Ero sivun ”Valtatie 9” versioiden välillä
(→Kuopio-Joensuu: Jännevirran silta) |
(→Kuopio-Joensuu: Joensuun torin nurkalta 1949) |
||
(15 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
Rivi 84: | Rivi 84: | ||
|} | |} | ||
{{Kuva|Vt9_Tku-Jns.jpg|Vaihtoehtoreittejä Turku-Joensuu}} | {{Kuva|Vt9_Tku-Jns.jpg|Vaihtoehtoreittejä Turku-Joensuu}} | ||
+ | |||
+ | === Tuulilasivideo === | ||
+ | |||
+ | {{Vimeo|821052493|Vehmasmäki(Kuopio)-Jyväskylä}} | ||
=== Kuvaus === | === Kuvaus === | ||
Rivi 105: | Rivi 109: | ||
* Turku-Aura | * Turku-Aura | ||
− | * Yhdessä | + | * Yhdessä {{vt|3|valtatien 3}} kanssa Tampereen eteläpuolelle ja edelleen Tampereen itäistä kehätietä kaupungin itäpuolelle. Tie jatkuu tästä 6 km moottoriliikennetienä |
* Jyväskylän eteläinen sisääntulo | * Jyväskylän eteläinen sisääntulo | ||
* Jyväskylä-Vaajakoski | * Jyväskylä-Vaajakoski | ||
Rivi 128: | Rivi 132: | ||
Vuonna 1938 valtatieksi 9 nimettiin Turun | Vuonna 1938 valtatieksi 9 nimettiin Turun | ||
ja Jämsän välinen tie. Jyväskylän ja Kuopion välillä | ja Jämsän välinen tie. Jyväskylän ja Kuopion välillä | ||
− | päätieverkkoon nimettiin kantatienä | + | päätieverkkoon nimettiin {{Kt|69|kantatienä 69}} |
− | 69 | ||
Laukaalta Konneveden, Rautalammin ja Suonenjoen kautta Kuopion | Laukaalta Konneveden, Rautalammin ja Suonenjoen kautta Kuopion | ||
maalaiskunnan Vehmasmäkeen kulkenut tie. Jämsän ja Jyväskylän välinen | maalaiskunnan Vehmasmäkeen kulkenut tie. Jämsän ja Jyväskylän välinen | ||
− | tie oli numeroitu valtatieksi 4. | + | tie oli numeroitu {{Vt|4|valtatieksi 4}}. |
Tien linjaus poikkesi verraten paljon nykyisestä: Turusta Maarian | Tien linjaus poikkesi verraten paljon nykyisestä: Turusta Maarian | ||
kautta Auraan se seurasi nykyreittiä; tie on varsin hyvin säilynyt | kautta Auraan se seurasi nykyreittiä; tie on varsin hyvin säilynyt | ||
− | seututienä 222. Aurasta reitti kulki Huittisiin Pöytyän, | + | seututienä 222. |
+ | |||
+ | {{Kuva|Vt9_Maaria_1938.jpg|Tavaraliikennettä Maarian kirkon edustalla vuonna 1938}} | ||
+ | |||
+ | Aurasta reitti kulki Huittisiin Pöytyän, | ||
Oripään | Oripään | ||
ja Vampulan kirkonkylien kautta nykyisen kantatie 41:n suuntausta | ja Vampulan kirkonkylien kautta nykyisen kantatie 41:n suuntausta | ||
Rivi 145: | Rivi 152: | ||
edelleen Pispalan kautta Tampereelle. | edelleen Pispalan kautta Tampereelle. | ||
− | Tampereelta reitti jatkui yhdessä valtateiden 3 ja 12 Messukylän kautta | + | Tampereelta reitti jatkui yhdessä valtateiden 3 ja {{Vt|12|-}} kanssa Messukylän kautta |
Kangasalle ja edelleen Kuohunharjun itäpuolelle Huutijärvelle, jossa | Kangasalle ja edelleen Kuohunharjun itäpuolelle Huutijärvelle, jossa | ||
valtatie 9 haarautui omalle reitilleen kohti koillista. Huutijärven ja | valtatie 9 haarautui omalle reitilleen kohti koillista. Huutijärven ja | ||
− | Oriveden välinen osuus on nykyisin kantatietä 58. Längelmäen | + | Oriveden välinen osuus on nykyisin {{Kt|58|kantatietä 58}}. Längelmäen |
Länkipohjaan, vuoden 2007 alusta Jämsän Länkipohjaan, reitti kulki | Länkipohjaan, vuoden 2007 alusta Jämsän Länkipohjaan, reitti kulki | ||
Längelmäveden pohjoispuolta nykyistä reittiä seuraten. Länkipohjan | Längelmäveden pohjoispuolta nykyistä reittiä seuraten. Länkipohjan | ||
Rivi 156: | Rivi 163: | ||
{{Kuva|Vt9Vanha_U1.jpg|Alkuperäinen linjaus Tampereen ympäristössä}} | {{Kuva|Vt9Vanha_U1.jpg|Alkuperäinen linjaus Tampereen ympäristössä}} | ||
− | {{Kuva|Vt9_ST_Mouhijarvi.png|Tien vanha linjaus Kuloveden pohjoispuolelta. Valtateiden 9 ja 11 risteys.}} | + | {{Kuva|Vt9_ST_Mouhijarvi.png|Tien vanha linjaus Kuloveden pohjoispuolelta. Valtateiden 9 ja 11 risteys.}} |
+ | |||
+ | {{Kuva|Vt9_Jamsa_1948.png|Jämsän seutu, taloudellinen kartta 1948. Nykyiset valtatiet 9 ja 24 sekä kantatie 56 merkitty vihreällä.}} | ||
==== Muut osuudet vuonna 1938 ==== | ==== Muut osuudet vuonna 1938 ==== | ||
Rivi 164: | Rivi 173: | ||
tien 637 reittiä | tien 637 reittiä | ||
Laukaan koillispuolelle, josta haarautui kantatie 69 kohti Kuopiota. | Laukaan koillispuolelle, josta haarautui kantatie 69 kohti Kuopiota. | ||
− | Kuopion ja Joensuun välinen tie numeroitiin valtatieksi 17. Joensuusta | + | Kuopion ja Joensuun välinen tie numeroitiin {{Vt|17|valtatieksi 17}}. Joensuusta |
nykyiselle valtakunnan rajalle tie oli Joensuun ja Sortavalan | nykyiselle valtakunnan rajalle tie oli Joensuun ja Sortavalan | ||
− | välistä valtatietä 18. | + | välistä {{Vt|18|valtatietä 18}}. |
{| border="1" | {| border="1" | ||
Rivi 262: | Rivi 271: | ||
vuoteen 2018, mutta Ohtaansalmen kapea silta korvattiin uudella jo vuonna | vuoteen 2018, mutta Ohtaansalmen kapea silta korvattiin uudella jo vuonna | ||
1996 vanhan sillan jäädessä kevyen liikenteen käyttöön. | 1996 vanhan sillan jäädessä kevyen liikenteen käyttöön. | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|Vt9_Jannevirta_1933.jpg|Jännevirran lossi 1933}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|Vt9_Jannevirta.jpg|Jännevirran vanha silta}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|Vt9_Ohtaansalmi.jpg|Ohtaansalmen vanha silta}} | ||
Jännevirran vanhassa sillassa oli kaksi osaa: Toisessa päässä ajalle tyypillinen | Jännevirran vanhassa sillassa oli kaksi osaa: Toisessa päässä ajalle tyypillinen | ||
Rivi 267: | Rivi 282: | ||
päässä avattava kääntösilta. Silta oli harvoja pääteiden avattavia | päässä avattava kääntösilta. Silta oli harvoja pääteiden avattavia | ||
siltoja ja se oli jäänyt pullonkaulaksi. Sen teknisen käyttöiän pää tuli vastaan 2010-luvulla. Vanha silta korvattiin 577 metrin mittaisella kiinteällä korkealla sillalla, joka avattiin liikenteelle loppuvuonna 2018. | siltoja ja se oli jäänyt pullonkaulaksi. Sen teknisen käyttöiän pää tuli vastaan 2010-luvulla. Vanha silta korvattiin 577 metrin mittaisella kiinteällä korkealla sillalla, joka avattiin liikenteelle loppuvuonna 2018. | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|Vt9_Joensuu_1949.jpg|Joensuun keskustaa vuonna 1949. Matka Savonlinnaan on 33 kilometriä pitempi kuin nykyisin. Kuopioon on suunnilleen yhtä pitkä matka kuin nykyisin. Museovirasto.}} | ||
==== Merkittävät linjausmuutokset Turku-Tampere ==== | ==== Merkittävät linjausmuutokset Turku-Tampere ==== | ||
Rivi 275: | Rivi 292: | ||
uusittiin Turun ja Huittisten välinen osuus, josta Turun ja Liedon | uusittiin Turun ja Huittisten välinen osuus, josta Turun ja Liedon | ||
aseman välinen osuus moottoritienä, joka valmistui vuonna 1965. | aseman välinen osuus moottoritienä, joka valmistui vuonna 1965. | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|Vt9_Turku_1965.png|Turun ja Auran välinen osuus rakenteilla vuoden 1965 tiekartan mukaan. Nykyinen seututie 222 valtatienä 9}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|Vt9_Oripaa_1965.png|Entinen valtatie 9, nykyinen {{Kt|41}} Oripään kohdalla vuoden 1965 kartassa. Auran-Oripään osuus rakenteilla.}} | ||
1960-luvulla aloitettiin myös kokonaan uuden tien rakentaminen reitille | 1960-luvulla aloitettiin myös kokonaan uuden tien rakentaminen reitille | ||
Rivi 281: | Rivi 302: | ||
Tie numeroitiin | Tie numeroitiin | ||
valtatieksi 9 vuonna 1970 ja Tampereen ja Auran välinen osuus muuttui | valtatieksi 9 vuonna 1970 ja Tampereen ja Auran välinen osuus muuttui | ||
− | kantatieksi | + | {{Kt|41|kantatieksi 41}}. |
− | + | ||
+ | {{Kuva|Vt9_Huittinen_1965.png|Humppilan-Urjalan seutu ennen valtatien rakentamista vuoden 1965 tiekartan mukaan. Seututie 230 oli tuolloin {{Kt|57}}}} | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|Vt9_Lempaala_1982.png|Lempäälän kohta vuonna 1982. GT-tiekartta lehti 4}} | ||
+ | |||
+ | Tie Loimaan kautta oli viitisen kilometriä lyhyempi kuin | ||
Huittisten kautta ja tiellä oli kolmostien kanssa yhteinen | Huittisten kautta ja tiellä oli kolmostien kanssa yhteinen | ||
moottoritieosuus Tampereen ja Kuljun välillä. Valmistuttuaan uusi tie | moottoritieosuus Tampereen ja Kuljun välillä. Valmistuttuaan uusi tie | ||
Rivi 331: | Rivi 357: | ||
Jämsän ja Jyväskylän välinen osuus sai tässä yhteydessä numeron 4 | Jämsän ja Jyväskylän välinen osuus sai tässä yhteydessä numeron 4 | ||
rinnalle numeron 9. | rinnalle numeron 9. | ||
+ | |||
+ | Jyväskylästä Leppäveden ylitse Lievestuoreelle ulottuva osuus avattiin liikenteelle jo syksyllä 1967. | ||
Tämä uusi reitti lyhensi Jyväskylän ja Kuopion välistä | Tämä uusi reitti lyhensi Jyväskylän ja Kuopion välistä | ||
Rivi 342: | Rivi 370: | ||
ja on kaikkiaan neljän valtatien pullonkaula. Pullonkaulan purkaminen | ja on kaikkiaan neljän valtatien pullonkaula. Pullonkaulan purkaminen | ||
on siirtynyt määrittelemättömään tulevaisuuteen. | on siirtynyt määrittelemättömään tulevaisuuteen. | ||
+ | |||
+ | Kanavuoren itäpuolella Leppävesi ylitetään pengertä, jossa on vain kaksi lyhyttä virtausaukkoa. Tällaisia ajan tavan mukaisia rakennelmia ei enää tehdä. Tien pohjoispuolella kulkee samanlaista pengertä | ||
+ | vuonna 1917 valmistunut Pönttövuoren läpi kulkeva Jyväskylän-Pieksämäen rata. | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|Vt9_Leppavesi_1966.jpg|Tie rakenteilla. Suomen tiekartta 1966}} | ||
Uuden valtatien 9 valmistumisen yhteydessä kantatie 69 muutettiin | Uuden valtatien 9 valmistumisen yhteydessä kantatie 69 muutettiin | ||
− | maantieksi. Koska tiellä on kuitenkin arvoa myös läpikulkureittinä, se | + | maantieksi 664. Koska tiellä on kuitenkin arvoa myös läpikulkureittinä, se |
1970-luvun puolessa välissä muutettiin takaisin samannumeroiseksi | 1970-luvun puolessa välissä muutettiin takaisin samannumeroiseksi | ||
kantatieksi. | kantatieksi. | ||
Rivi 351: | Rivi 384: | ||
Vuonna 1994 valmistui Tampereen itäpuolinen kehätie Lakalaivasta | Vuonna 1994 valmistui Tampereen itäpuolinen kehätie Lakalaivasta | ||
− | Alasjärvelle. Tie | + | Alasjärvelle. Tie oli aluksi {{Kt|45}} ja myöhemmin {{Kt|60}}. Numeroinnin |
muutoksen yhteydessä myös valtatien 9 numerointi siirrettiin | muutoksen yhteydessä myös valtatien 9 numerointi siirrettiin | ||
kehätielle keskustan kautta kulkevan reitin sijaan. Numero 60 on jäänyt pois käytöstä vuonna 2011. | kehätielle keskustan kautta kulkevan reitin sijaan. Numero 60 on jäänyt pois käytöstä vuonna 2011. | ||
Rivi 372: | Rivi 405: | ||
tuolloin seututietä 490 nostettiin takaisin päätieverkkoon kantatieksi | tuolloin seututietä 490 nostettiin takaisin päätieverkkoon kantatieksi | ||
70. Numero oli aiemmin vapautunut, kun Varkauden ja Joensuun välinen | 70. Numero oli aiemmin vapautunut, kun Varkauden ja Joensuun välinen | ||
− | + | {{Kt|70}} muutettiin {{Vt|23|valtatieksi 23}}. | |
Reformi vaikutti myös valtatien 9 entisiin osuuksiin: | Reformi vaikutti myös valtatien 9 entisiin osuuksiin: | ||
Rivi 386: | Rivi 419: | ||
väli on edelleen verraten huonokuntoinen osuus muutamaa | väli on edelleen verraten huonokuntoinen osuus muutamaa | ||
ohituskaistakohtaa lukuunottamatta. Uudella tiellä on kaikkiaan | ohituskaistakohtaa lukuunottamatta. Uudella tiellä on kaikkiaan | ||
− | kuudessa kohdassa yhteensä 19 kilometrin matkalla | + | kuudessa kohdassa yhteensä 19 kilometrin matkalla keskikaiteella |
varustettua 3-tai 4-kaistaista ohituskaistatietä. | varustettua 3-tai 4-kaistaista ohituskaistatietä. | ||
Rivi 398: | Rivi 431: | ||
Niiralaan muuttamalla valtatien 17 ja kantatien 70 numerointi. Tällöin | Niiralaan muuttamalla valtatien 17 ja kantatien 70 numerointi. Tällöin | ||
nämä numerot jäivät pois käytöstä. | nämä numerot jäivät pois käytöstä. | ||
+ | |||
+ | ==== Jännevirran silta ==== | ||
+ | |||
+ | Jännevirran 1950-luvun kaarisilta ajautui pikkuhiljaa kelvottomaan kuntoon. Jo vuonna 1980 sillan vaakasuorien langerpalkkien sivulle oli kantavuuden parantamiseksi lisätty neljä pitkittäistä jänneterästä. Yksi näistä napsahti poikki vuonna 2015 ruostuneena ja sillalle asetettiin liikenne- ja nopeusrajoituksia. Korvaavan kiinteän sillan suunnittelu oli jo käynnissä ja sen rakentamiseen päästiin varsin nopeasti. Silta avattiin liikenteelle syyskuussa 2018 ja vanha silta purettiin uuden valmistuttua. | ||
+ | |||
+ | {{Kuva|Vt9_Jannevirta_2020.jpg|Jännevirran uusi silta}} | ||
+ | |||
+ | ==== Tampere-Orivesi 2020-luvulla ==== | ||
+ | |||
+ | Tampereen ja Oriveden välinen tieosuus on liikennemäärien kasvaessa osoittautunut verraten onnettomuusherkäksi. Tielle on kaavailtu isompaa perusparannusta, mutta toistaiseksi toimet ovat olleet lähinnä paikkauksia. Vuonna 2021 valmistui Oriveden länsipuolelle ohituskaistapari ja samassa yhteydessä sivuteiden risteyksiä parannettiin. Vuonna 2022 varustettiin Orivedeltä {{Kt|58|n}} ja {{Kt|66|n}} liittymästä alkava ohituskaista keskikaiteella ja liittymän ramppien geometriaa hieman säädettiin. |
Nykyinen versio 10. helmikuuta 2024 kello 20.42
Valtatie 9 Turku-Kuopio-Joensuu-Niirala(Raja), 663 km |
Turku-Kuopio
Sisällysluettelo
- 1 Valtatie 9 Turku-Kuopio-Joensuu-Niirala(Raja), 663 km
- 1.1 Geometriaa
- 1.2 Vaihtoehtoisia reittejä
- 1.3 Tuulilasivideo
- 1.4 Kuvaus
- 1.5 Historiaa
- 1.5.1 Alkuperäinen valtatie 9 Turku-Jämsä
- 1.5.2 Muut osuudet vuonna 1938
- 1.5.3 Sota katkaisee tien Sortavalaan
- 1.5.4 Kuopio-Joensuu
- 1.5.5 Merkittävät linjausmuutokset Turku-Tampere
- 1.5.6 Tampere-Jyväskylä
- 1.5.7 Uusi valtatie Jyväskylän ja Kuopion välille
- 1.5.8 Tampereen seudun moottoritiet
- 1.5.9 Vuoden 1994 tieluokitusreformi
- 1.5.10 Ohituskaistatie Orivesi-Jyväskylä
- 1.5.11 Teiden 9, 17 ja 70 yhdistäminen
- 1.5.12 Jännevirran silta
- 1.5.13 Tampere-Orivesi 2020-luvulla
Pohjakartta Maanmittauslaitos
Geometriaa
Tien Mutkaisuusprofiili
Tieosuus Turku-Toijala (Akaa, Vt3)
Suunnanmuutoksia alle 30°/km | 115 km | 91 % |
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km | 10 km | 8 % |
Suunnanmuutoksia yli 60°/km | 1 km | 1 % |
Tieosuus Tampere-Jyväskylä
Suunnanmuutoksia alle 30°/km | 113 km | 75 % |
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km | 31 km | 20 % |
Suunnanmuutoksia yli 60°/km | 7 km | 5 % |
Tieosuus Vaajakoski-Vehmasmäki (Vt5)
Suunnanmuutoksia alle 30°/km | 54 km | 48 % |
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km | 53 km | 46 % |
Suunnanmuutoksia yli 60°/km | 7 km | 6 % |
Tieosuus Vuorela (Vt5)-Joensuu
Suunnanmuutoksia alle 30°/km | 60 km | 48 % |
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km | 54 km | 43 % |
Suunnanmuutoksia yli 60°/km | 12 km | 10 % |
Tieosuus Onkamo (Vt6)-Niirala
Suunnanmuutoksia alle 30°/km | 13 km | 37 % |
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km | 14 km | 42 % |
Suunnanmuutoksia yli 60°/km | 7 km | 21 % |
Vaihtoehtoisia reittejä
Päätepisteet | Kautta | Tiet | Matka | Moottoritietä |
Turku-Jyväskylä | Tampere | 310 | 59 | |
Hämeenlinna-Padasjoki | 332 | 4 | ||
Turku-Tampere | Loimaa-Humppila | 161 | 45 | |
Huittinen | 167 | 21 | ||
Turku-Joensuu | Tampere-Jyväskylä-Kuopio | 592 | 90 | |
Tampere-Jyväskylä-Varkaus | 560 | 65 | ||
Hämeenlinna-Lahti-Mikkeli-Varkaus | 558 | 50 | ||
Lohja-Mäntsälä-Lahti-Mikkeli-Varkaus | 581 | 215 | ||
Helsinki(Kehä
III)-Kouvola-Lappeenranta |
610 | 216 |
Tuulilasivideo
Kuvaus
Turun ja Niiralan välinen valtatie 9 on tärkeitä poikittaisreittejä. Se on koko Turun ja Kuopion välillä numeroitu eurooppatieksi E63.
Tie on suurimmalta osaltaan kaksikaistaista varsin hyvää valtatietä. Oriveden ja Jyväskylän välillä on kapeampaa ja mutkaisempaa, mutta tietä on paranneltu ohituskaistoin. Kuopion ja Joensuun välinen osuus, joka oli vuoteen 2010 asti valtatie 17, on monin paikoin mäkinen ja mutkainen eikä sujuvuudeltaan edusta maan valtateiden huippua.
Tiellä on viitostien kanssa yhteinen nelikaistainen osuus Kuopiosta Kallaveden yli. Joensuun päässä nelikaistaisia osuuksia. Moottoritieosuuksia on useita:
- Turku-Aura
- Yhdessä valtatien 3 kanssa Tampereen eteläpuolelle ja edelleen Tampereen itäistä kehätietä kaupungin itäpuolelle. Tie jatkuu tästä 6 km moottoriliikennetienä
- Jyväskylän eteläinen sisääntulo
- Jyväskylä-Vaajakoski
- Vehmasmäki-Kuopio-Toivala
- Joensuun kehätie ja läntinen sisääntulo
Suomen moottoriteillä on kaksi neliapilaliittymää ja ne kumpikin sijaitsevat valtatiellä 9:
Ladataan karttaa...
|
Turun ohikulkutien liittymä |
Ladataan karttaa...
|
Hervannan liittymä Tampereella |
Historiaa
Alkuperäinen valtatie 9 Turku-Jämsä
Vuonna 1938 valtatieksi 9 nimettiin Turun ja Jämsän välinen tie. Jyväskylän ja Kuopion välillä päätieverkkoon nimettiin kantatienä 69 Laukaalta Konneveden, Rautalammin ja Suonenjoen kautta Kuopion maalaiskunnan Vehmasmäkeen kulkenut tie. Jämsän ja Jyväskylän välinen tie oli numeroitu valtatieksi 4.
Tien linjaus poikkesi verraten paljon nykyisestä: Turusta Maarian kautta Auraan se seurasi nykyreittiä; tie on varsin hyvin säilynyt seututienä 222.
Aurasta reitti kulki Huittisiin Pöytyän, Oripään ja Vampulan kirkonkylien kautta nykyisen kantatie 41:n suuntausta seuraten. Vampulan eteläpuolella tie yhtyi valtatien 2:n kanssa. Huittisten jälkeen seurattiin Kokemäenjoen eteläpuolta Keikyälle ja Vammalaan, jossa siirryttiin vesistön pohjoispuolelle. Tie jatkui nykyisiä teitä 249 ja 2505 Tyrvään, Karkun ja Siuron kautta Nokialle ja edelleen Pispalan kautta Tampereelle.
Tampereelta reitti jatkui yhdessä valtateiden 3 ja 12 kanssa Messukylän kautta Kangasalle ja edelleen Kuohunharjun itäpuolelle Huutijärvelle, jossa valtatie 9 haarautui omalle reitilleen kohti koillista. Huutijärven ja Oriveden välinen osuus on nykyisin kantatietä 58. Längelmäen Länkipohjaan, vuoden 2007 alusta Jämsän Länkipohjaan, reitti kulki Längelmäveden pohjoispuolta nykyistä reittiä seuraten. Länkipohjan jälkeen tie kaarsi kohti pohjoista ja kulki nykyisten teiden 343 ja 6031 reittiä lähelle Hallia ja edelleen Jämsään.
Muut osuudet vuonna 1938
Jämsän ja Jyväskylän välillä linjaus seurasi nykyisen valtatien reittiä ja oli osa valtatietä 4. Jyväskylästä reitti Kuopioon kulki nelostietä nykyisen tien 637 reittiä Laukaan koillispuolelle, josta haarautui kantatie 69 kohti Kuopiota. Kuopion ja Joensuun välinen tie numeroitiin valtatieksi 17. Joensuusta nykyiselle valtakunnan rajalle tie oli Joensuun ja Sortavalan välistä valtatietä 18.
Turku | ||||||||
Huittinen | 98 | Huittinen | ||||||
Tampere | 193 | 95 | Tampere | |||||
Kangasala | 213 | 115 | 20 | Kangasala | ||||
Orivesi | 247 | 149 | 54 | 34 | Orivesi | |||
Jyväskylä | 376 | 278 | 183 | 163 | 129 | Jyväskylä | ||
Laukaa | 404 | 306 | 211 | 191 | 157 | 28 | Laukaa | |
Suonenjoki | 495 | 397 | 302 | 282 | 248 | 119 | 91 | Suonenjoki |
Kuopio | 553 | 455 | 360 | 340 | 306 | 177 | 149 | 58 |
Välimatkataulukko valtatie 9 + kantatie 69 Turku-Kuopio vuonna 1938
Sota katkaisee tien Sortavalaan
Vuonna 1938 numeroitu valtatie 18 alkoi Sortavalasta ja kulki Pälkjärven, Värtsilän ja Tohmajärven kautta Joensuuhun ja edelleen Kajaaniin. Sotien jälkeisissä alueluovutuksissa tie katkesi uuteen rajaan Värtsilän Niiralan eteläpuolella. Katkennut kuutostie Helsingistä Sortavalaan linjattiin uudelle reitille Parikkala-Joensuu ja numero 18 jäi Joensuu-Kajaani-osuudelle. Osuus Onkamosta uudelle rajalle Niiralaan välillä muuttui maantieksi saaden myöhemmin numeron 490.
Kuopio-Joensuu
Kuopiosta Kaavin kautta Pielisensuulle ja edelleen Tohmajärvelle kulkenut vanha postitie oikaistiin 1800-luvun lopulla kulkemaan Tuusniemen kautta. Tämä tieosuus Kuopion ja Joensuun välillä nimettiin vuonna 1938 valtatieksi 17. Tie oli lossien takia hidas. Lossin korvaavat sillat valmistuivat Siilinjärven ja Kuopion maalaiskunnan rajalle Jännevirralle vuonna 1951 ja lääninrajalle Ohtaansalmeen vuonna 1952. Tässä yhteydessä tie uudelleenrakennettiin vastaamaan 1950-luvun normeja. Tie on monelta osin jäänyt mutkaiseksi ja mäkiseksi. Jännevirran silta oli käytössä vuoteen 2018, mutta Ohtaansalmen kapea silta korvattiin uudella jo vuonna 1996 vanhan sillan jäädessä kevyen liikenteen käyttöön.
Jännevirran vanhassa sillassa oli kaksi osaa: Toisessa päässä ajalle tyypillinen kaarisilta, jossa kaari nousee siltakannen yläpuolelle ja toisessa päässä avattava kääntösilta. Silta oli harvoja pääteiden avattavia siltoja ja se oli jäänyt pullonkaulaksi. Sen teknisen käyttöiän pää tuli vastaan 2010-luvulla. Vanha silta korvattiin 577 metrin mittaisella kiinteällä korkealla sillalla, joka avattiin liikenteelle loppuvuonna 2018.
Merkittävät linjausmuutokset Turku-Tampere
Vuosina 1957-1961 rakennettiin Huittisten ja Tampereen välille uusi tie ja se linjattiin Rautaveden ja Kuloveden eteläpuolelta Vammalasta Tottijärven kautta Nokialle ja tästä tuli uusi valtatie 9. 1960-luvulla uusittiin Turun ja Huittisten välinen osuus, josta Turun ja Liedon aseman välinen osuus moottoritienä, joka valmistui vuonna 1965.
1960-luvulla aloitettiin myös kokonaan uuden tien rakentaminen reitille Aura-Loimaa-Humppila-Urjala-Viiala-Lempäälä. Auran ja Humppilan välinen osuus valmistui vuonna 1964. Kokonaisuudessaan tie valmistui 1960-luvun lopulla, kun Urjalan ja Viialan välinen osuus avattiin. Tie numeroitiin valtatieksi 9 vuonna 1970 ja Tampereen ja Auran välinen osuus muuttui kantatieksi 41.
Tie Loimaan kautta oli viitisen kilometriä lyhyempi kuin Huittisten kautta ja tiellä oli kolmostien kanssa yhteinen moottoritieosuus Tampereen ja Kuljun välillä. Valmistuttuaan uusi tie aluksi kulki Lempäälän keskustan läpi, kunnes ohitustie valmistui 1970-luvun puolessa välissä.
Tampereen ja Nokian välille valmistui vuonna 1968 kolmen kilometrin mittainen moottoritieosuus, jota myöhemmin jatkettiin nykyiseen mittaansa.
Tampere-Jyväskylä
Tampereen itäpuolella valtatiet kulkivat Kalevankankaan kautta Messukylään ja Kaukajärven ohi Kangasalle. Reitti kulki taajamien läpi, eikä teidenkään välityskyky ollut mitenkään ylenpalttinen. Lisäksi Kangasalan ja Oriveden välinen osuus oli varsin mutkainen ja mäkinen. Tielle suunniteltiin monia eri linjauksia 1950-ja 1960-luvuilla. Linjauskysymys ratkaistiin vuonna 1967 ja tien ensimmäiset lapiolliset kaivettiin vuoden 1968 alussa. Tämä uusi tie Tampereen Aitovuoren ja Oriveden välillä valmistui 1970-luvun alussa. Tie lyhensi Tampereen ja Oriveden välistä matkaa lähes 15 kilometriä.
Tie Tampereelta Aitovuoreen kulki vielä vanhaa Teiskontietä ja vuonna 1973 valmistui Alasjärven ja Aitovuoren välille muutaman kilometrin mittainen moottoriliikennetie Näsijärven Olkahistenlahden suun yli. Alasjärven kohdalla tiessä oli merkillisen tiukka mutka, jonka merkitys myöhemmin selvisi: Se oli ensimmäinen osa paikalle myöhemmin rakennettua itäisen kehätien päässä olevaa Alasjärven liittymää, jossa valtatiet 9 ja 12 leikkaavat.
Kangasalan Huutijärven ja Oriveden välinen tie muuttui maantieksi 324 ja edelleen 1990-luvun lopulla kantatieksi 58.
1960-luvulla parannettiin Oriveden ja Jämsän välinen osuus ja siinä yhteydessä tie linjattiin Länkipohjan koillispuolelta suoraan Jämsään. Tämä oikaisu lyhensi matkaa noin 13 kilometriä. Tämän ja Tampereen-Oriveden tien rakentaminen siten lähensi Tamperetta ja Jyväskylää toisiinsa lähes 30 kilometrin verran.
Uusi valtatie Jyväskylän ja Kuopion välille
Tietä Leppäveden poikki Jyväskylästä itään ruvettiin rakentamaan 1960-luvun lopulla ja marraskuussa 1970 oli valmiina uusi valtatie Jyväskylästä Kuopion maalaiskunnan Vehmasmäkeen, jossa tie yhtyy viitostiehen. Tien 9 numerointi ulotettiin jatkumaan Kuopioon asti. Jämsän ja Jyväskylän välinen osuus sai tässä yhteydessä numeron 4 rinnalle numeron 9.
Jyväskylästä Leppäveden ylitse Lievestuoreelle ulottuva osuus avattiin liikenteelle jo syksyllä 1967.
Tämä uusi reitti lyhensi Jyväskylän ja Kuopion välistä matkaa peräti 27 kilometriä verrattuna vanhaan reittiin kantatien 69 kautta. Jyväskylän ja Vaajakosken välinen vanha tie jäi pullonkaulaksi vuoteen 1977, jolloin tälle välille valmistui moottoritie. Moottoritie tuli varsin kalliiksi hankalan sijainnin ja joidenkin hieman yliampuvien ratkaisujen takia. Tämän takia rahat loppuivat kesken ja tietä ei linjattukaan Vaajakosken ohi, vaan päättymään Vaajakoskelle. Vaajakosken ja Kanavuoren välinen osuus kulkee edelleenkin taajamassa ja on kaikkiaan neljän valtatien pullonkaula. Pullonkaulan purkaminen on siirtynyt määrittelemättömään tulevaisuuteen.
Kanavuoren itäpuolella Leppävesi ylitetään pengertä, jossa on vain kaksi lyhyttä virtausaukkoa. Tällaisia ajan tavan mukaisia rakennelmia ei enää tehdä. Tien pohjoispuolella kulkee samanlaista pengertä vuonna 1917 valmistunut Pönttövuoren läpi kulkeva Jyväskylän-Pieksämäen rata.
Uuden valtatien 9 valmistumisen yhteydessä kantatie 69 muutettiin maantieksi 664. Koska tiellä on kuitenkin arvoa myös läpikulkureittinä, se 1970-luvun puolessa välissä muutettiin takaisin samannumeroiseksi kantatieksi.
Tampereen seudun moottoritiet
Vuonna 1994 valmistui Tampereen itäpuolinen kehätie Lakalaivasta Alasjärvelle. Tie oli aluksi kantatie 45 ja myöhemmin kantatie 60. Numeroinnin muutoksen yhteydessä myös valtatien 9 numerointi siirrettiin kehätielle keskustan kautta kulkevan reitin sijaan. Numero 60 on jäänyt pois käytöstä vuonna 2011.
Helsingin ja Tampereen välinen moottoritie valmistui lopullisesti vuonna 2000, kun viimeinen osuus Valkeakosken Jutikkalasta Lempäälän Kuljuun valmistui. Tässä yhteydessä rakennettiin myös noin 8 km uutta valtatietä 9 Kylmäkosken pohjoispuolelta Toijalan pohjoispuolelle Konhoon. Tämä pidensi Tampereen ja Turun välistä matkaa muutamalla kilometrillä, mutta vastineeksi reitti siirtyi noin 18 kilometrin matkalle uudelle moottoritielle. Vanha tieosuus Kuljusta Kylmäkoskelle numeroitiin seututieksi 190.
Vuoden 1994 tieluokitusreformi
Vuonna 1994 julkistettiin tieluokitusreformi, joka toteutui maastossa pääosin vuonna 1996. Tässä yhteydessä Onkamon ja Niiralan välinen osuus tuolloin seututietä 490 nostettiin takaisin päätieverkkoon kantatieksi 70. Numero oli aiemmin vapautunut, kun Varkauden ja Joensuun välinen kantatie 70 muutettiin valtatieksi 23.
Reformi vaikutti myös valtatien 9 entisiin osuuksiin:
- Kantatie 41 Huittisten ja Tampereen välillä muuttui valtatieksi 12
- Seututie 324 Kangasalan ja Oriveden välillä muuttui kantatieksi 58
Ohituskaistatie Orivesi-Jyväskylä
Oriveden ja Muuramen välillä tehtiin vuosina 2001-2003 mittavia uudistuksia. Kaikkein huonoin osuus Oriveden ja Jämsän välillä parannettiin rakentamalla tie käytännössä uudelleen. Jämsän ja Muuramen väli on edelleen verraten huonokuntoinen osuus muutamaa ohituskaistakohtaa lukuunottamatta. Uudella tiellä on kaikkiaan kuudessa kohdassa yhteensä 19 kilometrin matkalla keskikaiteella varustettua 3-tai 4-kaistaista ohituskaistatietä.
Teiden 9, 17 ja 70 yhdistäminen
Vuonna 2010 tien numerointi jatkettiin Kuopiosta ulottumaan Joensuun kautta Niiralaan muuttamalla valtatien 17 ja kantatien 70 numerointi. Tällöin nämä numerot jäivät pois käytöstä.
Jännevirran silta
Jännevirran 1950-luvun kaarisilta ajautui pikkuhiljaa kelvottomaan kuntoon. Jo vuonna 1980 sillan vaakasuorien langerpalkkien sivulle oli kantavuuden parantamiseksi lisätty neljä pitkittäistä jänneterästä. Yksi näistä napsahti poikki vuonna 2015 ruostuneena ja sillalle asetettiin liikenne- ja nopeusrajoituksia. Korvaavan kiinteän sillan suunnittelu oli jo käynnissä ja sen rakentamiseen päästiin varsin nopeasti. Silta avattiin liikenteelle syyskuussa 2018 ja vanha silta purettiin uuden valmistuttua.
Tampere-Orivesi 2020-luvulla
Tampereen ja Oriveden välinen tieosuus on liikennemäärien kasvaessa osoittautunut verraten onnettomuusherkäksi. Tielle on kaavailtu isompaa perusparannusta, mutta toistaiseksi toimet ovat olleet lähinnä paikkauksia. Vuonna 2021 valmistui Oriveden länsipuolelle ohituskaistapari ja samassa yhteydessä sivuteiden risteyksiä parannettiin. Vuonna 2022 varustettiin Orivedeltä kantatien 58 ja kantatien 66 liittymästä alkava ohituskaista keskikaiteella ja liittymän ramppien geometriaa hieman säädettiin.