Ero sivun ”Valtatie 9” versioiden välillä

Kohteesta Tiet
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Ohituskaistatie Orivesi-Jyväskylä: Fix)
(9 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
 
{{begin}}
 
{{begin}}
 
      
 
      
== {{Tie|9}} Valtatie 9 Turku-Kuopio-Joensuu-Niirala(Raja), 663 km ==
+
{{H|{{Tie|9}}| Valtatie 9 Turku-Kuopio-Joensuu-Niirala(Raja), 663 km}}
   {{Tie|E63}} Turku-Kuopio
+
    
 +
{{Tie|E63}} Turku-Kuopio
  
 
__TOC__
 
__TOC__
Rivi 93: Rivi 94:
 
Oriveden ja Jyväskylän välillä on kapeampaa ja mutkaisempaa, mutta
 
Oriveden ja Jyväskylän välillä on kapeampaa ja mutkaisempaa, mutta
 
tietä on paranneltu ohituskaistoin. Kuopion ja Joensuun välinen osuus,
 
tietä on paranneltu ohituskaistoin. Kuopion ja Joensuun välinen osuus,
joka oli vuoteen 2010 asti valtatie 17, on monin paikoin mäkinen ja
+
joka oli vuoteen 2010 asti [[valtatie 17]], on monin paikoin mäkinen ja
 
mutkainen eikä
 
mutkainen eikä
 
sujuvuudeltaan edusta maan valtateiden huippua.  
 
sujuvuudeltaan edusta maan valtateiden huippua.  
  
Viitostien kanssa
+
{{Kuva|Vt9_Riistavesi.jpg|Kuopion ja Joensuun välistä mutkittelua}}
 +
 
 +
Tiellä on viitostien kanssa
 
yhteinen nelikaistainen osuus Kuopiosta Kallaveden yli. Joensuun päässä
 
yhteinen nelikaistainen osuus Kuopiosta Kallaveden yli. Joensuun päässä
 
nelikaistaisia osuuksia. Moottoritieosuuksia on useita:
 
nelikaistaisia osuuksia. Moottoritieosuuksia on useita:
 +
 
* Turku-Aura
 
* Turku-Aura
 
* Yhdessä valtatie 3:n kanssa Tampereen eteläpuolelle ja edelleen Tampereen itäistä kehätietä kaupungin itäpuolelle. Tie jatkuu tästä 6 km moottoriliikennetienä
 
* Yhdessä valtatie 3:n kanssa Tampereen eteläpuolelle ja edelleen Tampereen itäistä kehätietä kaupungin itäpuolelle. Tie jatkuu tästä 6 km moottoriliikennetienä
Rivi 106: Rivi 110:
 
* Vehmasmäki-Kuopio-Toivala
 
* Vehmasmäki-Kuopio-Toivala
 
* Joensuun kehätie ja läntinen sisääntulo  
 
* Joensuun kehätie ja läntinen sisääntulo  
{{Kuva|Vt9_Hervanta.jpg|}}
 
  
Hervannan liittymä
+
{{Kuva|Vt9_Hervanta.jpg|Hervannan liittymä
Tampereen kehätiellä. Toinen Suomen neliapilaliittymistä. Tietä ei enää viitoiteta numerolla 60.
+
Tampereen kehätiellä. Toinen Suomen neliapilaliittymistä. Tietä ei enää viitoiteta numerolla 60.}}
 +
 
 +
{{Kuva|Vt9_Tohmajarvi.jpg|Tie laskeutuu Tohmajärven kirkonkylän itäpuolella noin 60 metriä alemmas}}
 +
 
 +
Suomen moottoriteillä on kaksi neliapilaliittymää ja ne kumpikin sijaitsevat valtatiellä 9:
  
{{Kuva|Vt9_Tohmajarvi.jpg|}}
+
{{Kartta|60.4974,22.2855|zoom=16|Turun ohikulkutien liittymä}}
  
 +
{{Kartta|61.4704,23.8405|zoom=16|Hervannan liittymä Tampereella}}
  
Tie laskeutuu Tohmajärven kirkonkylän itäpuolella noin 60 metriä alemmas<br> 
 
 
=== Historiaa ===
 
=== Historiaa ===
Alkuperäinen valtatie 9 Turku-Jämsä
+
 
 +
==== Alkuperäinen valtatie 9 Turku-Jämsä ====
  
 
Vuonna 1938 valtatieksi 9 nimettiin Turun
 
Vuonna 1938 valtatieksi 9 nimettiin Turun
Rivi 125: Rivi 133:
 
maalaiskunnan Vehmasmäkeen kulkenut tie. Jämsän ja Jyväskylän välinen
 
maalaiskunnan Vehmasmäkeen kulkenut tie. Jämsän ja Jyväskylän välinen
 
tie oli numeroitu valtatieksi 4.
 
tie oli numeroitu valtatieksi 4.
 
  
 
Tien linjaus poikkesi verraten paljon nykyisestä: Turusta Maarian
 
Tien linjaus poikkesi verraten paljon nykyisestä: Turusta Maarian
Rivi 137: Rivi 144:
 
nykyisiä teitä 249 ja 2505 Tyrvään, Karkun ja Siuron kautta Nokialle ja
 
nykyisiä teitä 249 ja 2505 Tyrvään, Karkun ja Siuron kautta Nokialle ja
 
edelleen Pispalan kautta Tampereelle.
 
edelleen Pispalan kautta Tampereelle.
 
  
 
Tampereelta reitti jatkui yhdessä valtateiden 3 ja 12 Messukylän kautta
 
Tampereelta reitti jatkui yhdessä valtateiden 3 ja 12 Messukylän kautta
Rivi 148: Rivi 154:
 
6031 reittiä lähelle Hallia ja edelleen Jämsään.  
 
6031 reittiä lähelle Hallia ja edelleen Jämsään.  
  
{{Kuva|Vt9Vanha_U1.jpg|}}<br> Karttapohja Maanmittauslaitos Yleiskartta 1:1.000.000 2010
+
{{Kuva|Vt9Vanha_U1.jpg|Alkuperäinen linjaus Tampereen ympäristössä}}
 
 
Alkuperäinen linjaus Tampereen ympäristössä
 
 
 
{{Kuva|Vt9_ST_Mouhijarvi.png|}}
 
 
 
Tien vanha linjaus Kuloveden pohjoispuolelta. Valtateiden 9 ja 11 risteys.
 
  
 +
{{Kuva|Vt9_ST_Mouhijarvi.png|Tien vanha linjaus Kuloveden pohjoispuolelta. Valtateiden 9 ja 11 risteys.}}
  
Muut osuudet vuonna 1938
+
==== Muut osuudet vuonna 1938 ====
  
Jämsän
+
Jämsän ja Jyväskylän välillä linjaus seurasi nykyisen valtatien reittiä ja oli osa
ja Jyväskylän
 
välillä linjaus seurasi nykyisen valtatien reittiä ja oli osa
 
 
valtatietä 4. Jyväskylästä reitti Kuopioon kulki nelostietä nykyisen
 
valtatietä 4. Jyväskylästä reitti Kuopioon kulki nelostietä nykyisen
 
tien 637 reittiä
 
tien 637 reittiä
Rivi 168: Rivi 167:
 
nykyiselle valtakunnan rajalle tie oli Joensuun ja Sortavalan
 
nykyiselle valtakunnan rajalle tie oli Joensuun ja Sortavalan
 
välistä valtatietä 18.
 
välistä valtatietä 18.
 
 
                                                                            
 
                                                                            
 
{| border="1"
 
{| border="1"
Rivi 233: Rivi 231:
 
|149
 
|149
 
|58
 
|58
|} <br> Välimatkataulukko
+
|}  
valtatie 9 +
+
''Välimatkataulukko valtatie 9 + kantatie 69 Turku-Kuopio vuonna 1938''
kantatie 69 Turku-Kuopio vuonna 1938
 
 
 
  
Sota katkaisee tien Sortavalaan
+
==== Sota katkaisee tien Sortavalaan ====
  
 
Vuonna
 
Vuonna
Rivi 249: Rivi 245:
 
välillä muuttui maantieksi saaden myöhemmin numeron 490.
 
välillä muuttui maantieksi saaden myöhemmin numeron 490.
  
{{Kuva|Vt9_Niirala.jpg|}}
+
{{Kuva|Vt9_Vartsila_1938.png|Värtsilän seutu ennen sotia. Valtatie 18 kulkee Pälkjärven pysäkin kautta, ei Niiralan. Värtsilän kirkonkylä ja rautatieasema jäivät sotien jälkeen itärajan taakse. Suomen tiekartta 1939. }}
 +
 
 +
{{Kuva|Vt9_Niirala_1977.png|Niiralan ympäristö vuonna 1977. Uusi tie ei vielä ulotu rajalle asti. Fennia-kartasto}}
  
Entinen Värtsilä on palannut valtateiden piiriin. Raja-aseman jälkeen tie jatkuu Sortavalaan.
+
{{Kuva|Vt9_Niirala.jpg|Entinen Värtsilä on palannut valtateiden piiriin. Raja-aseman jälkeen tie jatkuu Sortavalaan}}
  
Kuopio-Joensuu
+
==== Kuopio-Joensuu ====
  
 
Kuopiosta Kaavin kautta Pielisensuulle ja edelleen Tohmajärvelle
 
Kuopiosta Kaavin kautta Pielisensuulle ja edelleen Tohmajärvelle
Rivi 259: Rivi 257:
 
Tuusniemen kautta. Tämä tieosuus Kuopion ja Joensuun välillä nimettiin
 
Tuusniemen kautta. Tämä tieosuus Kuopion ja Joensuun välillä nimettiin
 
vuonna 1938 valtatieksi 17. Tie oli lossien takia hidas. Lossin
 
vuonna 1938 valtatieksi 17. Tie oli lossien takia hidas. Lossin
korvaavat
+
korvaavat sillat valmistuivat Siilinjärven ja Kuopion maalaiskunnan rajalle Jännevirralle vuonna 1951 ja
sillat valmistuivat Siilinjärven ja Kuopion maalaiskunnan rajalle Jännevirralle vuonna 1951 ja
 
 
lääninrajalle Ohtaansalmeen vuonna 1952. Tässä yhteydessä tie uudelleenrakennettiin vastaamaan 1950-luvun
 
lääninrajalle Ohtaansalmeen vuonna 1952. Tässä yhteydessä tie uudelleenrakennettiin vastaamaan 1950-luvun
normeja. Tie on monelta osin jäänyt mutkaiseksi ja mäkiseksi. Jännevirran silta on käytössä
+
normeja. Tie on monelta osin jäänyt mutkaiseksi ja mäkiseksi. Jännevirran silta oli käytössä
edelleenkin, mutta Ohtaansalmen kapea silta korvattiin uudella vuonna
+
vuoteen 2018, mutta Ohtaansalmen kapea silta korvattiin uudella jo vuonna
 
1996 vanhan sillan jäädessä kevyen liikenteen käyttöön.
 
1996 vanhan sillan jäädessä kevyen liikenteen käyttöön.
  
 +
Jännevirran vanhassa sillassa oli kaksi osaa: Toisessa päässä ajalle tyypillinen
 +
kaarisilta, jossa kaari nousee siltakannen yläpuolelle ja toisessa
 +
päässä avattava kääntösilta. Silta oli harvoja pääteiden avattavia
 +
siltoja ja se oli jäänyt pullonkaulaksi. Sen teknisen käyttöiän pää tuli vastaan 2010-luvulla. Vanha silta korvattiin 577 metrin mittaisella kiinteällä korkealla sillalla, joka avattiin liikenteelle loppuvuonna 2018.
  
Jännevirran sillassa on kaksi osaa: Toisessa päässä ajalle tyypillinen
+
==== Merkittävät linjausmuutokset Turku-Tampere ====
kaarisilta, jossa kaari nousee siltakannen yläpuollelle ja toisessa
 
päässä avattava kääntösilta. Silta on harvoja pääteiden avattavia
 
siltoja. Jännevirran sillan korvaamiseksi kiinteällä sillalla on suunnitelma.
 
 
 
Merkittävät linjausmuutoksen Turku-Tampere
 
  
 
Vuosina 1957-1961 rakennettiin Huittisten ja Tampereen välille uusi tie
 
Vuosina 1957-1961 rakennettiin Huittisten ja Tampereen välille uusi tie
ja
+
ja se linjattiin Rautaveden ja Kuloveden eteläpuolelta Vammalasta
se linjattiin Rautaveden ja Kuloveden eteläpuolelta Vammalasta
 
 
Tottijärven kautta Nokialle ja tästä tuli uusi valtatie 9. 1960-luvulla
 
Tottijärven kautta Nokialle ja tästä tuli uusi valtatie 9. 1960-luvulla
 
uusittiin Turun ja Huittisten välinen osuus, josta Turun ja Liedon
 
uusittiin Turun ja Huittisten välinen osuus, josta Turun ja Liedon
aseman välinen osuus moottoritienä, joka valmistui vuonna 1965. Samalla
+
aseman välinen osuus moottoritienä, joka valmistui vuonna 1965.  
vuosikymmenellä aloitettiin kokonaan uuden tien rakentaminen reitille
+
 
Aura-Loimaa-Humppila-Urjala-Viiala-Lempäälä. Tämä tie valmistui
+
1960-luvulla aloitettiin myös kokonaan uuden tien rakentaminen reitille
 +
Aura-Loimaa-Humppila-Urjala-Viiala-Lempäälä. Auran ja Humppilan välinen osuus valmistui vuonna 1964. Kokonaisuudessaan tie valmistui
 
1960-luvun lopulla, kun Urjalan ja Viialan välinen osuus avattiin.
 
1960-luvun lopulla, kun Urjalan ja Viialan välinen osuus avattiin.
 
Tie numeroitiin
 
Tie numeroitiin
Rivi 291: Rivi 287:
 
aluksi kulki Lempäälän keskustan läpi, kunnes ohitustie valmistui
 
aluksi kulki Lempäälän keskustan läpi, kunnes ohitustie valmistui
 
1970-luvun puolessa välissä.
 
1970-luvun puolessa välissä.
 
  
 
Tampereen ja Nokian välille valmistui vuonna 1968 kolmen kilometrin
 
Tampereen ja Nokian välille valmistui vuonna 1968 kolmen kilometrin
Rivi 297: Rivi 292:
 
mittaansa.
 
mittaansa.
  
 
+
==== Tampere-Jyväskylä ====
Tampere-Jyväskylä
 
  
 
Tampereen itäpuolella valtatiet kulkivat Kalevankankaan kautta
 
Tampereen itäpuolella valtatiet kulkivat Kalevankankaan kautta
Rivi 305: Rivi 299:
 
Kangasalan ja Oriveden välinen osuus oli varsin mutkainen ja mäkinen.
 
Kangasalan ja Oriveden välinen osuus oli varsin mutkainen ja mäkinen.
 
Tielle suunniteltiin monia eri linjauksia 1950-ja 1960-luvuilla.
 
Tielle suunniteltiin monia eri linjauksia 1950-ja 1960-luvuilla.
Linjauskysymys ratkaistiin vuonna 1968 ja tien ensimmäiset lapiolliset
+
Linjauskysymys ratkaistiin vuonna 1967 ja tien ensimmäiset lapiolliset
 
kaivettiin vuoden 1968 alussa. Tämä uusi tie Tampereen Aitovuoren ja
 
kaivettiin vuoden 1968 alussa. Tämä uusi tie Tampereen Aitovuoren ja
 
Oriveden
 
Oriveden
 
välillä valmistui 1970-luvun alussa. Tie lyhensi Tampereen ja Oriveden
 
välillä valmistui 1970-luvun alussa. Tie lyhensi Tampereen ja Oriveden
 
välistä matkaa lähes 15
 
välistä matkaa lähes 15
kilometriä. Tie Tampereelta Aitovuoreen kulki vielä vanhaa Teiskontietä
+
kilometriä.  
 +
 
 +
Tie Tampereelta Aitovuoreen kulki vielä vanhaa Teiskontietä
 
ja vuonna 1973 valmistui Alasjärven ja
 
ja vuonna 1973 valmistui Alasjärven ja
 
Aitovuoren välille muutaman kilometrin mittainen moottoriliikennetie
 
Aitovuoren välille muutaman kilometrin mittainen moottoriliikennetie
Rivi 317: Rivi 313:
 
ensimmäinen osa paikalle myöhemmin rakennettua itäisen kehätien päässä
 
ensimmäinen osa paikalle myöhemmin rakennettua itäisen kehätien päässä
 
olevaa Alasjärven liittymää, jossa valtatiet 9 ja 12 leikkaavat.
 
olevaa Alasjärven liittymää, jossa valtatiet 9 ja 12 leikkaavat.
 
  
 
Kangasalan Huutijärven ja Oriveden välinen tie muuttui maantieksi 324
 
Kangasalan Huutijärven ja Oriveden välinen tie muuttui maantieksi 324
 
ja edelleen 1990-luvun lopulla kantatieksi 58.
 
ja edelleen 1990-luvun lopulla kantatieksi 58.
 
  
 
1960-luvulla parannettiin Oriveden ja Jämsän välinen osuus ja siinä
 
1960-luvulla parannettiin Oriveden ja Jämsän välinen osuus ja siinä
Rivi 329: Rivi 323:
 
Jyväskylää toisiinsa lähes 30 kilometrin verran.
 
Jyväskylää toisiinsa lähes 30 kilometrin verran.
  
Uusi valtatie Jyväskylän ja Kuopion välille
+
==== Uusi valtatie Jyväskylän ja Kuopion välille ====
 
 
  
 
Tietä Leppäveden poikki Jyväskylästä itään ruvettiin rakentamaan
 
Tietä Leppäveden poikki Jyväskylästä itään ruvettiin rakentamaan
Rivi 338: Rivi 331:
 
Jämsän ja Jyväskylän välinen osuus sai tässä yhteydessä numeron 4
 
Jämsän ja Jyväskylän välinen osuus sai tässä yhteydessä numeron 4
 
rinnalle numeron 9.  
 
rinnalle numeron 9.  
 
  
 
Tämä uusi reitti lyhensi Jyväskylän ja Kuopion välistä
 
Tämä uusi reitti lyhensi Jyväskylän ja Kuopion välistä
Rivi 350: Rivi 342:
 
ja on kaikkiaan neljän valtatien pullonkaula. Pullonkaulan purkaminen
 
ja on kaikkiaan neljän valtatien pullonkaula. Pullonkaulan purkaminen
 
on siirtynyt määrittelemättömään tulevaisuuteen.
 
on siirtynyt määrittelemättömään tulevaisuuteen.
 
  
 
Uuden valtatien 9 valmistumisen yhteydessä kantatie 69 muutettiin
 
Uuden valtatien 9 valmistumisen yhteydessä kantatie 69 muutettiin
Rivi 357: Rivi 348:
 
kantatieksi.
 
kantatieksi.
  
Tampereen seudun moottoritiet
+
==== Tampereen seudun moottoritiet ====
 
 
  
 
Vuonna 1994 valmistui Tampereen itäpuolinen kehätie Lakalaivasta
 
Vuonna 1994 valmistui Tampereen itäpuolinen kehätie Lakalaivasta
Rivi 364: Rivi 354:
 
muutoksen yhteydessä myös valtatien 9 numerointi siirrettiin  
 
muutoksen yhteydessä myös valtatien 9 numerointi siirrettiin  
 
kehätielle keskustan kautta kulkevan reitin sijaan. Numero 60 on jäänyt pois käytöstä vuonna 2011.
 
kehätielle keskustan kautta kulkevan reitin sijaan. Numero 60 on jäänyt pois käytöstä vuonna 2011.
 
  
 
Helsingin ja Tampereen välinen moottoritie valmistui lopullisesti
 
Helsingin ja Tampereen välinen moottoritie valmistui lopullisesti
Rivi 376: Rivi 365:
 
seututieksi 190.
 
seututieksi 190.
  
Vuoden 1994 tieluokitusreformi
+
==== Vuoden 1994 tieluokitusreformi ====
  
 
Vuonna
 
Vuonna
Rivi 386: Rivi 375:
  
 
Reformi vaikutti myös valtatien 9 entisiin osuuksiin:
 
Reformi vaikutti myös valtatien 9 entisiin osuuksiin:
 +
 
* Kantatie 41 Huittisten ja Tampereen välillä muuttui valtatieksi 12
 
* Kantatie 41 Huittisten ja Tampereen välillä muuttui valtatieksi 12
 
* Seututie 324 Kangasalan ja Oriveden välillä muuttui kantatieksi 58
 
* Seututie 324 Kangasalan ja Oriveden välillä muuttui kantatieksi 58
Ohituskaistatie Orivesi-Jyväskylä
 
  
 +
==== Ohituskaistatie Orivesi-Jyväskylä ====
  
 
Oriveden ja Muuramen välillä tehtiin vuosina 2001-2003 mittavia
 
Oriveden ja Muuramen välillä tehtiin vuosina 2001-2003 mittavia
Rivi 396: Rivi 386:
 
väli on edelleen verraten huonokuntoinen osuus muutamaa
 
väli on edelleen verraten huonokuntoinen osuus muutamaa
 
ohituskaistakohtaa lukuunottamatta. Uudella tiellä on kaikkiaan
 
ohituskaistakohtaa lukuunottamatta. Uudella tiellä on kaikkiaan
kuudessa kohdassa yhteensä 19 kilometrin matkalla keskikaistalla
+
kuudessa kohdassa yhteensä 19 kilometrin matkalla keskikaiteella
 
varustettua 3-tai 4-kaistaista ohituskaistatietä.
 
varustettua 3-tai 4-kaistaista ohituskaistatietä.
  
{{Kuva|Vt9ohituskaista.jpg|}}
+
{{Kuva|Vt9ohituskaista.jpg|4-kaistainen
 
+
keskikaistatie}}
4-kaistainen
 
keskikaistatie
 
  
Teiden 9, 17 ja 70 yhdistäminen  
+
==== Teiden 9, 17 ja 70 yhdistäminen ====
  
 
Vuonna
 
Vuonna
Rivi 410: Rivi 398:
 
Niiralaan muuttamalla valtatien 17 ja kantatien 70 numerointi. Tällöin
 
Niiralaan muuttamalla valtatien 17 ja kantatien 70 numerointi. Tällöin
 
nämä numerot jäivät pois käytöstä.
 
nämä numerot jäivät pois käytöstä.
 
 
----
 
[[Etusivulle]]
 
 
 
© Matti Grönroos
 

Versio 14. heinäkuuta 2019 kello 18.48


9

Valtatie 9 Turku-Kuopio-Joensuu-Niirala(Raja), 663 km


E63 Turku-Kuopio


Pohjakartta Maanmittauslaitos

'

Tiekuvaus_0009.png

Geometriaa

Tien Mutkaisuusprofiili

Tieosuus Turku-Toijala (Akaa, Vt3)

Suunnanmuutoksia alle 30°/km 115 km 91 %
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km 10 km 8 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km 1 km 1 %

Border

Tieosuus Tampere-Jyväskylä

Suunnanmuutoksia alle 30°/km 113 km 75 %
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km 31 km 20 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km 7 km 5 %

Border

Tieosuus Vaajakoski-Vehmasmäki (Vt5)

Suunnanmuutoksia alle 30°/km 54 km 48 %
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km 53 km 46 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km 7 km 6 %

Border

Tieosuus Vuorela (Vt5)-Joensuu

Suunnanmuutoksia alle 30°/km 60 km 48 %
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km 54 km 43 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km 12 km 10 %

Border

Tieosuus Onkamo (Vt6)-Niirala

Suunnanmuutoksia alle 30°/km 13 km 37 %
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km 14 km 42 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km 7 km 21 %

Border

Vaihtoehtoisia reittejä

Päätepisteet Kautta Tiet Matka Moottoritietä
Turku-Jyväskylä Tampere 9 310 59
Hämeenlinna-Padasjoki 10 53 24 9 332 4
Turku-Tampere Loimaa-Humppila 9 161 45
Huittinen 9 41 12 167 21
Turku-Joensuu Tampere-Jyväskylä-Kuopio 9 592 90
Tampere-Jyväskylä-Varkaus 9 23 560 65
Hämeenlinna-Lahti-Mikkeli-Varkaus 10 12 4 5 23 558 50
Lohja-Mäntsälä-Lahti-Mikkeli-Varkaus 1 25 4 5 23 581 215
Helsinki(Kehä

III)-Kouvola-Lappeenranta

1 50 7 6 610 216
Vaihtoehtoreittejä Turku-Joensuu

Kuvaus

Turun ja Niiralan välinen valtatie 9 on tärkeitä poikittaisreittejä. Se on koko Turun ja Kuopion välillä numeroitu eurooppatieksi E63.

Tie on suurimmalta osaltaan kaksikaistaista varsin hyvää valtatietä. Oriveden ja Jyväskylän välillä on kapeampaa ja mutkaisempaa, mutta tietä on paranneltu ohituskaistoin. Kuopion ja Joensuun välinen osuus, joka oli vuoteen 2010 asti valtatie 17, on monin paikoin mäkinen ja mutkainen eikä sujuvuudeltaan edusta maan valtateiden huippua.

Kuopion ja Joensuun välistä mutkittelua

Tiellä on viitostien kanssa yhteinen nelikaistainen osuus Kuopiosta Kallaveden yli. Joensuun päässä nelikaistaisia osuuksia. Moottoritieosuuksia on useita:

  • Turku-Aura
  • Yhdessä valtatie 3:n kanssa Tampereen eteläpuolelle ja edelleen Tampereen itäistä kehätietä kaupungin itäpuolelle. Tie jatkuu tästä 6 km moottoriliikennetienä
  • Jyväskylän eteläinen sisääntulo
  • Jyväskylä-Vaajakoski
  • Vehmasmäki-Kuopio-Toivala
  • Joensuun kehätie ja läntinen sisääntulo
Hervannan liittymä Tampereen kehätiellä. Toinen Suomen neliapilaliittymistä. Tietä ei enää viitoiteta numerolla 60.
Tie laskeutuu Tohmajärven kirkonkylän itäpuolella noin 60 metriä alemmas

Suomen moottoriteillä on kaksi neliapilaliittymää ja ne kumpikin sijaitsevat valtatiellä 9:

Ladataan karttaa...
Turun ohikulkutien liittymä


Ladataan karttaa...
Hervannan liittymä Tampereella


Historiaa

Alkuperäinen valtatie 9 Turku-Jämsä

Vuonna 1938 valtatieksi 9 nimettiin Turun ja Jämsän välinen tie. Jyväskylän ja Kuopion välillä päätieverkkoon nimettiin kantatienä 69 Laukaalta Konneveden, Rautalammin ja Suonenjoen kautta Kuopion maalaiskunnan Vehmasmäkeen kulkenut tie. Jämsän ja Jyväskylän välinen tie oli numeroitu valtatieksi 4.

Tien linjaus poikkesi verraten paljon nykyisestä: Turusta Maarian kautta Auraan se seurasi nykyreittiä; tie on varsin hyvin säilynyt seututienä 222. Aurasta reitti kulki Huittisiin Pöytyän, Oripään ja Vampulan kirkonkylien kautta nykyisen kantatie 41:n suuntausta seuraten. Vampulan eteläpuolella tie yhtyi valtatien 2:n kanssa. Huittisten jälkeen seurattiin Kokemäenjoen eteläpuolta Keikyälle ja Vammalaan, jossa siirryttiin vesistön pohjoispuolelle. Tie jatkui nykyisiä teitä 249 ja 2505 Tyrvään, Karkun ja Siuron kautta Nokialle ja edelleen Pispalan kautta Tampereelle.

Tampereelta reitti jatkui yhdessä valtateiden 3 ja 12 Messukylän kautta Kangasalle ja edelleen Kuohunharjun itäpuolelle Huutijärvelle, jossa valtatie 9 haarautui omalle reitilleen kohti koillista. Huutijärven ja Oriveden välinen osuus on nykyisin kantatietä 58. Längelmäen Länkipohjaan, vuoden 2007 alusta Jämsän Länkipohjaan, reitti kulki Längelmäveden pohjoispuolta nykyistä reittiä seuraten. Länkipohjan jälkeen tie kaarsi kohti pohjoista ja kulki nykyisten teiden 343 ja 6031 reittiä lähelle Hallia ja edelleen Jämsään.

Alkuperäinen linjaus Tampereen ympäristössä
Tien vanha linjaus Kuloveden pohjoispuolelta. Valtateiden 9 ja 11 risteys.

Muut osuudet vuonna 1938

Jämsän ja Jyväskylän välillä linjaus seurasi nykyisen valtatien reittiä ja oli osa valtatietä 4. Jyväskylästä reitti Kuopioon kulki nelostietä nykyisen tien 637 reittiä Laukaan koillispuolelle, josta haarautui kantatie 69 kohti Kuopiota. Kuopion ja Joensuun välinen tie numeroitiin valtatieksi 17. Joensuusta nykyiselle valtakunnan rajalle tie oli Joensuun ja Sortavalan välistä valtatietä 18.

Turku
Huittinen 98 Huittinen
Tampere 193 95 Tampere
Kangasala 213 115 20 Kangasala
Orivesi 247 149 54 34 Orivesi
Jyväskylä 376 278 183 163 129 Jyväskylä
Laukaa 404 306 211 191 157 28 Laukaa
Suonenjoki 495 397 302 282 248 119 91 Suonenjoki
Kuopio 553 455 360 340 306 177 149 58

Välimatkataulukko valtatie 9 + kantatie 69 Turku-Kuopio vuonna 1938

Sota katkaisee tien Sortavalaan

Vuonna 1938 numeroitu valtatie 18 alkoi Sortavalasta ja kulki Pälkjärven, Värtsilän ja Tohmajärven kautta Joensuuhun ja edelleen Kajaaniin. Sotien jälkeisissä alueluovutuksissa tie katkesi uuteen rajaan Värtsilän Niiralan eteläpuolella. Katkennut kuutostie Helsingistä Sortavalaan linjattiin uudelle reitille Parikkala-Joensuu ja numero 18 jäi Joensuu-Kajaani-osuudelle. Osuus Onkamosta uudelle rajalle Niiralaan välillä muuttui maantieksi saaden myöhemmin numeron 490.

Värtsilän seutu ennen sotia. Valtatie 18 kulkee Pälkjärven pysäkin kautta, ei Niiralan. Värtsilän kirkonkylä ja rautatieasema jäivät sotien jälkeen itärajan taakse. Suomen tiekartta 1939.
Niiralan ympäristö vuonna 1977. Uusi tie ei vielä ulotu rajalle asti. Fennia-kartasto
Entinen Värtsilä on palannut valtateiden piiriin. Raja-aseman jälkeen tie jatkuu Sortavalaan

Kuopio-Joensuu

Kuopiosta Kaavin kautta Pielisensuulle ja edelleen Tohmajärvelle kulkenut vanha postitie oikaistiin 1800-luvun lopulla kulkemaan Tuusniemen kautta. Tämä tieosuus Kuopion ja Joensuun välillä nimettiin vuonna 1938 valtatieksi 17. Tie oli lossien takia hidas. Lossin korvaavat sillat valmistuivat Siilinjärven ja Kuopion maalaiskunnan rajalle Jännevirralle vuonna 1951 ja lääninrajalle Ohtaansalmeen vuonna 1952. Tässä yhteydessä tie uudelleenrakennettiin vastaamaan 1950-luvun normeja. Tie on monelta osin jäänyt mutkaiseksi ja mäkiseksi. Jännevirran silta oli käytössä vuoteen 2018, mutta Ohtaansalmen kapea silta korvattiin uudella jo vuonna 1996 vanhan sillan jäädessä kevyen liikenteen käyttöön.

Jännevirran vanhassa sillassa oli kaksi osaa: Toisessa päässä ajalle tyypillinen kaarisilta, jossa kaari nousee siltakannen yläpuolelle ja toisessa päässä avattava kääntösilta. Silta oli harvoja pääteiden avattavia siltoja ja se oli jäänyt pullonkaulaksi. Sen teknisen käyttöiän pää tuli vastaan 2010-luvulla. Vanha silta korvattiin 577 metrin mittaisella kiinteällä korkealla sillalla, joka avattiin liikenteelle loppuvuonna 2018.

Merkittävät linjausmuutokset Turku-Tampere

Vuosina 1957-1961 rakennettiin Huittisten ja Tampereen välille uusi tie ja se linjattiin Rautaveden ja Kuloveden eteläpuolelta Vammalasta Tottijärven kautta Nokialle ja tästä tuli uusi valtatie 9. 1960-luvulla uusittiin Turun ja Huittisten välinen osuus, josta Turun ja Liedon aseman välinen osuus moottoritienä, joka valmistui vuonna 1965.

1960-luvulla aloitettiin myös kokonaan uuden tien rakentaminen reitille Aura-Loimaa-Humppila-Urjala-Viiala-Lempäälä. Auran ja Humppilan välinen osuus valmistui vuonna 1964. Kokonaisuudessaan tie valmistui 1960-luvun lopulla, kun Urjalan ja Viialan välinen osuus avattiin. Tie numeroitiin valtatieksi 9 vuonna 1970 ja Tampereen ja Auran välinen osuus muuttui kantatieksi 41. Tie Loimaan kautta oli viitisen kilometriä lyhyempi kuin Huittisten kautta ja tiellä oli kolmostien kanssa yhteinen moottoritieosuus Tampereen ja Kuljun välillä. Valmistuttuaan uusi tie aluksi kulki Lempäälän keskustan läpi, kunnes ohitustie valmistui 1970-luvun puolessa välissä.

Tampereen ja Nokian välille valmistui vuonna 1968 kolmen kilometrin mittainen moottoritieosuus, jota myöhemmin jatkettiin nykyiseen mittaansa.

Tampere-Jyväskylä

Tampereen itäpuolella valtatiet kulkivat Kalevankankaan kautta Messukylään ja Kaukajärven ohi Kangasalle. Reitti kulki taajamien läpi, eikä teidenkään välityskyky ollut mitenkään ylenpalttinen. Lisäksi Kangasalan ja Oriveden välinen osuus oli varsin mutkainen ja mäkinen. Tielle suunniteltiin monia eri linjauksia 1950-ja 1960-luvuilla. Linjauskysymys ratkaistiin vuonna 1967 ja tien ensimmäiset lapiolliset kaivettiin vuoden 1968 alussa. Tämä uusi tie Tampereen Aitovuoren ja Oriveden välillä valmistui 1970-luvun alussa. Tie lyhensi Tampereen ja Oriveden välistä matkaa lähes 15 kilometriä.

Tie Tampereelta Aitovuoreen kulki vielä vanhaa Teiskontietä ja vuonna 1973 valmistui Alasjärven ja Aitovuoren välille muutaman kilometrin mittainen moottoriliikennetie Näsijärven Olkahistenlahden suun yli. Alasjärven kohdalla tiessä oli merkillisen tiukka mutka, jonka merkitys myöhemmin selvisi: Se oli ensimmäinen osa paikalle myöhemmin rakennettua itäisen kehätien päässä olevaa Alasjärven liittymää, jossa valtatiet 9 ja 12 leikkaavat.

Kangasalan Huutijärven ja Oriveden välinen tie muuttui maantieksi 324 ja edelleen 1990-luvun lopulla kantatieksi 58.

1960-luvulla parannettiin Oriveden ja Jämsän välinen osuus ja siinä yhteydessä tie linjattiin Länkipohjan koillispuolelta suoraan Jämsään. Tämä oikaisu lyhensi matkaa noin 13 kilometriä. Tämän ja Tampereen-Oriveden tien rakentaminen siten lähensi Tamperetta ja Jyväskylää toisiinsa lähes 30 kilometrin verran.

Uusi valtatie Jyväskylän ja Kuopion välille

Tietä Leppäveden poikki Jyväskylästä itään ruvettiin rakentamaan 1960-luvun lopulla ja marraskuussa 1970 oli valmiina uusi valtatie Jyväskylästä Kuopion maalaiskunnan Vehmasmäkeen, jossa tie yhtyy viitostiehen. Tien 9 numerointi ulotettiin jatkumaan Kuopioon asti. Jämsän ja Jyväskylän välinen osuus sai tässä yhteydessä numeron 4 rinnalle numeron 9.

Tämä uusi reitti lyhensi Jyväskylän ja Kuopion välistä matkaa peräti 27 kilometriä verrattuna vanhaan reittiin kantatien 69 kautta. Jyväskylän ja Vaajakosken välinen vanha tie jäi pullonkaulaksi vuoteen 1977, jolloin tälle välille valmistui moottoritie. Moottoritie tuli varsin kalliiksi hankalan sijainnin ja joidenkin hieman yliampuvien ratkaisujen takia. Tämän takia rahat loppuivat kesken ja tietä ei linjattukaan Vaajakosken ohi, vaan päättymään Vaajakoskelle. Vaajakosken ja Kanavuoren välinen osuus kulkee edelleenkin taajamassa ja on kaikkiaan neljän valtatien pullonkaula. Pullonkaulan purkaminen on siirtynyt määrittelemättömään tulevaisuuteen.

Uuden valtatien 9 valmistumisen yhteydessä kantatie 69 muutettiin maantieksi. Koska tiellä on kuitenkin arvoa myös läpikulkureittinä, se 1970-luvun puolessa välissä muutettiin takaisin samannumeroiseksi kantatieksi.

Tampereen seudun moottoritiet

Vuonna 1994 valmistui Tampereen itäpuolinen kehätie Lakalaivasta Alasjärvelle. Tie sai aluksi numeron 45 ja myöhemmin 60. Numeroinnin muutoksen yhteydessä myös valtatien 9 numerointi siirrettiin kehätielle keskustan kautta kulkevan reitin sijaan. Numero 60 on jäänyt pois käytöstä vuonna 2011.

Helsingin ja Tampereen välinen moottoritie valmistui lopullisesti vuonna 2000, kun viimeinen osuus Valkeakosken Jutikkalasta Lempäälän Kuljuun valmistui. Tässä yhteydessä rakennettiin myös noin 8 km uutta valtatietä 9 Kylmäkosken pohjoispuolelta Toijalan pohjoispuolelle Konhoon. Tämä pidensi Tampereen ja Turun välistä matkaa muutamalla kilometrillä, mutta vastineeksi reitti siirtyi noin 18 kilometrin matkalle uudelle moottoritielle. Vanha tieosuus Kuljusta Kylmäkoskelle numeroitiin seututieksi 190.

Vuoden 1994 tieluokitusreformi

Vuonna 1994 julkistettiin tieluokitusreformi, joka toteutui maastossa pääosin vuonna 1996. Tässä yhteydessä Onkamon ja Niiralan välinen osuus tuolloin seututietä 490 nostettiin takaisin päätieverkkoon kantatieksi 70. Numero oli aiemmin vapautunut, kun Varkauden ja Joensuun välinen kantatie 70 muutettiin valtatieksi 23.

Reformi vaikutti myös valtatien 9 entisiin osuuksiin:

  • Kantatie 41 Huittisten ja Tampereen välillä muuttui valtatieksi 12
  • Seututie 324 Kangasalan ja Oriveden välillä muuttui kantatieksi 58

Ohituskaistatie Orivesi-Jyväskylä

Oriveden ja Muuramen välillä tehtiin vuosina 2001-2003 mittavia uudistuksia. Kaikkein huonoin osuus Oriveden ja Jämsän välillä parannettiin rakentamalla tie käytännössä uudelleen. Jämsän ja Muuramen väli on edelleen verraten huonokuntoinen osuus muutamaa ohituskaistakohtaa lukuunottamatta. Uudella tiellä on kaikkiaan kuudessa kohdassa yhteensä 19 kilometrin matkalla keskikaiteella varustettua 3-tai 4-kaistaista ohituskaistatietä.

4-kaistainen keskikaistatie

Teiden 9, 17 ja 70 yhdistäminen

Vuonna 2010 tien numerointi jatkettiin Kuopiosta ulottumaan Joensuun kautta Niiralaan muuttamalla valtatien 17 ja kantatien 70 numerointi. Tällöin nämä numerot jäivät pois käytöstä.