Ero sivun ”Valtatie 5” versioiden välillä
(→Varkaus: Kuva Varkaus 1968) |
(→Vaihtoehtoisia reittejä: Värit killillään) |
||
Rivi 40: | Rivi 40: | ||
|rowspan="2"| | |rowspan="2"| | ||
{{Kuva|Vt5_Hki-Sodankyla.jpg|Helsinki-Sodankylä}} | {{Kuva|Vt5_Hki-Sodankyla.jpg|Helsinki-Sodankylä}} | ||
− | |Kuopio-Kajaani-Kuusamo-Kemijärvi<br><hr style="height: 0px; border: 3px solid | + | |Kuopio-Kajaani-Kuusamo-Kemijärvi<br><hr style="height: 0px; border: 3px solid blue;" > |
|{{Tie|4}} {{Tie|5}} | |{{Tie|4}} {{Tie|5}} | ||
|1053 | |1053 | ||
|- | |- | ||
− | |Oulu-Rovaniemi<br><hr style="height: 0px; border: 3px solid | + | |Oulu-Rovaniemi<br><hr style="height: 0px; border: 3px solid red;" > |
|{{Tie|4}} | |{{Tie|4}} | ||
|965 | |965 |
Versio 16. tammikuuta 2020 kello 09.00
Valtatie 5 Heinola-Sodankylä, 905 km |
Kuopio-Sodankylä
Helsinki-Kuopio-Kuusamo-Sodankylä 1053 km
Sisällysluettelo
- 1 Valtatie 5 Heinola-Sodankylä, 905 km
- 1.1 Geometriaa
- 1.2 Vaihtoehtoisia reittejä
- 1.3 Kuvaus
- 1.4 Historiaa
- 1.4.1 Vuoden 1938 linjaus
- 1.4.2 Kuopio ennen sotia
- 1.4.3 Kajaanista pohjoiseen
- 1.4.4 Helsinki-Lahti
- 1.4.5 Numeroinnin katkaisu ensin Lahteen
- 1.4.6 Uudelleenrakentaminen
- 1.4.7 Heinola
- 1.4.8 Mikkeli
- 1.4.9 Varkaus
- 1.4.10 Kuopio
- 1.4.11 Iisalmi
- 1.4.12 Kajaani
- 1.4.13 Jatko Kemijärveltä Sodankylään
- 1.4.14 Kuusamon Kitkajärvet
- 1.4.15 Nelostie Päijänteen itäpuolelle ja viitostien numeroinnin katkaisu Heinolaan
- 1.4.16 Vihantasalmen puusilta
- 1.4.17 Kallaveden ylitys
Karttapohja Maanmittauslaitos Yleiskartta 1:4.500.000 2010 |
Geometriaa
Tien Mutkaisuusprofiili
Tieosuus Lusi-Iisalmi
Suunnanmuutoksia alle 30°/km | 240 km | 73 % |
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km | 82 km | 25 % |
Suunnanmuutoksia yli 60°/km | 8 km | 2 % |
Tieosuus Iisalmi-Kuusamo
Suunnanmuutoksia alle 30°/km | 240 km | 73 % |
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km | 83 km | 25 % |
Suunnanmuutoksia yli 60°/km | 8 km | 2 % |
Tieosuus Kuusamo-Sodankylä
Suunnanmuutoksia alle 30°/km | 101 km | 40 % |
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km | 121 km | 48 % |
Suunnanmuutoksia yli 60°/km | 29 km | 12 % |
Vaihtoehtoisia reittejä
Päätepisteet | Kautta | Tiet | Matka |
Kuopio-Kajaani-Kuusamo-Kemijärvi |
1053 | ||
Oulu-Rovaniemi |
965 | ||
Kuopio |
816 | ||
Oulu |
829 | ||
Mikkeli |
398 | ||
Joutsa-Toivakka-Suonenjoki |
391 | ||
Joutsa-Kangasniemi-Pieksämäki |
396 | ||
Lahti |
233 | ||
Kouvola |
247 |
Kuvaus
Viitostie on nelostien ja kasitien ohella valtakunnan tärkeitä pitkiä pohjois-eteläsuuntaisia väyliä. Se halkoo Savoa, Kainuuta ja itäistä Lappia. Nelos- ja viitostiet ovat ainoat valtatiet, jotka kohtaavat kahdesti. Tie on numeroitu eurooppatieksi E63 Kuopion ja Sodankylän välillä.
Viitostie on nykyisin viitoitettu alkamaan Helsingin sijaan Heinolan Lusista. Lusissa sijaitsevaa moottoritien loppuosuutta ja Kuopion ympäristön moottoritietä lukuun ottamatta tie on kaksikaistaista valtatietä. Lusin ja Mikkelin väli on valtaosin parannettu (eli rakennettu uudelleen), koska 1950-luvulta peräisin ollut tien profiili on auttamatta vanhentunut. Tiellä on useita ohituskaistapareja.
Mikkelin pohjoispuolella tie on osin vanhaa 1950-luvun tietä ja osin uutta tietä. Moottoritie ulottuu Vehmasmäestä Kuopion eteläpuolelta Siilinjärvelle Kallaveden ylittäviä siltoja lukuun ottamatta. Kuopion pohjoispuolella tie on liikennemääriinsä nähden heikkotasoinen Kajaanin korkeudelle asti. Kajaanista Kemijärvelle tie on leveähköä ja vähäliikenteistä. Kemijärven ja Sodankylän osuus on maantiestä numerokilvet vaihtamalla tehtyä valtatietä, eikä aivan samalla tasolla kuin etelämpänä.
Historiaa
Vuoden 1938 linjaus
Alkuperäinen vuonna 1938 määritelty viitostie ulottui Helsingistä Kemijärvelle.
Tie kulki Helsingistä yhdessä nelostien kanssa Tuusulan Hyrylään, josta Järvenpään, Mäntsälän, Mallusjoen ja Orimattilan kautta Lahteen ja edelleen Ahtialan ja Vierumäen kautta Heinolaan. Nämä tiet nykyisin ovat numeroiltaan 45 (Helsinki-Hyrylä), 145 (-Järvenpää), 1456 (-Kellokoski-Mäntsälä), 140 (-Kaukalampi), 1633 (-Mallusjoki), 1635 (-Tönnö), 164 (-Orimattila), 167 (-Lahti) ja 14085 (Lahti-Ahtiala-Seesta-Vierumäki).
Heinolan jälkeen tie kulki varsin tarkasti nykyistä tielinjaa seuraten. Merkittävimmät poikkeukset ovat vanhan tien reitti Kuortista Pertunmaan kirkonkylään ja Mäntyharjun Uutelaan (nykyiset tiet 426 ja 428 sekä Toivolan-Uutelan paikallistie 15087) sekä Kuusamossa Yli- ja Ala-Kitka-järvien välissä (tiet 9541 ja 18896).
Kuopio ennen sotia
Kuopio oli 1920-luvulla maantieliikenteen pussinperä, koska se sijaitsee Kallaveteen pistävällä niemellä. Kaupungista pohjoiseen suuntautuva liikenne ylitti Kallaveden Kelloniemen ja Ranta-Toivalan välillä liikennöineellä käsikäyttöisellä lossilla. Lossiväli oli peräti neljän kilometrin mittainen, hankala ja vaarallinen. Se poistettiin käytöstä vuonna 1902 rautatien valmistuttua. Tämä ratkaisu kuitenkin kävi autoistumisen lisääntyessä huonoksi ja vuonna 1922 aloitettiin autojen kuljetus junavaunuissa Kallaveden yli. Tämäkään ei ollut kovinkaan kelvollinen järjestely ja seudulle yhä kiihkeämmin vaadittiin kunnollista tietä. Tien rakentaminen aloitettiinkin ja Kallan tieksi nimetty tie vihittiin käyttöön vuonna 1932.
Kajaanista pohjoiseen
Itsenäisyyden alkaessa tie ulottui Hyrynsalmelle asti ja tietä Suomussalmelle oltiin rakentamassa. Tämä osuus valmistui vuonna 1922. Tietä Kuusamoon rakennettiin sekä etelän että pohjoisen suunnasta. Osuus Suomussalmi-Pisto valmistui vuonna 1932 ja Kuusamo-Pisto vuonna 1934. Kuusamon ja Lämsän välille 1936 valmistuneen tien avaamisen jälkeen yhteys Kuusamosta Kemijärvelle oli olemassa. Kemijärveltä pohjoiseen oli valmistunut tie Pelkosenniemelle vuonna 1935, mutta Pelkosenniemen ja Sodankylän välinen maantie valmistui vasta vuonna 1956.
Suomussalmella tie kulki Kirkonkylän kautta, mutta kahden lossin välttämiseksi tie siirrettiin Kiantajärven länsipuolelle.
Helsinki-Lahti
1950-luvulla tieverkon uusimisen myötä valmistuivat Helsingin ja Lahden välinen valtatie ja tiet Lahdesta Päijänteen molemmin puolin. Tällöin viitostie siirtyi uudelle reitille Lahden ja Helsingin välille. Vuonna 1963 myös nelostie linjattiin Lahden kautta ja valtatiet 4 ja 5 ja haarautuivat Lahden keskustan pohjoispuolella Holmassa. Holman risteyksestä tuli autoistumisen nopeasti edetessä maankuulu viikonloppuruuhkien pullonkaula.
Vuonna 1959 valmistunut Helsingin ja Lahden välinen osuus teki Lahdesta tuolloin Helsingistä kaukaisimman kaupungin, joka sijaitsi kestopäällystetyn tien päässä.
Numeroinnin katkaisu ensin Lahteen
1970-luvun lopulla kakkos-, viitos- ja kuutosteiden numerointi Helsingistä alkaen katkaistiin ja siirrettiin alkamaan vasta haarautumiskohdastaan. Viitostie siirtyi täten alkamaan Lahdesta.
Uudelleenrakentaminen
Käytännössä koko viitostie rakennettiin uudelleen 1950-1970-luvuilla. Toinen uudelleenrakentamiskierros alkoi 1990-luvulla, jolloin levennyksin ja oikaisuin ryhdyttiin parantamaan sodanjälkeisin normein rakennettua tietä. Moottori- ja moottoriliikennetietä valmistui Lahdesta Heinolan Lusiin ja pienissä paloissa lähes 50 km Kuopion ympärille. Ohituskaistatietä on rakennettu Heinolan ja Mikkelin väliin ja Joroisista pohjoiseen. Lahteen, Heinolaan, Mikkeliin, Kuopioon, Iisalmeen ja Kajaaniin on tehty ohikulkutiet.
Heinola
Tien painajaismaisimpia pullonkauloja oli Heinolan kohta. Viitostien ja kantatien 59 liikenne sulloutui pikkukaupungin keskustaan ja viikonlopun ruuhkia vieläkin muistellaan kauhulla. Kaupunki ohitetaan nykyisin länsipuolelta moottoriteitä ja vesistön ylitykseen valmistui vuonna 1993 Tähtiniemen silta, joka on maan suurimpia.
Mikkeli
Mikkelin ohitustie valmistui kahdessa osassa: Vuonna 1982 valmistui itäpuoleinen osuus Urpolasta valtateiden 13 ja 15 risteyksestä kaupungin eteläpuolitse. Länsipuoleinen osuus valmistui vuonna 1990.
Varkaus
Juvan ja Varkauden välinen vanha ja mutkainen tie korvattiin vuonna 1959 valmistuneella valtatiellä. Tämä 1950-luvun normien mukaisesti rakennettu tie kävi kuitenkin pullonkaulaksi vanhanaikaisuutensa ja lukuisten tasoliittymien takia. Se korvattiin Joroisten ja Varkauden välillä pääosin uuteen maastokäytävään sijoitetulla tiellä, jonka pituus on noin 20 km. Tieosuus valmistui vuonna 2005. Tie on kaksikaistainen ohitukaistoilla varustettu tie, jolla ei ole tasoliittymiä eikä kevyttä liikennettä. Vuoden 1959 valtatie muuttui yhdystieksi 4557.
Kuopio
Kuopion pullonkauloja avattiin rakentamalla Kallan moottoritie. Ensimmäinen vaihe Jynkän ja Puijonrinteen välillä, 7,7 kilometriä, valmistui vuonna 1975.
Kuopion moottoritietä on jatkettu kumpaankin suuntaan. Moottoritie pohjoisen suuntaan Siilinjärvelle valmistui vuonna 1993 (avattiin keskeneräisenä liikenteelle loppuvuodesta 1991) ja etelään Hiltulanlahdelle vuonna 1994. Hiltulanlahdelta valtatien 9 risteykseen Vehmasmäkeen ulottua tie avattiin "kapeana nelikaistaisena tienä" vuonna 2000; tie on nykyisin luokiteltu moottoritieksi. Kallaveden ylitystien muutos nelikaistaisesta sekatiestä moottoritieksi valmistui vuonna 2014.
Iisalmi
Kuopion ja Iisalmen välistä osuutta uudelleenrakennettiin lähes kahdeksan vuotta vuosina 1954-1962. Viimeisenä avattiin Siilinjärven ja Pöljän välinen osuus lokakuussa 1962.
Iisalmen itäpuolelle rakennettiin ohitustie vuosina 1994-1997 ja sen rakentamisen yhteydessä myös uusittiin nykyisiä teitä valtatie 27, kantatie 87 ja kantatie 88 yhdistävä poikittaistie.
Kajaani
Tie kulki Kajaanin keskustan halki vuoteen 1988 asti, jolloin valmistui kaupungin etelä- ja itäpuolelta kiertävä ohitustie.
Jatko Kemijärveltä Sodankylään
Kemijärven ja Sodankylän välinen maantie 962 muutettiin valtatieksi 5 vuonna 1980.
Kuusamon Kitkajärvet
Vanha linjaus kulki Ala-Kitka- ja Yli-Kitka-järvien välistä kannasta. Vuonna 1976 valmistui uusi linjaus Ala-Kitka-järven pohjoispuolelle Patoniemelle. Tuonaikaista nopeaa ja kustannuksia säästävää rakentamistapaa kuvaa se, että tietä jouduttiin peruskorjaamaan jo vuonna 1993.
Kun osuus oli saatu valmis, ohjelmassa seuraavana oli 30 kilometrin mittaisen osuuden uudelleenrakentaminen Patoniemeltä luoteeseen Karhujärvelle. Tämä vuonna 1980 valmistunut tie korvasi viitostien viimeisen sorapintaisen osuuden.
Nelostie Päijänteen itäpuolelle ja viitostien numeroinnin katkaisu Heinolaan
Suuressa numerointimuutoksessa Päijänteen itäpuoleinen kantatie 59 numeroitiin nelostieksi Lahdesta Jyväskylään ja tässä yhteydessä viitostien alkupiste siirtyi Heinolan Lusiin.
Vihantasalmen puusilta
Vuonna 1999 valmistui Mäntyharjun Vihantasalmelle uusi silta, joka on rakenteeltaan hyvin poikkeuksellinen: Se on liimapuupalkkirakenteinen ansassilta ja sitä pidetään pinta-alaltaan maailman suurimpana pääteiden puusiltana.
Kallaveden ylitys
Vanhat kallan sillat korvattiin vuonna 1965 valmistuneella nelikaistaisella tiellä Kallaveden ylitse. Tietä ei kuitenkaan säästösyistä rakennettu moottoritieksi, vaan hidas liikenne oli päästettävä valtatielle, koska muutakaan yhteyttä ei ollut. Kallaveden läppäsillat avattiin kesäkautena yli 300 kertaa vuodessa. Ne vanhenivat teknisesti ja kävivät epäluotettaviksi. Tieyhteys rakennettiin 2010-luvun alussa kokonaan uudelleen: laivaväylä siirrettin pohjoisemmaksi ja sen yli rakennettiin kolme kiinteää alikulkukorkeudeltaan 12-metristä siltaa ja lisäksi nostosilta rautatielle. Tieosuuden eteläpään avattavat sillat muutettiin kiinteiksi. Moottoritie sai uuden linjan ja sen rinnalle rakennettiin rinnakkaistie. Uudet järjestelyt valmistuivat vuonna 2014.