuosina 1957-1960.

Nelostien linjaus Helsingistä Jämsään 1938-1963

Helsinki
Hyrylä 30 Hyrylä
Hyvinkää 66 36 Hyvinkää
Lammi 109 79 43 Lammi
Padasjoki 151 121 85 42 Padasjoki
Jämsä 229 199 163 120 78 Jämsä
Jyväskylä 290 260 224 181 139 61

Helsinki-Hyvinkää-Lammi-Padasjoki-Jyväskylä-linjauksen etäisyystaulukko

Jyväskylän ja Oulun välillä tien linjaus kulki varsin lähellä nykyistä nelostietä Jyväskylän ja Äänekosken välistä osuutta lukuun ottamatta: Tie kulki Laukaan kautta nykyisten teiden 637 ja 642 linjaa. Myös Kärsämäen ja Pulkkilan osuus poikkesi nykyisestä linjauksesta kulkemalla Vähä Lamujärven rantojen kautta Piippolaan.

Sodan jälkeen Petsamon tie katkesi ja se päättyy nykyisin Inarin Virtaniemeen seututienä 969. Nelostie linjattiin Ivalon, Inarin ja Kaamasen kautta Norjan rajalle Utsjoen Karigasniemelle, jonne oli Kaamasesta rakennettu saksalaisia sotajoukkoja palveleva tie vuosina 1941-1944. Utsjoen kirkolle ei tuolloin vielä ollut kunnollista maantietä. Ivalojoen ylittävä silta valmistui vuonna 1951 ja Karigasniemen rajasilta Inarijoen yli vuonna 1958.

Eteläisin Suomi

1950-luvulla käytiin vuosikausien ajan "tiesotaa": kilpailua siitä, mitä kautta nelostie linjataan. Päävaihtoehtoja oli kolme: Päijänteen itä- ja länsirantaa seuraavat tiet ja ehdotus kokonaan uuden tien rakentamiseksi silloisen nelostien tuntumaan Hyvinkään pohjoispuolelta Arolammilta Padasjoen Kaukelaan Arrakosken luoteispuolelle. Tätä kolmatta vaihtoehtoa ei koskaan toteutettu.

Padasjoen Kaukela vuonna 2006. Entinen nelostie on saanut päällysteen.

Vuosina 1951-1953 rakennettiin uusi tie Helsingistä Lahteen. Mäntsälän ja Lahden välille tehtiin soratie vuosina 1951-1953 ja se päällystettiin vuosien 1955-1957 kesinä. Helsingin ja Mäntsälän välinen osuus rakennettiin vuosina 1953-1959 suoraan kestopäällystetyksi. Aivan Helsingin päätä lukuun ottamatta tie rakennetiin vankityövoimalla. Samoihin aikoihin rakennettiin uudelleen kantatie 58 Lahti-Vääksy-Padasjoki. Tiehen kuului uusi kaarisilta Vääksyn kanavan yli. Silta valmistui vuonna 1959 ja kanavasulun kohdalla ollut kääntösilta jäi paikallisen liikenteen käyttöön.

Koska nyt oli Päijänteen länsipuolelle valmistunut uusi korkeatasoisempi tie, tästä luontevasti syntyi uusi valtatiereitti ja heinäkuussa 1963 Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö tekikin päätöksen nelostien siirtämiseksi reitille Helsinki-Lahti-Padasjoki. Tällöin tie 58 lakkasi ja myös Helsingin ja Tuusulan kautta Hyvinkäälle kulkeva valtatie muuttui maantieksi. Tie sai aikanaan numeron 137 ja vuoden 1994 tienumerointimuutoksessa se palasi osaksi päätieverkkoa kantatienä 45. Loput Hyvinkään ja Padasjoen välisestä entisestä valtatiestä on maanteinä lukuunottamatta pohjoisinta osuutta, joka on nykyisin kantatie 53.

Kantatie 59 Päijänteen itäpuolella

Päijänteen itäpuolen tie Heinolan Lusista Toivakkaan oli numeroltaan 59. Numerointi jatkuo Kanavuoreen saakka, kun valtatien 13 uusi linjaus Kangasniemestä Lievestuoreelle valmistui.

Tie ei ollut korkeatasoinen, vaan kapea ja mutkainen 2000-luvun kunnostukseen saakka. Oravakivensalmessa Joutsan eteläpuolella oli vuoteen 1953 saakka käsivetoinen lossi, jonka kantavuus oli 8 tonnia. Vuoden 1953 ristikkosilta kävi ahtaaksi ja sen kantavuuskin oli vaatimaton ja se korvattiin vuonna 1992 uudella sillalla.

Joutsaan valmistui 1960-luvun puolessa välissä uusi silta. Siihen asti kuljettiin keskustaajaman lävitse. Suomen tiekartta 1966

Keski-Suomi

Jämsän ja Jyväskylän välinen osuus rakennettiin uudelleen kahdessa vaiheessa vuosien 1956-1963 aikana. Viimeinen valmistunut kohta oli Jämsänjoen silta, vuonna 1963.

1950-luvulla luonnehdittiin Jyväskylän pohjoispuoleista osuutta lähinnä surkeaksi. Tie oli mutkainen, kelirikkoaikaan lähes käyttökelvoton ja liikkumista hidastivat pitkät lossiyhteydet Keiteleen yli Äänekosken Mämmensalmella ja Viitasaaren Hännilänsalmella. Erityisesti Mämmensalmella jonotus saattoi kestää tuntejakin, koska lossiväylä oli verraten pitkä, noin 400 metriä. Mämmensalmen pullonkaulan takia osa liikenteestä hakeutuikin reitille Laukaa-Sumiainen-Konginkangas. Tälläkin reitillä oli lossi Matilanvirrassa Ylä- ja Ala-Keiteleen välissä, mutta tämä lossiväylä oli lyhyempi.

Mämmensalmen pullonkaulaa ruvettiin purkamaan työllisyystöinä vuonna 1950 ryhtymällä rakentamaan uutta tietä lännemmäksi Kivisalmen poikki. Koska työtä tehtiin lapiolinjalla ja työllisyystöiden silloisen rytmin mukaisesti kesäksi työt keskeyttäen, työmaa kesti peräti yli viisi vuotta ennen kuin vuonna 1956 kiertotie oli valmis. Mämmensalmen töiden valmistuttua ryhdyttiin rakentamaan tienoikaisua Jyväskylästä suoraan Äänekoskelle; töitä tehtiin vuosina 1957-1960; tie avattiin käyttöön vuonna 1959. Äänekosken pohjoispuolella tehtiin samaan aikaan töitä ja uusi nelostie valmistui Oulun läänin rajalle asti vuoteen 1962 mennessä.

Mämmensalmen langerpalkkisillan söivät kasvaneet ajoneuvomassat purkukuntoon runsaassa 30 vuodessa. Jo 1970-luvulla sillan korkeusrajoitus tuli erikoiskuljetusten ongelmaksi. Silta korvattiin uudella vuonna 1990.

Mämmensalmen vanha silta, joka purettiin uuden valmistuttua.

Jyväskylän ja Äänekosken välisen oikaisun valmistuttua Äänekosken ja Suolahden keskustat jäivät sivuun nelostiestä ja Laukaalta alkanut kantatie 69 siirrettin alkamaan Jyväskylästä. Muutos astui voimaan marraskuussa 1962, jolloin uusi tie numeroitiin nelostieksi.

Suomen viimeinen valtatiellä ollut lossi poistui käytöstä, kun nelostielle Viitasaaren eteläpuolelle valmistui Hännilänsalmen silta vuonna 1961. Tämä silta oli yksi tuona aikana rakennetuista kuudesta suuresta pääteiden riippusillasta.

Äänekosken kohdalla vesistön ylitti Kotakennäänsalmessa vanha teräsristikkosilta, jota vaivasivat sekä painorajoitukset että korkeusrajoitus. Sillan rinnalle valmistui vuonna 1966 tyyppipiirustuksiin perustunut langerpalkkisilta. Sen suunnittelussa oli tehty virheitä ja sen riipputangoissa havaittiin värähtelyn aiheuttamia vaurioita jo vuonna 1967. Vauriot korjattiin ja silta on edelleen paikallisliikenteen käytössä tiellä 6424. Sille tehtiin peruskorjaus vuonna 2013.

Nelostien lukuisat oikaisut lyhensivät tien pituutta Keski-Suomen läänissä peräti 42 kilometriä 302:sta 260:een kilometriin.

Hännilänsalmen vaatimaton lossi ja valmistumassa oleva silta vuonna 1961
Mainos-TV teki vuonna 1965 ohjelmasarjan nelostiestä. Siinä muun muassa ihmeteltiin Kotakennäänsalmen vanhan sillan tilannetta.

Pohjois-Pohjanmaa

Sekä Oulun etelä- että pohjoispuolella alkuperäinen nelostie oli kaikkea muuta kuin nykyinen verraten suora väylä. Suurin yksittäinen oikaisu oli tien linjauksen vetäminen Kärsämäeltä pohjoiseen Pulkkilaan.

Linjaus Kärsämäeltä Piippolan kautta Pulkkilaan.

Pulkkilan-Vornan osuus jäi vuosina 1966-1970 rakennetun Uljuan tekoaltaan alle.

Oulun pohjoispuolella isot joet ylitettiin säännönmukaisesti yhdistettyjä maantie- ja rautatiesiltoja. Tien vieminen rautatien luokse vaati joskus varsin suuria mutkia.

Nelostien mutkittelua Haukiputaalla ja Iissä

Varhaiset moottoritiet

Nelostien rakentaminen moottoritieksi aloitettiin vuonna 1964 ja ensimmäinen osuus Helsingissä Koskelantieltä Viikkiin avattiin vielä osin keskeneräisenä vuonna 1967. Viikin ja Tattariharjun välinen osuus rakennettiin kuusikaistaiseksi vuosina 1968-1971. Tattariharjulta tietä jatkettiin 22 kilometriä Järvenpäähän asti vuosina 1971-1973. Viimeiset kilometrit olivat kaksikaistaista moottoriliikennetietä ja tie päättyi ajan tavan mukaan T-risteyksessä vanhaan tiehen.

Moottoriliikennetien pohjoinen päätepiste Järvenpään koillispuolella. Peruskartta 1978.

Lahden ja Porvoon moottoriteiden alkupään valmistuttua tienpitäjillä oli suunnitelma moottoriteiden oman numeroinnin luomiseksi. Lahden moottoritie numerointiinkin M4-kilvin (ja Porvoon moottoritie M7-kilvin). Tällöin vanha tie olisi säilyttänyt valtatien numeronsa. Eurooppateiden numerointi kuitenkin ohjasi moottoritielle. Tämä menettely ei jäänyt pitkäikäiseksi.

Moottoritie numerolla 990 ja E4; vanha valtatie numeron 4 ja 5 vuonna 1980

Oulun keskustan ohi valmistui jo vuonna 1966 kolmen kilometrin mittainen moottoritieosuus ja samana vuonna vajaan kahden kilometrin mittainen moottoritieosuus Jyväskylän eteläpuolelle.

Jyväskylän moottoritie on sittemmin lakkautettu ja se on jäänyt yhdystieksi 6018. Alkuperäisiin visioihin kuului moottoritien jatkaminen halki Jyväskylän Rautpohjasta Taulumäelle. 1970-luvun lopulle tultaessa yhdyskuntasuunnittelun ismit olivat nopeasti muuttuneet ja kaupungin ohikulkua varten rakennettiin Rantaväylä keskustan ja Jyväsjärven väliin. Rantaväylän rakentaminen aloitettiin kolmessa jaksossa vuonna 1979 ja koko väylä oli avoinna liikenteelle lokakuussa 1989.

Jyväskylä vuonna 1977. Huomaa, että valtatie 23 on vielä kantatie 65.
Jyväskylän eteläinen entinen moottoritie vuoden 2007 asussaan

Entinen moottoritie kuitenkin geometrialtaan kannusti epäsuotavaan liikennekäyttäytymiseen ja tieosuus onkin kavennettu 1+1-kaistaiseksi kaduksi.

Kavennettu entinen moottoritie vuonna 2011
Jyväskylän kaupungin hyväksymä liikennesuunnitelma vuodelta 1968

Nelostien ja Kehä I:n liittymä Helsingissä rakennettiin kolmitasoliittymäksi, koska kaakkoisen sektorin maankäyttöä rajoitti Malmin hautausmaa. Tätä ratkaisua tukivat maaston muodot: Liittymä on rakennettu läpi korkean kallion, johon osa silloista on perustettu. Liittymässä käytettin ensi kertaa kaarevia ramppisiltoja.

Kehä I:n liittymä

Nelostiellä Helsingissä sijaitsee mielenkiintoinen kuriositeetti: Tie Tattarisuon poikki on rakennettu vuonna 1970 valmistuneelle sillalle, joka on piilossa maakerrosten alla. Sillalla on pituutta 470 metriä ja se on edelleenkin yksi maamme pisimmistä silloista. Sillalla on pinta-alaa noin kaksi hehtaaria ja se onkin pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin silta heti Heinolan Tähtiniemen sillan jälkeen.

Tattarisuon silta rakenteilla vuonna 1969

Kehä III:n liittymä on rakennettu kolmesti. Kun Kehä rakennettiin 1960-luvulla, oli alun perin suunnitelmana rakentaa vain yksi ramppi sen ja nelostien väliin. Suunnitelmia kuitenkin muutettiin siten, että nelostien liikennevirran poikki ei käännytä. Moottoritie Järvenpäähän asti rakennettiin 1970-luvulla ja tuolloin liittymäratkaisuksi tuli iso liikenneympyrä Kehän tasoon. Se ei kuitenkaan osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi lyhyiden sekoittumisalueiden takia ja siksi liittymä rakennettiin uudelleen nykyiseksi, jossa on puolisuorat rampit lännestä pohjoiseen ja etelästä länteen.

Kehä III:n liittymä vuonna 1967
Kehä III:n liittymä vuonna 1991
Kehä III:n liittymä vuonna 2018
Kehä III:n ensimmäinen liittymä 1965, kuvaussuunta kohti pohjoista
Kehä III:n liittymä 2020, kuvaussuunta kohti kohti länttä. Etualalla seututien 140 liittymä

Lapin pullonkaulat

Kemi

Keminmaan Laurilan ja Kemin Paattion välinen uusi tie Kemijoen Isohaaran ylitse valmistui vuonna 1975. Sen jatkoksi Kemin keskustan ohittava moottoriliikennetie avattiin vuonna 1980. Vanha valtatie muuttui maantieksi 926.

Isohaaran seutu vuonna 1974
Isohaaran seutu vuonna 1982
Vanha valtatie kulkee yksikaistaisena Kemijoen Isohaaran voimalaitospatoa. Liikennettä ohjataan liikennevaloin.
Rovaniemi

Rovaniemi sijaitsee Lapin valtavirtojen Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa. Paikka on keskeinen, mutta leveiden jokien halkoma alue on liikenteellisesti haastava.

Vuonna 1967 valmistui tieosuus Rovaniemen entisen ratapihan käpi keskustan halki ja edelleen uuden Ounasjoen sillan yli kaupungin koillispuolelle. Nelostien liikenne siirtyi pois kaupungin katuverkosta.

Rovaniemi

Vuonna 1934 valmistui rautatie Rovaniemeltä Kemijärvelle. Rautatie ylitti Rovaniemellä Kemijoen kahdesti kahta vuonna 1930 valmistunutta komeaa ristikkosiltaa pitkin: Ounaskosken ja Suutarinkorvan siltaa. Ounasjoen suiston yli ei rataa rakennettu uiton, hankalan maaperän ja joen leveyden takia. Sillat otettiin myös autoliikenteen käyttöön rakentamalla niihin puukannet. Rovaniemen silloista tulikin Jäämerentien merkittäviä nähtävyyksiä.

Siltoja kohtasi tuho lokakuussa 1944, kun saksalaiset perääntyessään polttivat käytännössä koko Rovaniemen silloisen kauppalan ja räjäyttivät Kemijoen sillat. Ounaskosken sillan tuho oli täydellinen, mutta Suutarinkorvan sillan saivat pioneerit jollain tavalla liikennöitävään kuntoon. Jälleenrakennus kesti vuoteen 1951, jolloin sillat olivat valmiina uudelleen rakennettuina. Välivuosina talvella kuljettiin jokien yli jäätä pitkin ja kesäaikaan lähelle nykyistä Jätkänkynttilän siltaa rakennettiin tilapäinen puusilta. Ounasjoen sillasta rakennettiin kaksikantinen: Junat kulkivat ylätasolla ja autot alatasolla. Suutarinkorvan silta oli yksikantinen. Kun juna lähestyi, autoliikenne keskeytettiin.

Vuonna 1967 valmistui tieosuus Rovaniemen entisen ratapihan käpi keskustan halki ja edelleen uuden Ounasjoen sillan yli kaupungin koillispuolelle. Nelostien liikenne siirtyi pois kaupungin katuverkosta.

Ounaskosken silta
Ounaskosken sillan autokansi

Ounaskosken silta kävi autoistumisen takia pullonkaulaksi. Ounasjoen yli ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1965 rakentamaan 240 metriä pitkää kotelopalkkisiltaa, jonka jännevälit ovat 50, 70, 70 ja 50 metriä. Sillan päällysrakennetta rakennettiin ulokevaluna 3,5 metrin osissa. Toista pääjännettä valettaessa tukitelineet sortuivat ja valu vaurioitui. Vahinko myöhästytti sillan valmistumista kaksi kuukautta ja silta avattiin elokuun lopussa vuonna 1967.

Ounasjoen sillan avaaminen vei nelostien liikenteen pois kaupungin keskustasta ja Ounaskosken sillalta. Ounaskosken silta oli kuitenkin edelleen pullonkaula, koska Kemijoen itäpuolen asutus laajeni. Vuonna 1989 tilanne muuttui radikaalisti: Kemijoen yli kantatien 78 uudelle linjaukselle valmistui poikkeuksellisen näyttävä Suomessa uutta tekniikkaa edustanut vinoköysisilta, joka sai nimekseen Jätkänkynttilä.

Jätkänkynttilä

Suutarinkorven silta oli yhdistetyssä juna- ja autokäytössä vuoteen 1992 asti, jolloin sen rinnalle valmistui maantiesilta.

Nelostietä parannettiin 1990-luvun puolessavälissä jatkamalla nelikaistaista osuutta Ounasjoen yli Saarenkylään ja muuttamalla Kuusamoon vievän kantatien 81 risteys eritasoliittymäksi. Seuraava kehitysaskel otettiin loppuvuodesta 2007, kun nelostien kaupungin keskustaan jättämä haava kurottiin umpeen rakentamalla tiekaukalon päälle suuri liikekeskus.

Mäntsälä ja Lahti

Viikonloppuliikenteen huomattavan nopea kasvu aiheutti suuria hankaluuksia Mäntsälässä ja Lahdessa, jossa nelostie kulki keskustan läpi. Seikka tuli laajemminkin tunnetuksi laulu- ja soitinyhtye Kake Singersin musiikkiesityksestä "Mäntsälä mielessäin" vuodelta 1979, josta tuli valtakunnallisesti erittäin suosittu.

Liikennettä Mäntsälässä 1965

Lahdessa oli lisäksi valtakunnallisesti kuuluisa liikennesumppu: nelos- ja viitostien yhtymäkohta Holman risteys kaupungin pohjoispuolella.

Lahden seutu ennen suuria tiehankkeita. Fennia-kartasto 1977.

Vuonna 1983 alussa valmistui pitkään odotettu Lahden ohikulkutie kaupungin itä- ja pohjoispuolelle Ala-Okeroisista Renkomäen ja Joutjärven kautta Holmaan. Tie oli aluksi kaksikaistainen ja verraten pitkä kaupungin keskustan läpi kulkevaan reittiin verrattuna: noin seitsemän kilometriä pitempi. Tien linjausta kummasteltiin: Siinä oli muutama erikoisen näköinen mutka. Mutkat johtuivat siitä, että tie oli rakennettu tulevan moottoritien ja sen ramppien kohdalle.

Mäntsälän ohitus valmistui vuonna 1981.

Moottoriliikennetien rakentamisen aikaan oli numerointi vielä hakusessa. Mäntsälä P 1983

Lahden seudulla tiejärjestelyt muuttuivat useaan otteeseen tieverkon täydennyttyä. Nykyisin ohikulkutie on osa nelostien ja valtatien 24 linjausta. Suunnilleen alkuperäisessä asussaan se on Kymijärven (Vt4/Vt5) liittymän ja Holman välillä.

Vt4_Lahti1.jpg Vt4_Lahti2.jpg
Lähtötilanne Ohikulkutie 1983
Vt4_Lahti3.jpg Vt4_Lahti4.jpg
Moottoriliikennetie, uusi

eteläinen sisääntulo 1980-luku

Moottoriliikennetie

Heinolaan 1993

Vt4_Lahti5.jpg Vt4_Lahti6.jpg
Moottoritie 1999 Moottoritie Heinolaan,

nelostien siirto Päijänteen itäpuolelle



Uudet moottoritiet

Moottoriliikennetietä rakennettiin Järvenpään ja Lahden välillä 1980-luvulla ja Lahden eteläpuolelle Renkomäkeen tie ulottui vuonna 1985. Järvenpään ja Mäntsälän välinen osuus valmistui viimeisenä, vuonna 1988. Tietä jatkettiin Heinolaan 1990-luvulla. Moottoriliikennetie oli valmiina Vierumäelle vuonna 1988. Moottoriliikennetie Heinolaan ja Heinolan sumpun avannut moottoritie kaupungin ohi avattiin vuonna 1993.

1980-luvun lopulla uusittiin Kuhmoisten Harjunsalmen ja Jämsän välistä osuutta loiventamalla tien mäkiä ja rakentamalla ohituskaistoja.

Nelostie päätettiin rakentaa Helsingin ja Lahden välillä moottoritieksi 1990-luvun loppupuolella. Hankkeen rahoitus poikkesi radikaalisti totutusta budjettimenettelystä: Tien rakentamisesta ja kunnossapidosta huolehtii yksityinen yhtiö, jolle valtio maksaa vuosittain korvausta budjettivaroista. Tämä mahdollisti tien poikkeuksellisen nopean valmistumisen: Urakkasopimus allekirjoitettiin maaliskuussa 1997 ja jo marraskuussa 1998 tie avattiin Järvenpäästä Mäntsälään ja marraskuussa 1999 Mäntsälästä Lahteen.

Moottoritien valmistuttua Helsingistä Heinolan Lusiin oli käytössä yhtenäinen moottoritie- ja moottoriliikennetieväylä. Tässä yhteydessä nelostie siirrettiin Päijänteen itäpuolelle, numeroimalla kantatie 59 nelostieksi. Lahdesta Jämsään kulkeva tie muuttui valtatieksi 24 ja Jämsä-Jyväskylä-osuus "hoidettiin" peittämällä innokkaasti kaikki viittaukset Lahteen ja nelostiehen yhdistetyltä 4- ja 9-tieltä. Myöhemmin opastusta Lahteen on palautettu tien varteen.

Heinolassa Ruotsalainen-järven ylittää vuonna 1993 valmistunut Tähtiniemen silta, joka on maan toiseksi pisin, 924 metriä.

Tähtiniemen silta

Uusin aika

Karigasniemen sijaan Utsjoelle

1990-luvun numerointiuudistuksen yhteydessä nelostie linjattiin Lapissa uudelleen kulkemaan Kaamasesta Utsjoelle vuonna 1993. Kaamasesta Utsjoelle vievä tie 970 oli uusittu 1980-luvun lopulla ja Tenojoen yli Norjaan oli vuonna 1993 valmistunut 316 metriä pitkä vinoköysisilta Saamen silta, jota kautta tie nyt linjattiin. Kaamasen ja Karigasniemen välinen osuus muuttui kantatieksi 92. Numeron valinta ei liene ollut aivan sattumanvarainen: Tie jatkuu Norjan puolella Karajoelle ja Lakselviin samalla numerolla. Vanhasta Petsamon tiestäkin 7 kilometriä palasi päätieverkkoon, kun Ivalon ja Raja-Joosepin välinen maantie 968 rakennettiin uudelleen ja numeroitiin kantatieksi 91. Numero 970 siirtyi Karigasniemen-Utsjoen-Nuorgamin Tenojoen rantatielle.

Tiet Kaamasessa vuonna 1977. Nelostie kääntyy länteen Karigasniemelle ja tie 970 vie pohjoiseen Utsjoelle. Fennia-kartasto
Utsjoen kapeaa tietä vuonna 1980

Oulun ja Kemin uudet moottoritiet

Oulun moottoritielle valmistui vuonna 1981 jatke Kelloon saakka moottoriliikennetienä. Sittemmin 1990-luvulla ja 2000-luvulla on Oulun moottori- ja moottoriliikennetietä jatkettu siten, että tällaista tietä on kaikkiaan noin 60 km Limingan Haaransillasta Iin Räinänperään. Kellon-Räinänperän osuus valmistui vuonna 1993. Tiestä uusin osuus Limingan ja Kempeleen välillä on ns. kapeata moottoritietä, jossa vastakkaissuuntaisia ajoratoja ei erota keskikaista, vaan kaide.

Vuonna 2010 valmistui Kemin ohittava moottoritie.

Lahti-Lusi

Vuoden 2005 loppupuolella valmistui moottoritieosuus Lahden ja Heinolan välillä, joten nyt koko nelostien 140 km pitkä alkuosuus Helsingistä Heinolan Lusiin on moottoritietä.

Hännilänsalmen sillan purkaminen

Hännilänsalmen komea riippusilta tuli tiensä päähän. Silta tuli kapeutensa ja heikon kantavuutensa takia nelostien pullonkaulaksi ja sen nopeusrajoitukseksi rakenteiden säästämiseksi jouduttiin asettamaan 50 km/h. Silta korvattiin sen länsipuolelle rakennetulla uudella "tavanomaisella" sillalla, jonka valmistuttua vanha kaunotar purettiin vuonna 2010.

Päijänteen itäpuolen tien remontti

Vuosina 2007-2011 peruskorjattiin Lusin ja Vaajakosken välistä osuutta tavanomaista reippaammin. Tuolloin noin 110 kilometrin matkalle rakennettiin 18 uutta ohituskaistaa, parannettiin 50 kilometriä tietä ja rakennettiin 30 kilometrin mittainen ohituskaistoin varustettu moottoriliikennetie Toivakan Viisarimäestä Vaajakoskelle. Moottoriliikennetiestä sivuun jäänyt vanha tielinja muuttui seututieksi 644. Osa tieosuudesta jäi varojen puutteessa parantamatta, muun muassa Hartolan ja Joutsan välinen osuus.

Moottoriliikennetietä Kanavuoren ja Toivakan välillä
Parantamatonta tietä Hartolan ja Joutsan välillä

Jyväskylän pohjoinen moottoritie

Vuonna 2006 valmistui lyhyt viiden kilometrin mittainen moottoritieosuus Jyväskylän pohjoispuolelle Kirriin.

Moottoritietä ryhdyttiin vuonna 2019 jatkamaan 17 kilometriä pohjoiseen Laukaan Vehniään. Tie avattiin liikenteelle noin kahdeksan kuukautta suunniteltua aikaisemmin joulukuussa 2021.

Kirrin-Vehniän tieosuus rakennettiin pääosin nelostien olemassa olevaan maastokäytävään. Kesällä 2020 siirretiin nelostien liikenne työn ajaksi tien itäpuolelle rakennetulle rinnakkaistielle, jolla on numero 624. Rinnakkaistie jää moottoritien valmistuttua paikalliseen käyttöön.

Äänekosken seutu

Äänekoskella otetiin vuonna 2017 käyttöön uusi edellisiä suurempi metsäteollisuuden tuotantolaitos. Puukuljetuksia varten parannettiin lähiseudun teitä ja nelostie muuttui noin kymmenen kilometrin matkalla 2+1- tai 2+2-kaistaiseksi moottoriliikennetieksi. Eteläinen osuus Valtatie 13:n risteyksen tienoilla otettiin käyttöön vuonna 2017. Valtateiden risteyskohtaan Huutomäelle rakennettin uusi eritasoliittymä. Kotakennäänsalmen 1960-luvun kaarisilta jäi paikallisen liikenteen käyttöön tammikuussa 2019 Tärttämäen sillan valmistuttua.

Huutomäen liitymä

Oulun moottoritien ja moottoriliikennetien parantaminen

Oulun moottoritien parantamistyöt aloitettiin vuonna 2017. Töiden yhteydessä on lisättiin ja parannettiin liittymien ramppeja ja joukkoliikenteen saavutettavuutta. Oulun keskustan kohdalla tie levennetään kuusikaistaiseksi. Kempeleen Zatelliitin yritysalueen kohdalle rakennettiin kokonaan uusi liittymä.

Tie muutettiin moottoritieksi Kellon ja Haukiputaan liittymien välillä. Tästä Iin Räinänperään ulottunut leveäkaistatie muutettiin ohituskaistoin ja keskikaitein varustetuksi 1+2-tieksi.

Oulujoen sillat osoittautuivat luultua heikkokuntoisemmiksi ja ne uusitaan. Työn on määrä valmistua vuonna 2021.

Kiiminkijoen sillan kansi levennetään kolmikaistaiseksi. Tässä yhteydessä työmaa-aikainen kiertotien silta vaurioitui joen tulviessa syyskuussa 2020 ja liikenne ohjattiin Jokikylän kautta kiertoteille teille 848 ja 8460. Silta saatiin asennetuksi paikalleen vasta yli kahden kuukauden kuluttua.

Oulu-Kemi

Nelostien kaksikaistaisella osuudella Iin ja Maksniemen välillä ohituspaikkoja on huonosti ja raskaan liikenteen osuus on suuri. Tieosuus parannetaan vuosina 2018-2021 rakentamalla 15 ohituskaistaa: kahdeksan pohjoisen ja seitsemän etelän suuntaan.

Tien lyheneminen

Nelostie on vuosikymmenten aikana tehtyjen tienoikaisujen ansiosta lyhentynyt Helsingin ja Ivalon välillä lähes 150 kilometriä. Ivalon pohjoispuolella pääpisteet ovat vaihdelleet Petsamosta Karigasniemelle ja myöhemmin Utsjoelle, jolloin vertailukelpoinen osuus ulottuu vain Ivaloon.

Tieosuus
1938
2013
Helsinki-Jyväskylä
297 km
269 km
Jyväskylä-Oulu
407 km
337 km
Oulu-Kemi
146 km
108 km
Kemi-Rovaniemi
121 km
116 km
Rovaniemi-Ivalo
294 km
287 km
Yhteensä
1265 km
1117 km

Rinnakkaistie

Vanha tie Kehä III:lta Vantaan Hakunilan kupeesta Lusiin on numeroitu seututieksi 140. Pohjoisempana ei tätä "numerointistandardia" noudateta, vaan vanha nelostie Oulun ympäristössä on numeroltaan 847, Kemin kohdalla 926 ja Kemihaarasta Keminmaalle 921.