Ero sivun ”Vanha Laukaan tie Pälkäne-Sahalahti-Länkipohja-Jämsä-Laukaa” versioiden välillä

Kohteesta Tiet
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Typojen siivousta)
 
Rivi 1: Rivi 1:
 
{{Begin}}
 
{{Begin}}
  
Vanha Laukaan tie on ehkä 1600-luvulla syntynyt kulkutie Kanta-Hämeen ja Laukaan seudun välillä. Laukaan alue oli hämäläisten, muun muassa hauholaisten metsästymaita, ja Laukaan nimistöä esitetään paikoin hauholaisesta periytyväksi. Laukaan Koivistossa nykyisen Äänekosken eteläpuolella haarautuivat reitit Saarijärven, Viitasaaren ja Kuopion suuntaan. Koiviston merkitys solmupisteenä kasvoi, kun Vaasan-Kuopion postireitti määrättiin kulkemaan sitä kautta vuonna 1776 tapahtuneen Kuopion läänin perustamisen yhteydessä.
+
Vanha Laukaan tie on ehkä 1600-luvulla syntynyt [[Muinaistiet|muinaistie]] Kanta-Hämeen ja Laukaan seudun välillä. Laukaan alue oli hämäläisten, muun muassa hauholaisten metsästymaita, ja Laukaan nimistöä esitetään paikoin hauholaisesta periytyväksi. Laukaan Koivistossa nykyisen Äänekosken eteläpuolella haarautuivat reitit Saarijärven, Viitasaaren ja Kuopion suuntaan. Koiviston merkitys solmupisteenä kasvoi, kun Vaasan-Kuopion postireitti määrättiin kulkemaan sitä kautta vuonna 1776 tapahtuneen Kuopion läänin perustamisen yhteydessä.
  
 
Tie alkoi Pälkäneeltä ja kulki Sahalahden ja Kuhmalahden kautta Längelmäelle, josta Jämsään ja edelleen nykyisten valtateiden 9 ja 4 linjausta seuraillen Jyväskylään ja Laukaan Koívistoon. Kärryillä kulkevasta tiestä ei ole kyse, vaan enemmänkin polusta. Talvisin kulku usein kävi Längelmäveden järvenselkiä pitkin.
 
Tie alkoi Pälkäneeltä ja kulki Sahalahden ja Kuhmalahden kautta Längelmäelle, josta Jämsään ja edelleen nykyisten valtateiden 9 ja 4 linjausta seuraillen Jyväskylään ja Laukaan Koívistoon. Kärryillä kulkevasta tiestä ei ole kyse, vaan enemmänkin polusta. Talvisin kulku usein kävi Längelmäveden järvenselkiä pitkin.

Nykyinen versio 28. joulukuuta 2021 kello 01.00


Vanha Laukaan tie on ehkä 1600-luvulla syntynyt muinaistie Kanta-Hämeen ja Laukaan seudun välillä. Laukaan alue oli hämäläisten, muun muassa hauholaisten metsästymaita, ja Laukaan nimistöä esitetään paikoin hauholaisesta periytyväksi. Laukaan Koivistossa nykyisen Äänekosken eteläpuolella haarautuivat reitit Saarijärven, Viitasaaren ja Kuopion suuntaan. Koiviston merkitys solmupisteenä kasvoi, kun Vaasan-Kuopion postireitti määrättiin kulkemaan sitä kautta vuonna 1776 tapahtuneen Kuopion läänin perustamisen yhteydessä.

Tie alkoi Pälkäneeltä ja kulki Sahalahden ja Kuhmalahden kautta Längelmäelle, josta Jämsään ja edelleen nykyisten valtateiden 9 ja 4 linjausta seuraillen Jyväskylään ja Laukaan Koívistoon. Kärryillä kulkevasta tiestä ei ole kyse, vaan enemmänkin polusta. Talvisin kulku usein kävi Längelmäveden järvenselkiä pitkin.

Reitti, josta historijoitsijat ovat kohtalaisen yksimielisiä.

Pälkäneeltä Länkipohjan seudulle tie on varsin hyvin säilynyt. Tie kulkee "Metsäkolmion" halki, eikä se pääosin edusta laadukkainta suomalaista maantietä. Pälkäneeltä lähdetään koti Iharia, yhdystietä 3231 Sahalahden Pakkalaan ja edelleen yhdystietä 3200 Sahalahdelle. Kuhmalahden Pohjaan edetään tien 325 suuntaisesti, kunnes käännytään pohjoisen suuntaan teille 3253 ja 3280 Västilän kautta Länkipohjaan. Sieltä kuljetaan koti koillista Ouninpohjaan, josta Jämsään.

1930-luvun tieverkkoa Pälkäneen-Längelmäen seudulla
Nykyistä yhdystietä 3253 Pohjan ja Västilän välillä

Ouninpohjasta koilliseen kulkeva tieura on hylätty parempien vaihtoehtojen valmistuttua. Ouninpohjan-Jämsän välinen maasto on erittäin vaikeakulkuinen ja sille haettiin pohjoisempaa uudempian linjauksia.

Ouninpohjan-Jämsän seutua 1770-luvulla
Linjaus Ouninpohjan-Jämsän välillä on kokonaan kadonnut jo 1930-luvun tiekartassa.

Vuoden 1938 maantiekartta näyttää Koivisto-nimisen risteyksen, joka on Koivisto-nimisestä kylästä viitisen kilometriä länteen. Nelostie linjattiin 1950-luvulla Jyväskylästä suoraan pohjoiseen Äänekoskelle ja ja uusien teiden rakentamisen yhteydessä vanhan maantien viimeistenkin rippeiden merkitys hävisi.

Laukaan seutua 1930-luvun kartassa
Koiviston risteys on nykyisin teiden 627 (Hirvaskangas-Uurainen-Multia) ja 6311 risteys

Kulkutarpeiden kasvaessa Laukaan tielle rupesi syntymään haaroja vaihtoehtoisiksi reiteiksi. 1800-luvulle tultaessa Ouninpohjan reitti oli korvaunut parillakin tiellä Jämsään. Längelmäveden länsipuolelle syntyi reitti Kangasalta Oriveden kautta Länkipohjaan ja tämä reitti aikoinaan nimettiin valtatien 9 linjaukseksi. (Kangasala-Orivesi on nykyisin kantatie 58.)

Reitin eteläpäässä syntyi uusi vaihtoehtolinjaus maastollisesti helpompaan väylään Kuhmalahden Pohjasta Luopioisten ja Puutikkalan kautta Tuulokseen, jossa reitti yhtyi Yliseen Viipurintiehen.

Laukaan tien haaroja; perusreitti punaisella, uudemmat tiet vihreällä