Ero sivun ”Valtatie 6” versioiden välillä

Kohteesta Tiet
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Ak: Uusi sivu: {{Begin}} == {{Tie|6}} Valtatie 6 Koskenkylä(Pernaja)-Kajaani, 602 km == <br> Helsinki-Joensuu {{Tie|7}} {{Tie|6}} 448 km Helsinki-Kajaani {{Tie|7}} {{Tie|6}} 678 km {{...)
 
Rivi 2: Rivi 2:
 
      
 
      
 
== {{Tie|6}} Valtatie 6 Koskenkylä(Pernaja)-Kajaani, 602 km ==
 
== {{Tie|6}} Valtatie 6 Koskenkylä(Pernaja)-Kajaani, 602 km ==
<br>
+
 
 
Helsinki-Joensuu {{Tie|7}} {{Tie|6}}  448 km
 
Helsinki-Joensuu {{Tie|7}} {{Tie|6}}  448 km
  
Rivi 13: Rivi 13:
 
=== Geometriaa ===
 
=== Geometriaa ===
  
 +
{{Mutkaprofiili|Vt06A|208|82|42|16|3|1|Tien [[Mutkaisuusprofiili]]<br><br>'''Tieosuus Koskenkylä-Parikkala'''}}
  
 +
{{Mutkaprofiili|Vt06A|289|80|63|17|8|2|'''Tieosuus Parikkala-Kajaani'''}}
  
 
Tien mutkaisuusprofiili: ([[Mikä se on?]])
 
 
Tieosuus Koskenkylä-Parikkala
 
 
                 
 
{| border="1"
 
|-
 
|Suunnanmuutoksia alle 30°/km
 
|208 km
 
|82 %
 
|-
 
|Suunnanmuutoksia 30-60°/km
 
|42 km
 
|16 %
 
|-
 
|Suunnanmuutoksia yli 60°/km
 
|3 km
 
|1 %
 
|} <br> {{Kuva|Mutkaprofiili_Vt06A.png|}}
 
 
Tieosuus Parikkala-Kajaani
 
 
                 
 
{| border="1"
 
|-
 
|Suunnanmuutoksia alle 30°/km
 
|289 km
 
|80 %
 
|-
 
|Suunnanmuutoksia 30-60°/km
 
|63 km
 
|17 %
 
|-
 
|Suunnanmuutoksia yli 60°/km
 
|8 km
 
|2 %
 
|} <br> {{Kuva|Mutkaprofiili_Vt06B.png|}}
 
 
=== Vaihtoehtoisia reittejä ===
 
=== Vaihtoehtoisia reittejä ===
 
                                                                
 
                                                                
Rivi 62: Rivi 26:
 
|Matka
 
|Matka
 
|-
 
|-
|Helsinki-Kajaani
+
|rowspan="3"|Helsinki-Kajaani
 
|Lappeenranta-Joensuu
 
|Lappeenranta-Joensuu
 
|{{Tie|7}} {{Tie|6}}   
 
|{{Tie|7}} {{Tie|6}}   
Rivi 75: Rivi 39:
 
|597
 
|597
 
|-
 
|-
|Helsinki-Nurmes
+
|rowspan="2"|Helsinki-Nurmes
 
|Lappeenranta-Joensuu
 
|Lappeenranta-Joensuu
 
|{{Tie|7}} {{Tie|6}}   
 
|{{Tie|7}} {{Tie|6}}   
Rivi 84: Rivi 48:
 
|526
 
|526
 
|-
 
|-
|Helsinki-Joensuu
+
|rowspan="2"|Helsinki-Joensuu
 
|Lappeenranta
 
|Lappeenranta
 
|{{Tie|7}} {{Tie|6}}  
 
|{{Tie|7}} {{Tie|6}}  
Rivi 93: Rivi 57:
 
|443
 
|443
 
|-
 
|-
|Helsinki-Lappeenranta
+
|rowspan="2"|Helsinki-Lappeenranta
 
|Kouvola
 
|Kouvola
 
|{{Tie|7}} {{Tie|6}}
 
|{{Tie|7}} {{Tie|6}}
Rivi 101: Rivi 65:
 
|{{Tie|7}} {{Tie|26}} {{Tie|6}}
 
|{{Tie|7}} {{Tie|26}} {{Tie|6}}
 
|226
 
|226
|} <br> {{Kuva|Vt6_Alt.jpg|}}<br> Karttapohja Maanmittauslaitos Yleiskartta 1:4.500.000 2010
+
|}  
  
  Kuvaus
+
{{Kuva|Vt6_Alt.jpg|}}
  
 +
=== Kuvaus ===
  
 
Valtatie 6 on itäisimmän Suomen pitkä pohjois-eteläsuuntainen
 
Valtatie 6 on itäisimmän Suomen pitkä pohjois-eteläsuuntainen
Rivi 118: Rivi 83:
 
liikennettä merkittävästi.  
 
liikennettä merkittävästi.  
  
{{Kuva|Vt6Lapinjarvi.jpg|}}
+
{{Kuva|Vt6Lapinjarvi.jpg|Koskenkylän ja Kouvolan välinen
 
+
leveäkaistatie on osin valaistu}}
Koskenkylän ja Kouvolan välinen
 
leveäkaistatie on osin valaistu
 
 
 
{{Kuva|Vt6_Imatra.jpg|}}
 
 
 
Moottoritietä Imatralla
 
  
 +
{{Kuva|Vt6_Imatra.jpg|Moottoritietä Imatralla}}
  
 
Venäjän suuntaan kulkevan raskaan liikenteen aiheuttama kuormitus on
 
Venäjän suuntaan kulkevan raskaan liikenteen aiheuttama kuormitus on
Rivi 133: Rivi 93:
 
osuus on jo verraten kevyesti kuormitettu ja nopeakulkuinen.
 
osuus on jo verraten kevyesti kuormitettu ja nopeakulkuinen.
  
Historiaa
+
=== Historiaa ===
  
 +
==== Valtatie 6 Helsinki-Sortavalau ====
  
 
Vuonna 1938 kuutostieksi nimitettiin Helsingin ja Sortavalan välinen
 
Vuonna 1938 kuutostieksi nimitettiin Helsingin ja Sortavalan välinen
Rivi 153: Rivi 114:
 
Sortavalaan.
 
Sortavalaan.
  
{{Kuva|Vt6_ST_Helsinki.png|}}
+
{{Kuva|Vt6_ST_Helsinki.png|Reitti Helsingissä Vanhankaupunginlahden pohjoispuolitse}}
 
 
Reitti Helsingissä Vanhankaupunginlahden pohjoispuolitse
 
 
 
  
 
Imatran itäpuolella entinen kuutostien linja on museotienä 20 km:n matkalla.
 
Imatran itäpuolella entinen kuutostien linja on museotienä 20 km:n matkalla.
  
{{Kuva|Vt6_Museotie.jpg|}}
+
{{Kuva|Vt6_Museotie.jpg|Entisöity kilometripylväs museotien varrella. Lukema 70 osoittaa Lappeenrantaan ja lukema 207 ilmeisesti Joensuuhun}}
 
 
Entisöity kilometripylväs museotien varrella. Lukema 70 osoittaa Lappeenrantaan ja lukema 207 ilmeisesti Joensuuhun
 
 
 
  
 
Helsingissä valmistui Vantaanjoen suun yli Viikintielle vuonna 1926
 
Helsingissä valmistui Vantaanjoen suun yli Viikintielle vuonna 1926
Rivi 169: Rivi 124:
 
kivisiltojen aukko Suomessa.
 
kivisiltojen aukko Suomessa.
  
{{Kuva|Vt6_Vanha_U.jpg|}}<br> Karttapohja Maanmittauslaitos Yleiskartta 1:4.500.000 2010
+
{{Kuva|Vt6_Vanha_U.jpg|Valtatie 6
 
+
Helsinki-Sortavala}}
Valtatie 6
 
Helsinki-Sortavala
 
 
 
 
                                                                
 
                                                                
 
{| border="1"
 
{| border="1"
Rivi 227: Rivi 179:
 
|100
 
|100
 
|43
 
|43
|} <br> Välimatkataulukko
+
|}  
Helsinki-Sortavala
 
vuonna 1938
 
  
 +
Välimatkataulukko Helsinki-Sortavala vuonna 1938
 +
 +
==== Valtatie 18 Sortavala-Kajaani ====
  
 
Tie 18 alkoi Sortavalasta ja kulki Pälkjärven, Värtsilän ja Tohmajärven
 
Tie 18 alkoi Sortavalasta ja kulki Pälkjärven, Värtsilän ja Tohmajärven
 
kautta Joensuuhun. Sieltä reitti jatkui nykyistä linjausta seuraten
 
kautta Joensuuhun. Sieltä reitti jatkui nykyistä linjausta seuraten
Nurmeksen ja
+
Nurmeksen ja Vuokatin kautta Kajaaniin. Vuokatin ja Kajaanin välillä tie kulki
Vuokatin kautta Kajaaniin. Vuokatin ja Kajaanin välillä tie kulki
 
 
Nuasjärven pohjoispuolta nykyisiä teitä 899 ja 8990.
 
Nuasjärven pohjoispuolta nykyisiä teitä 899 ja 8990.
  
{{Kuva|Vt6_ST_Sortavala.png|}}
+
{{Kuva|Vt6_ST_Sortavala.png|Valtatiet 6 ja 18 sekä kantatiet 72 ja 73 Sortavalan seudulla}}
 
 
Valtatiet 6 ja 18 sekä kantatiet 72 ja 73 Sortavalan seudulla
 
  
 +
==== Vuodesta 1944 alkaen ====
  
 
Sotien jälkeisissä alueluovutuksissa kuutostie katkesi Parikkalan kohdalta ja uusi reitti linjattiin Parikkalasta Tohmajärven
 
Sotien jälkeisissä alueluovutuksissa kuutostie katkesi Parikkalan kohdalta ja uusi reitti linjattiin Parikkalasta Tohmajärven
Rivi 247: Rivi 198:
 
Helsingistä Joensuuhun sai numeron 6 ja numero 18 jäi
 
Helsingistä Joensuuhun sai numeron 6 ja numero 18 jäi
 
Joensuu-Kajaani-osuudelle. Osuus Onkamosta uudelle rajalle Niiralaan muuttui maantieksi saaden myöhemmin numeron 490.
 
Joensuu-Kajaani-osuudelle. Osuus Onkamosta uudelle rajalle Niiralaan muuttui maantieksi saaden myöhemmin numeron 490.
 
  
 
Porvoon ja Joensuun välinen osuus rakennettiin pääosin 1950-luvulla
 
Porvoon ja Joensuun välinen osuus rakennettiin pääosin 1950-luvulla
Rivi 253: Rivi 203:
 
Pyhäjärven Syrjäsalmen yli valmistui silta. Joensuun ja Kajaanin
 
Pyhäjärven Syrjäsalmen yli valmistui silta. Joensuun ja Kajaanin
 
välinen osuus rakennettiin uudelleen vasta myöhemmin.  
 
välinen osuus rakennettiin uudelleen vasta myöhemmin.  
 
  
 
Helsingissä valmistui 1950-luvun lopulla Itäinen Moottoritie, nykyinen
 
Helsingissä valmistui 1950-luvun lopulla Itäinen Moottoritie, nykyinen
Rivi 264: Rivi 213:
 
rakentamalla tie ensin moottoriliikennetieksi Koskenkylään
 
rakentamalla tie ensin moottoriliikennetieksi Koskenkylään
 
asti ja myöhemmin moottoritieksi.
 
asti ja myöhemmin moottoritieksi.
 
  
 
Liikenteen kasvaessa Imatralle oli muodostunut pullonkaula:
 
Liikenteen kasvaessa Imatralle oli muodostunut pullonkaula:
Rivi 278: Rivi 226:
 
tasavallan presidentti Kekkonen pääsi vihkimään sillan vasta
 
tasavallan presidentti Kekkonen pääsi vihkimään sillan vasta
 
syntymäpäivänään 3.9.1973.
 
syntymäpäivänään 3.9.1973.
 
  
 
Lappeenrannan eteläpuoleinen ohitustie valmistui vuonna 1970.
 
Lappeenrannan eteläpuoleinen ohitustie valmistui vuonna 1970.
 
  
 
Kouvolan länsipuoleinen sisääntulotie Korian länsi- ja pohjoispuolelta
 
Kouvolan länsipuoleinen sisääntulotie Korian länsi- ja pohjoispuolelta
Rivi 287: Rivi 233:
 
pohjoispuolitse valmistui viittä vuotta myöhemmin vuonna 1978.
 
pohjoispuolitse valmistui viittä vuotta myöhemmin vuonna 1978.
  
{{Kuva|Vt6_ST_Kouvola.png|}}
+
{{Kuva|Vt6_ST_Kouvola.png|Kouvolan seudun vanhoja teitä. Huomaa lossit Kymijoen ylitse Kuusankoskella ja Voikkaalla.}}
 
 
Kouvolan seudun vanhoja teitä. Huomaa lossit Kymijoen ylitse Kuusankoskella ja Voikkaalla.
 
 
 
  
 
Joensuussa valtatie kulki keskustan halki vuoteen 1984 asti. Tällöin
 
Joensuussa valtatie kulki keskustan halki vuoteen 1984 asti. Tällöin
Rivi 299: Rivi 242:
 
kansilohko pääsi irtoamaan kiinnikkeistään, lähti liikkelle ja putosi
 
kansilohko pääsi irtoamaan kiinnikkeistään, lähti liikkelle ja putosi
 
toisen pään kannakkeiltaan ja taittui.  
 
toisen pään kannakkeiltaan ja taittui.  
 
  
 
Joensuun ja
 
Joensuun ja
Rivi 308: Rivi 250:
 
seututieksi 899.
 
seututieksi 899.
  
{{Kuva|Vt6_ST_Kajaani.png|}}
+
{{Kuva|Vt6_ST_Kajaani.png|Kajaanin seudun teitä 1940-luvulla. Valtatie 18 kulki Kajaanin ja Vuokatin välillä Nuasjärven pohjoispuolitse.}}
 
 
Kajaanin seudun teitä 1940-luvulla. Valtatie 18 kulki Kajaanin ja Vuokatin välillä Nuasjärven pohjoispuolitse.
 
 
 
  
 
1980-luvulla numerointijärjestelmää muutettiin siten, että kuutostien
 
1980-luvulla numerointijärjestelmää muutettiin siten, että kuutostien
Rivi 320: Rivi 259:
 
Porvoosta Kotkaksi ja Kouvolaksi.
 
Porvoosta Kotkaksi ja Kouvolaksi.
  
{{Kuva|Vt6Koskenkyla.jpg|}}
+
{{Kuva|Vt6Koskenkyla.jpg|Valtatien 6 alkukohta Koskenkylässä}}
 
 
Valtatien 6 alkukohta Koskenkylässä
 
  
 +
==== Vuoden 1996 tiereformin jälkeen ====
  
 
Vuoden 1996 numerointijärjestelmän uudistuksessa tiet 6 ja 18
 
Vuoden 1996 numerointijärjestelmän uudistuksessa tiet 6 ja 18
Rivi 330: Rivi 268:
 
Onkamon ja Niiralan välinen tieosuus etenkin Niiralan raja-aseman
 
Onkamon ja Niiralan välinen tieosuus etenkin Niiralan raja-aseman
 
perustamisen takia muutettiin kantatieksi 70 (ja edelleen vuonna 2010 valtatieksi 9).
 
perustamisen takia muutettiin kantatieksi 70 (ja edelleen vuonna 2010 valtatieksi 9).
 
  
 
Vuonna 1997 valmistui moottoritie Imatran Mansikkakosken itäpuolelle
 
Vuonna 1997 valmistui moottoritie Imatran Mansikkakosken itäpuolelle
Rivi 336: Rivi 273:
 
Porvoon ja Myrskylän välinen maantie joutui luovuttamaan tähän
 
Porvoon ja Myrskylän välinen maantie joutui luovuttamaan tähän
 
tarkoitukseen.
 
tarkoitukseen.
 
  
 
Vuonna 2004 valmistui tietä merkittävästi parantanut urakka Koskenkylän
 
Vuonna 2004 valmistui tietä merkittävästi parantanut urakka Koskenkylän
Rivi 342: Rivi 278:
 
uudelleen 54 kilometriä pitkäksi leveäkaistatieksi ja osa
 
uudelleen 54 kilometriä pitkäksi leveäkaistatieksi ja osa
 
tasoliittymistä korvattiin eritasoliittymillä.  
 
tasoliittymistä korvattiin eritasoliittymillä.  
 
  
 
Lappeenrannan ja Imatran välinen osuus oli kaksikaistainen ja sekä
 
Lappeenrannan ja Imatran välinen osuus oli kaksikaistainen ja sekä
Rivi 349: Rivi 284:
 
osuudesta rakennettiin keskikaistoin varustetuksi nelikaistaiseksi
 
osuudesta rakennettiin keskikaistoin varustetuksi nelikaistaiseksi
 
tieksi vuosien 2007-2011 kuluessa.
 
tieksi vuosien 2007-2011 kuluessa.
 
  
 
Joensuun ohikulkutien levennys moottoritieksi valmistui vuonna 2013.
 
Joensuun ohikulkutien levennys moottoritieksi valmistui vuonna 2013.
  
{{Kuva|Vt6_Lpr.jpg|}}
+
{{Kuva|Vt6_Lpr.jpg|Valmistumassa olevaa nelikaistaista tietä Lappeenrannan itäpuolella}}
 
 
Valmistumassa olevaa nelikaistaista tietä Lappeenrannan itäpuolella
 

Versio 19. tammikuuta 2018 kello 22.06


6 Valtatie 6 Koskenkylä(Pernaja)-Kajaani, 602 km

Helsinki-Joensuu 7 6 448 km

Helsinki-Kajaani 7 6 678 km


Pohjakartta Maanmittauslaitos

Reittikartta

Tiekuvaus_0006.png

Geometriaa

Tien Mutkaisuusprofiili

Tieosuus Koskenkylä-Parikkala

Suunnanmuutoksia alle 30°/km 208 km 82 %
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km 42 km 16 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km 3 km 1 %

Border

Tieosuus Parikkala-Kajaani

Suunnanmuutoksia alle 30°/km 289 km 80 %
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km 63 km 17 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km 8 km 2 %

Border

Vaihtoehtoisia reittejä

Päätepisteet Kautta Tiet Matka
Helsinki-Kajaani Lappeenranta-Joensuu 7 6 678
Mikkeli-Kuopio 4 5 570
Jyväskylä-Kärsämäki 4 28 597
Helsinki-Nurmes Lappeenranta-Joensuu 7 6 577
Mikkeli-Kuopio 4 5 75 526
Helsinki-Joensuu Lappeenranta 7 6 448
Mikkeli-Varkaus 4 5 23 443
Helsinki-Lappeenranta Kouvola 7 6 218
Loviisa-Karhula 7 26 6 226
'

Kuvaus

Valtatie 6 on itäisimmän Suomen pitkä pohjois-eteläsuuntainen valtaväylä. Se alkaa nykyisin Loviisan Pernajan Koskenkylästä haarautuen valtatie 7:stä, mutta viitoitus Kouvolaan alkaa jo Helsingistä. Koskenkylästä Kouvolan länsipuolelle tie on on uutta leveäkaistatietä. Tämä osuus on maan pisin leveäkaistatie ja jääneekin pisimmäksi, koska leveäkaistateiden rakentamisesta on päätetty luopua. Lappeenrannan, Imatran ja Joensuun kohdalla on lyhyet moottoritieosuudet. Muualla tie on pääosin kaksikaistaista tietä. Tien nelikaistaistaminen Lappeenrannan ja Imatran välillä valmistui vuonna 2011 ja se sujuvoittaa liikennettä merkittävästi.

Koskenkylän ja Kouvolan välinen leveäkaistatie on osin valaistu
Moottoritietä Imatralla

Venäjän suuntaan kulkevan raskaan liikenteen aiheuttama kuormitus on merkittävä Helsingin ja Lappeenrannan välillä. Pohjoisempanakin raskasta liikennettä on verraten paljon. Joensuun ja Kajaanin välinen osuus on jo verraten kevyesti kuormitettu ja nopeakulkuinen.

Historiaa

Valtatie 6 Helsinki-Sortavalau

Vuonna 1938 kuutostieksi nimitettiin Helsingin ja Sortavalan välinen maantie. Sortavalasta Joensuun kautta Kajaaniin kulki valtatie 18. 1930-luvun alussa suunnitellusta valtatieverkosta ehti ennen sotia valmistua suurin osa ykköstietä ja jo vuonna 1933 6/7-tie Helsingistä Porvooseen. Helsingissä reitti kulki Hämeentietä Vanhankaupunginlahden pohjoispuolitse ja Herttoniemen itäpuolelta nykyisten Itäväylän suuntaa ja seututietä 170 Porvooseen. Muuten reitti jatkoi suunnilleen nykyisin valtatien 6 linjausta Imatralle ja edelleen nykyisiä teitä 3981ja 3991 Immalanjärven pohjoisrantaa Simpeleelle ja Parikkalan Koitsanlahdelle. Moskovan rauhan rajan ylityksen jälkeen tie jatkui Lahdenpohjan kautta Sortavalaan.

Reitti Helsingissä Vanhankaupunginlahden pohjoispuolitse

Imatran itäpuolella entinen kuutostien linja on museotienä 20 km:n matkalla.

Entisöity kilometripylväs museotien varrella. Lukema 70 osoittaa Lappeenrantaan ja lukema 207 ilmeisesti Joensuuhun

Helsingissä valmistui Vantaanjoen suun yli Viikintielle vuonna 1926 kivinen holvisilta. Sen 22,5 metrin levyinen aukko on suurin kivisiltojen aukko Suomessa.

Valtatie 6 Helsinki-Sortavala
Helsinki
Porvoo 51 Porvoo
Kouvola 155 104 Kouvola
Lappeenranta 248 197 93 Lappeenranta
Imatra 285 234 130 37 Imatra
Simpele 343 292 188 95 58 Simpele
Lahdenpohja 400 349 245 152 115 57 Lahdenpohja
Sortavala 443 392 288 195 158 100 43

Välimatkataulukko Helsinki-Sortavala vuonna 1938

Valtatie 18 Sortavala-Kajaani

Tie 18 alkoi Sortavalasta ja kulki Pälkjärven, Värtsilän ja Tohmajärven kautta Joensuuhun. Sieltä reitti jatkui nykyistä linjausta seuraten Nurmeksen ja Vuokatin kautta Kajaaniin. Vuokatin ja Kajaanin välillä tie kulki Nuasjärven pohjoispuolta nykyisiä teitä 899 ja 8990.

Valtatiet 6 ja 18 sekä kantatiet 72 ja 73 Sortavalan seudulla

Vuodesta 1944 alkaen

Sotien jälkeisissä alueluovutuksissa kuutostie katkesi Parikkalan kohdalta ja uusi reitti linjattiin Parikkalasta Tohmajärven Onkamoon. Myös valtatien 18 reitti oli katkennut uuteen rajaan Niiralassa. Tieosuudet yhdistettiin, jolloin tie Helsingistä Joensuuhun sai numeron 6 ja numero 18 jäi Joensuu-Kajaani-osuudelle. Osuus Onkamosta uudelle rajalle Niiralaan muuttui maantieksi saaden myöhemmin numeron 490.

Porvoon ja Joensuun välinen osuus rakennettiin pääosin 1950-luvulla uudeksi valtatieksi. Tiellä on lossi vielä vuoteen 1959, jolloin Kiteen Pyhäjärven Syrjäsalmen yli valmistui silta. Joensuun ja Kajaanin välinen osuus rakennettiin uudelleen vasta myöhemmin.

Helsingissä valmistui 1950-luvun lopulla Itäinen Moottoritie, nykyinen Itäväylä. Tien merkittävin osa oli vuonna 1957 valmistunut Kulosaaren silta, joka oli ajan mittapuissa valtava: 321 metriä pitkä ja 32 metriä leveä. Valtatiet 6 ja 7 siirtyivät tälle reitille. Reitti ei jäänyt kovinkaan pitkäaikaiseksi, koska jo 1970-luvulla ruvettiin rakentamaan moottoritietä Helsingin Tattariharjusta Porvooseen. Moottoritien valmistuttua vanha tie sai numerokseen 170. Tienrakennus jatkui rakentamalla tie ensin moottoriliikennetieksi Koskenkylään asti ja myöhemmin moottoritieksi.

Liikenteen kasvaessa Imatralle oli muodostunut pullonkaula: Mansikkakosken vuonna 1933 valmistunut yhdistetty rautatie- ja maantiesilta silta on kapea ja sillä on kolmen metrin korkeusrajoitus. (Silta on kaksikerroksinen maantieliikenteen kulkiessa alatasolla.) Muilla Imatran silloilla oli painorajoituksia. Vuoksen yli päätettiin rakentaan uusi Mansikkakosken silta, jolla oli pituutta kaikkiaan 538 metriä. Sillan oli määrä valmistua keväällä 1972, mutta muun muassa raaka-aineiden toimitusvaikeuksien, pitkän metallialan lakon ja kuljetusalan lakko viivästytti valmistumista toista vuotta ja tasavallan presidentti Kekkonen pääsi vihkimään sillan vasta syntymäpäivänään 3.9.1973.

Lappeenrannan eteläpuoleinen ohitustie valmistui vuonna 1970.

Kouvolan länsipuoleinen sisääntulotie Korian länsi- ja pohjoispuolelta valmistui vuonna 1973. Tämä laukaisi Korian sumpun. Ohitus Kouvolan pohjoispuolitse valmistui viittä vuotta myöhemmin vuonna 1978.

Kouvolan seudun vanhoja teitä. Huomaa lossit Kymijoen ylitse Kuusankoskella ja Voikkaalla.

Joensuussa valtatie kulki keskustan halki vuoteen 1984 asti. Tällöin keskustan pohjoispuolelle valmistui Pielisjoen ylittävä Pekkalan silta ja valtatie 6 linjattiin sitä pitkin ohikulkutieksi. Sillan rakentaminen viivästyi lähes vuoden, koska rakentamisvaiheessa kesäkuussa 1982 tapahtui onnettomuus: Sillan rakenteilla oleva kansilohko pääsi irtoamaan kiinnikkeistään, lähti liikkelle ja putosi toisen pään kannakkeiltaan ja taittui.

Joensuun ja Kajaanin välimatka lyheni noin 8 km, kun vuonna 1996 valmistui Sotkamon Juurikkalahden ja Eevalan välinen kiihkeätä keskustelua herättänyt tienoikaisu Vuokatin vaaraketjun eteläosien poikki. Osuus Eevala-Vuokatti muuttui kantatieksi 76 ja osuus Vuokatti-Juurikkalahti seututieksi 899.

Kajaanin seudun teitä 1940-luvulla. Valtatie 18 kulki Kajaanin ja Vuokatin välillä Nuasjärven pohjoispuolitse.

1980-luvulla numerointijärjestelmää muutettiin siten, että kuutostien viitoitus siirrettiin alkamaan Helsingin sijaan vasta Koskenkylästä. Myöhemmin numero 6 on palannut Helsingistä ulospäin vievään viitoitukseen katkoreunaisena "ohjaus tielle" -merkintänä. Tämä muutos tapahtui samassa yhteydessä, kun viitoituskohde Helsingistä muutettiin Porvoosta Kotkaksi ja Kouvolaksi.

Valtatien 6 alkukohta Koskenkylässä

Vuoden 1996 tiereformin jälkeen

Vuoden 1996 numerointijärjestelmän uudistuksessa tiet 6 ja 18 yhdistettiin valtatieksi 6. Numero 18 siirtyi aivan muualle: Vaasan ja Jyväskylän väliselle uudelle valtatiereitille. Samassa yhteydessä Onkamon ja Niiralan välinen tieosuus etenkin Niiralan raja-aseman perustamisen takia muutettiin kantatieksi 70 (ja edelleen vuonna 2010 valtatieksi 9).

Vuonna 1997 valmistui moottoritie Imatran Mansikkakosken itäpuolelle Vuoksenniskan ja Kaukopään ohitse.Vanha tie sai numerokseen 160, jonka Porvoon ja Myrskylän välinen maantie joutui luovuttamaan tähän tarkoitukseen.

Vuonna 2004 valmistui tietä merkittävästi parantanut urakka Koskenkylän ja Kouvolan välillä. Vanha todella huonotasoinen valtatie rakennettiin uudelleen 54 kilometriä pitkäksi leveäkaistatieksi ja osa tasoliittymistä korvattiin eritasoliittymillä.

Lappeenrannan ja Imatran välinen osuus oli kaksikaistainen ja sekä läpäisykyvyltään että liikenneturvallisuudeltaan kyseenalainen. Vuonna 2003 rakennettiin Joutsenon kohdalle nelikaistainen osuus. Loput osuudesta rakennettiin keskikaistoin varustetuksi nelikaistaiseksi tieksi vuosien 2007-2011 kuluessa.

Joensuun ohikulkutien levennys moottoritieksi valmistui vuonna 2013.

Valmistumassa olevaa nelikaistaista tietä Lappeenrannan itäpuolella