Ero sivun ”Valtatie 9” versioiden välillä
(→{{Tie|9}} Valtatie 9 Turku-Kuopio-Joensuu-Niirala(Raja), 663 km) |
|||
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
== {{Tie|9}} Valtatie 9 Turku-Kuopio-Joensuu-Niirala(Raja), 663 km == | == {{Tie|9}} Valtatie 9 Turku-Kuopio-Joensuu-Niirala(Raja), 663 km == | ||
− | {{Tie|E63}} Turku-Kuopio | + | |
+ | {{Tie|E63}} Turku-Kuopio | ||
__TOC__ | __TOC__ |
Versio 25. tammikuuta 2018 kello 16.31
Valtatie 9 Turku-Kuopio-Joensuu-Niirala(Raja), 663 km
Turku-Kuopio
Sisällysluettelo
Pohjakartta Maanmittauslaitos
Geometriaa
Tien Mutkaisuusprofiili
Tieosuus Turku-Toijala (Akaa, Vt3)
Suunnanmuutoksia alle 30°/km | 115 km | 91 % |
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km | 10 km | 8 % |
Suunnanmuutoksia yli 60°/km | 1 km | 1 % |
Tieosuus Tampere-Jyväskylä
Suunnanmuutoksia alle 30°/km | 113 km | 75 % |
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km | 31 km | 20 % |
Suunnanmuutoksia yli 60°/km | 7 km | 5 % |
Tieosuus Vaajakoski-Vehmasmäki (Vt5)
Suunnanmuutoksia alle 30°/km | 54 km | 48 % |
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km | 53 km | 46 % |
Suunnanmuutoksia yli 60°/km | 7 km | 6 % |
Tieosuus Vuorela (Vt5)-Joensuu
Suunnanmuutoksia alle 30°/km | 60 km | 48 % |
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km | 54 km | 43 % |
Suunnanmuutoksia yli 60°/km | 12 km | 10 % |
Tieosuus Onkamo (Vt6)-Niirala
Suunnanmuutoksia alle 30°/km | 13 km | 37 % |
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km | 14 km | 42 % |
Suunnanmuutoksia yli 60°/km | 7 km | 21 % |
Vaihtoehtoisia reittejä
Päätepisteet | Kautta | Tiet | Matka | Moottoritietä |
Turku-Jyväskylä | Tampere | 310 | 59 | |
Hämeenlinna-Padasjoki | 332 | 4 | ||
Turku-Tampere | Loimaa-Humppila | 161 | 45 | |
Huittinen | 167 | 21 | ||
Turku-Joensuu | Tampere-Jyväskylä-Kuopio | 592 | 90 | |
Tampere-Jyväskylä-Varkaus | 560 | 65 | ||
Hämeenlinna-Lahti-Mikkeli-Varkaus | 558 | 50 | ||
Lohja-Mäntsälä-Lahti-Mikkeli-Varkaus | 581 | 215 | ||
Helsinki(Kehä
III)-Kouvola-Lappeenranta |
610 | 216 |
Kuvaus
Turun ja Niiralan välinen valtatie 9 on tärkeitä poikittaisreittejä. Se on koko Turun ja Kuopion välillä numeroitu eurooppatieksi E63.
Tie on suurimmalta osaltaan kaksikaistaista varsin hyvää valtatietä. Oriveden ja Jyväskylän välillä on kapeampaa ja mutkaisempaa, mutta tietä on paranneltu ohituskaistoin. Kuopion ja Joensuun välinen osuus, joka oli vuoteen 2010 asti valtatie 17, on monin paikoin mäkinen ja mutkainen eikä sujuvuudeltaan edusta maan valtateiden huippua.
Viitostien kanssa yhteinen nelikaistainen osuus Kuopiosta Kallaveden yli. Joensuun päässä nelikaistaisia osuuksia. Moottoritieosuuksia on useita:
- Turku-Aura
- Yhdessä valtatie 3:n kanssa Tampereen eteläpuolelle ja edelleen Tampereen itäistä kehätietä kaupungin itäpuolelle. Tie jatkuu tästä 6 km moottoriliikennetienä
- Jyväskylän eteläinen sisääntulo
- Jyväskylä-Vaajakoski
- Vehmasmäki-Kuopio-Toivala
- Joensuun kehätie ja läntinen sisääntulo
Hervannan liittymä
Tampereen kehätiellä. Toinen Suomen neliapilaliittymistä. Tietä ei enää viitoiteta numerolla 60.
Tie laskeutuu Tohmajärven kirkonkylän itäpuolella noin 60 metriä alemmas
Historiaa
Alkuperäinen valtatie 9 Turku-Jämsä
Vuonna 1938 valtatieksi 9 nimettiin Turun ja Jämsän välinen tie. Jyväskylän ja Kuopion välillä päätieverkkoon nimettiin kantatienä 69 Laukaalta Konneveden, Rautalammin ja Suonenjoen kautta Kuopion maalaiskunnan Vehmasmäkeen kulkenut tie. Jämsän ja Jyväskylän välinen tie oli numeroitu valtatieksi 4.
Tien linjaus poikkesi verraten paljon nykyisestä: Turusta Maarian
kautta Auraan se seurasi nykyreittiä; tie on varsin hyvin säilynyt
seututienä 222. Aurasta reitti kulki Huittisiin Pöytyän,
Oripään
ja Vampulan kirkonkylien kautta nykyisen kantatie 41:n suuntausta
seuraten. Vampulan eteläpuolella tie yhtyi valtatien 2:n kanssa.
Huittisten jälkeen seurattiin Kokemäenjoen eteläpuolta Keikyälle ja
Vammalaan, jossa siirryttiin vesistön pohjoispuolelle. Tie jatkui
nykyisiä teitä 249 ja 2505 Tyrvään, Karkun ja Siuron kautta Nokialle ja
edelleen Pispalan kautta Tampereelle.
Tampereelta reitti jatkui yhdessä valtateiden 3 ja 12 Messukylän kautta
Kangasalle ja edelleen Kuohunharjun itäpuolelle Huutijärvelle, jossa
valtatie 9 haarautui omalle reitilleen kohti koillista. Huutijärven ja
Oriveden välinen osuus on nykyisin kantatietä 58. Längelmäen
Länkipohjaan, vuoden 2007 alusta Jämsän Länkipohjaan, reitti kulki
Längelmäveden pohjoispuolta nykyistä reittiä seuraten. Länkipohjan
jälkeen tie kaarsi kohti pohjoista ja kulki nykyisten teiden 343 ja
6031 reittiä lähelle Hallia ja edelleen Jämsään.
Karttapohja Maanmittauslaitos Yleiskartta 1:1.000.000 2010
Alkuperäinen linjaus Tampereen ympäristössä
Tien vanha linjaus Kuloveden pohjoispuolelta. Valtateiden 9 ja 11 risteys.
Muut osuudet vuonna 1938
Jämsän ja Jyväskylän välillä linjaus seurasi nykyisen valtatien reittiä ja oli osa valtatietä 4. Jyväskylästä reitti Kuopioon kulki nelostietä nykyisen tien 637 reittiä Laukaan koillispuolelle, josta haarautui kantatie 69 kohti Kuopiota. Kuopion ja Joensuun välinen tie numeroitiin valtatieksi 17. Joensuusta nykyiselle valtakunnan rajalle tie oli Joensuun ja Sortavalan välistä valtatietä 18.
Turku | ||||||||
Huittinen | 98 | Huittinen | ||||||
Tampere | 193 | 95 | Tampere | |||||
Kangasala | 213 | 115 | 20 | Kangasala | ||||
Orivesi | 247 | 149 | 54 | 34 | Orivesi | |||
Jyväskylä | 376 | 278 | 183 | 163 | 129 | Jyväskylä | ||
Laukaa | 404 | 306 | 211 | 191 | 157 | 28 | Laukaa | |
Suonenjoki | 495 | 397 | 302 | 282 | 248 | 119 | 91 | Suonenjoki |
Kuopio | 553 | 455 | 360 | 340 | 306 | 177 | 149 | 58 |
Välimatkataulukko
valtatie 9 + kantatie 69 Turku-Kuopio vuonna 1938
Sota katkaisee tien Sortavalaan
Vuonna 1938 numeroitu valtatie 18 alkoi Sortavalasta ja kulki Pälkjärven, Värtsilän ja Tohmajärven kautta Joensuuhun ja edelleen Kajaaniin. Sotien jälkeisissä alueluovutuksissa tie katkesi uuteen rajaan Värtsilän Niiralan eteläpuolella. Katkennut kuutostie Helsingistä Sortavalaan linjattiin uudelle reitille Parikkala-Joensuu ja numero 18 jäi Joensuu-Kajaani-osuudelle. Osuus Onkamosta uudelle rajalle Niiralaan välillä muuttui maantieksi saaden myöhemmin numeron 490.
Entinen Värtsilä on palannut valtateiden piiriin. Raja-aseman jälkeen tie jatkuu Sortavalaan.
Kuopio-Joensuu
Kuopiosta Kaavin kautta Pielisensuulle ja edelleen Tohmajärvelle kulkenut vanha postitie oikaistiin 1800-luvun lopulla kulkemaan Tuusniemen kautta. Tämä tieosuus Kuopion ja Joensuun välillä nimettiin vuonna 1938 valtatieksi 17. Tie oli lossien takia hidas. Lossin korvaavat sillat valmistuivat Siilinjärven ja Kuopion maalaiskunnan rajalle Jännevirralle vuonna 1951 ja lääninrajalle Ohtaansalmeen vuonna 1952. Tässä yhteydessä tie uudelleenrakennettiin vastaamaan 1950-luvun normeja. Tie on monelta osin jäänyt mutkaiseksi ja mäkiseksi. Jännevirran silta on käytössä edelleenkin, mutta Ohtaansalmen kapea silta korvattiin uudella vuonna 1996 vanhan sillan jäädessä kevyen liikenteen käyttöön.
Jännevirran sillassa on kaksi osaa: Toisessa päässä ajalle tyypillinen
kaarisilta, jossa kaari nousee siltakannen yläpuollelle ja toisessa
päässä avattava kääntösilta. Silta on harvoja pääteiden avattavia
siltoja. Jännevirran sillan korvaamiseksi kiinteällä sillalla on suunnitelma.
Merkittävät linjausmuutoksen Turku-Tampere
Vuosina 1957-1961 rakennettiin Huittisten ja Tampereen välille uusi tie ja se linjattiin Rautaveden ja Kuloveden eteläpuolelta Vammalasta Tottijärven kautta Nokialle ja tästä tuli uusi valtatie 9. 1960-luvulla uusittiin Turun ja Huittisten välinen osuus, josta Turun ja Liedon aseman välinen osuus moottoritienä, joka valmistui vuonna 1965. Samalla vuosikymmenellä aloitettiin kokonaan uuden tien rakentaminen reitille Aura-Loimaa-Humppila-Urjala-Viiala-Lempäälä. Tämä tie valmistui 1960-luvun lopulla, kun Urjalan ja Viialan välinen osuus avattiin. Tie numeroitiin valtatieksi 9 vuonna 1970 ja Tampereen ja Auran välinen osuus muuttui kantatieksi 41. Tie Loimaan kautta oli viitisen kilometriä lyhyempi kuin Huittisten kautta ja tiellä oli kolmostien kanssa yhteinen moottoritieosuus Tampereen ja Kuljun välillä. Valmistuttuaan uusi tie aluksi kulki Lempäälän keskustan läpi, kunnes ohitustie valmistui 1970-luvun puolessa välissä.
Tampereen ja Nokian välille valmistui vuonna 1968 kolmen kilometrin
mittainen moottoritieosuus, jota myöhemmin jatkettiin nykyiseen
mittaansa.
Tampere-Jyväskylä
Tampereen itäpuolella valtatiet kulkivat Kalevankankaan kautta Messukylään ja Kaukajärven ohi Kangasalle. Reitti kulki taajamien läpi, eikä teidenkään välityskyky ollut mitenkään ylenpalttinen. Lisäksi Kangasalan ja Oriveden välinen osuus oli varsin mutkainen ja mäkinen. Tielle suunniteltiin monia eri linjauksia 1950-ja 1960-luvuilla. Linjauskysymys ratkaistiin vuonna 1968 ja tien ensimmäiset lapiolliset kaivettiin vuoden 1968 alussa. Tämä uusi tie Tampereen Aitovuoren ja Oriveden välillä valmistui 1970-luvun alussa. Tie lyhensi Tampereen ja Oriveden välistä matkaa lähes 15 kilometriä. Tie Tampereelta Aitovuoreen kulki vielä vanhaa Teiskontietä ja vuonna 1973 valmistui Alasjärven ja Aitovuoren välille muutaman kilometrin mittainen moottoriliikennetie Näsijärven Olkahistenlahden suun yli. Alasjärven kohdalla tiessä oli merkillisen tiukka mutka, jonka merkitys myöhemmin selvisi: Se oli ensimmäinen osa paikalle myöhemmin rakennettua itäisen kehätien päässä olevaa Alasjärven liittymää, jossa valtatiet 9 ja 12 leikkaavat.
Kangasalan Huutijärven ja Oriveden välinen tie muuttui maantieksi 324
ja edelleen 1990-luvun lopulla kantatieksi 58.
1960-luvulla parannettiin Oriveden ja Jämsän välinen osuus ja siinä
yhteydessä tie linjattiin Länkipohjan koillispuolelta suoraan Jämsään.
Tämä oikaisu lyhensi matkaa noin 13 kilometriä. Tämän ja
Tampereen-Oriveden tien rakentaminen siten lähensi Tamperetta ja
Jyväskylää toisiinsa lähes 30 kilometrin verran.
Uusi valtatie Jyväskylän ja Kuopion välille
Tietä Leppäveden poikki Jyväskylästä itään ruvettiin rakentamaan
1960-luvun lopulla ja marraskuussa 1970 oli valmiina uusi valtatie
Jyväskylästä Kuopion maalaiskunnan Vehmasmäkeen, jossa tie yhtyy
viitostiehen. Tien 9 numerointi ulotettiin jatkumaan Kuopioon asti.
Jämsän ja Jyväskylän välinen osuus sai tässä yhteydessä numeron 4
rinnalle numeron 9.
Tämä uusi reitti lyhensi Jyväskylän ja Kuopion välistä
matkaa peräti 27 kilometriä verrattuna vanhaan reittiin kantatien 69
kautta. Jyväskylän ja Vaajakosken välinen vanha tie jäi pullonkaulaksi
vuoteen 1977, jolloin tälle välille valmistui moottoritie. Moottoritie
tuli varsin kalliiksi hankalan sijainnin ja joidenkin hieman
yliampuvien ratkaisujen takia. Tämän takia rahat loppuivat kesken ja
tietä ei linjattukaan Vaajakosken ohi, vaan päättymään Vaajakoskelle.
Vaajakosken ja Kanavuoren välinen osuus kulkee edelleenkin taajamassa
ja on kaikkiaan neljän valtatien pullonkaula. Pullonkaulan purkaminen
on siirtynyt määrittelemättömään tulevaisuuteen.
Uuden valtatien 9 valmistumisen yhteydessä kantatie 69 muutettiin
maantieksi. Koska tiellä on kuitenkin arvoa myös läpikulkureittinä, se
1970-luvun puolessa välissä muutettiin takaisin samannumeroiseksi
kantatieksi.
Tampereen seudun moottoritiet
Vuonna 1994 valmistui Tampereen itäpuolinen kehätie Lakalaivasta
Alasjärvelle. Tie sai aluksi numeron 45 ja myöhemmin 60. Numeroinnin
muutoksen yhteydessä myös valtatien 9 numerointi siirrettiin
kehätielle keskustan kautta kulkevan reitin sijaan. Numero 60 on jäänyt pois käytöstä vuonna 2011.
Helsingin ja Tampereen välinen moottoritie valmistui lopullisesti
vuonna 2000, kun viimeinen osuus Valkeakosken Jutikkalasta
Lempäälän Kuljuun valmistui. Tässä yhteydessä rakennettiin myös noin 8
km uutta valtatietä 9 Kylmäkosken pohjoispuolelta Toijalan
pohjoispuolelle Konhoon. Tämä pidensi Tampereen ja Turun välistä matkaa
muutamalla kilometrillä, mutta vastineeksi reitti siirtyi noin 18
kilometrin matkalle uudelle moottoritielle. Vanha tieosuus Kuljusta
Kylmäkoskelle numeroitiin
seututieksi 190.
Vuoden 1994 tieluokitusreformi
Vuonna 1994 julkistettiin tieluokitusreformi, joka toteutui maastossa pääosin vuonna 1996. Tässä yhteydessä Onkamon ja Niiralan välinen osuus tuolloin seututietä 490 nostettiin takaisin päätieverkkoon kantatieksi 70. Numero oli aiemmin vapautunut, kun Varkauden ja Joensuun välinen kantatie 70 muutettiin valtatieksi 23.
Reformi vaikutti myös valtatien 9 entisiin osuuksiin:
- Kantatie 41 Huittisten ja Tampereen välillä muuttui valtatieksi 12
- Seututie 324 Kangasalan ja Oriveden välillä muuttui kantatieksi 58
Ohituskaistatie Orivesi-Jyväskylä
Oriveden ja Muuramen välillä tehtiin vuosina 2001-2003 mittavia
uudistuksia. Kaikkein huonoin osuus Oriveden ja Jämsän välillä
parannettiin rakentamalla tie käytännössä uudelleen. Jämsän ja Muuramen
väli on edelleen verraten huonokuntoinen osuus muutamaa
ohituskaistakohtaa lukuunottamatta. Uudella tiellä on kaikkiaan
kuudessa kohdassa yhteensä 19 kilometrin matkalla keskikaistalla
varustettua 3-tai 4-kaistaista ohituskaistatietä.
4-kaistainen
keskikaistatie
Teiden 9, 17 ja 70 yhdistäminen
Vuonna 2010 tien numerointi jatkettiin Kuopiosta ulottumaan Joensuun kautta Niiralaan muuttamalla valtatien 17 ja kantatien 70 numerointi. Tällöin nämä numerot jäivät pois käytöstä.
© Matti Grönroos