Lähdekoodi sivulle Valtatie 8

{{Begin}}

    
{{H|{{Tie|8}} {{Tie|E8}}| Valtatie 8 Turku-Haaransilta(Liminka), 626 km}}
Turku-Oulu  {{Tie|8}} {{Tie|4}} 649 km
<br>

__TOC__

{{Routemap|Vt8_U.jpg|}}

[[Image:Tiekuvaus_0008.png|Tiekuvaus_0008.png]]

=== Geometriaa ===

{{Mutkaprofiili|Vt08A|289|89|30|9|5|2|Tien [[Mutkaisuusprofiili]]<br><br>'''Tieosuus Turku-Vaasa (Helsingby)'''}}

{{Mutkaprofiili|Vt08B|250|85|34|12|10|3|'''Tieosuus Vaasa-Oulu (Haaransilta)'''}}

=== Vaihtoehtoisia reittejä ===
                                                                   
{| border="1"
|-
|Päätepisteet
|Kautta
|Tiet
|Matka
|-
|rowspan="3"|{{Kuva|Vt8_Turku-Oulu.jpg|Turku-Oulu}}
|style="color:red;"|Pori-Vaasa
|{{Tie|8}} {{Tie|4}} 
|651
|-
|style="color:green;"|Pori-Parkano-Kaustinen-Ylivieska
|{{Tie|8}} {{Tie|23}} {{Tie|3}} {{Tie|19}} {{Tie|63}} {{Tie|86}} {{Tie|8}} {{Tie|4}}
|657
|-
|style="color:blue;"|Tampere-Jyväskylä
|{{Tie|9}} {{Tie|4}} 
|647
|-
|rowspan="2"|{{Kuva|Vt8_Kokkola-Oulu.jpg|Kokkola-Oulu}}
|style="color:red;"|Raahe
|{{Tie|8}} {{Tie|4}}  
|196
|-
|style="color:green;"|Kannus-Ylivieska
|{{Tie|28}} {{Tie|86}} {{Tie|8}} {{Tie|4}} 
|203
|-
|rowspan="3"|{{Kuva|Vt8_Turku-Vaasa.jpg|Turku-Vaasa}}
|style="color:red;"|Rauma-Pori
|{{Tie|8}} 
|334
|-
|style="color:green;"|Huittinen-Kankaanpää-Kurikka
|{{Tie|9}} {{Tie|41}} {{Tie|12}}  {{Tie|44}} {{Tie|67}} {{Tie|3}}
|360
|-
|style="color:blue;"|Vammala-Hämeenkyrö-Parkano
|{{Tie|9}} {{Tie|41}} {{Tie|12}} {{Tie|249}} {{Tie|3}}
|363
|-
|rowspan="3"|{{Kuva|Vt8_Turku-Pori.jpg|Turku-Pori}}
|style="color:red;"|Rauma
|{{Tie|8}} 
|139
|-
|style="color:green;"|Säkylä-Eura-Harjavalta
|{{Tie|9}} {{Tie|204}} {{Tie|43}} {{Tie|2}}
|142
|} <br>

=== Kuvaus ===

Valtatie 8 on länsirannikon valtaväylä, joka on myös raskaan liikenteen
suosiossa. Tie on valtaosin kaksikaistaista lukuun ottamatta lyhyitä
moottoritiejaksoja Turun ja Vaasan lähettyvillä. Myös osuus tien
päätepisteestä Limingan Haaransillasta Ouluun on moottoritietä. Tie on
koko matkaltaan numeroitu eurooppatieksi E8.

Tie ei missään vaiheessa ole kovin mäkinen. Varsinais-Suomen ja
Satakunnan alueella maasto on jonkin verran kumpuilevaa. Merikarvian ja
Kristiinankaupungin välillä kulkee Pohjanmaan eteläinen raja ja tästä
Ouluun tie on varsin tasaista.

{{Kuva|Vt8_Siikajoki.jpg|Raahen ja Limingan
välinen noin 50
km:n mittainen osuus on rakennettu lähes viivasuoraksi jokseenkin
asumattoman seudun halki.}}

{{Kuva|Vt8_Narpio.jpg|Eteläpohjalaista
maisemaa Närpiössä}}

{{Kuva|Vt8_Maalahti.jpg|Ruotsinkielisillä alueilla viitoituskohteiden nimet ovat ensin ruotsiksi}}

{{Kuva|Vt8_Rauma.jpg|Rauman ja Laitilan välistä metsävyöhykettä}}

=== Tuulilasivideo ===

{{Vimeo|762434652|Liminka-Kokkola 2020}}

=== Historiaa ===

==== Vanhempaa ====

Rantatien ydinosa Porin ja Vaasan välillä periytyy jo 1500-luvulla mainitusta Ulvilan-Korsholman maantiestä. Rantatie oli kuitenkin surkeassa kunnossa edes hevosella kulkea ja siten matka Korsholmaan kulkikin usein pitkin kuivemmille Hämeenkankaan ja Pohjankankaan maille syntynyttä Kyrönkankaan tietä. 1700-luvun lopulla tilanteeseen kyllästyttiin lopullisesti: Kamarikollegio ja Turun läänin maaherra antoivat vuonna 1787 käskyn uuden tien raivaamiseksi Porin ja Kristiinankaupungin välille. Tien valmistumista viivästytti vuosien 1788–1790 ja satakuntalaisten venkoilu. Satakuntalaiset eivät olisi halunneet tehdä kokonaan uutta tietä, vaan heidän näkemyksensä mukaan Ahlaisten–Merikarvian–Siipyyn kautta kulkenut rantatie olisi voitu parantaa asianmukaiseksi.

Kristiinankaupungin ja Vaasan välisen postitien rakentamisesta oli päätetty vuonna 1764 ja tie julistettiin valmistuneeksi vuonna 1775. Tämä oli ehkä ensimmäinen Suomeen rakennettu todella suora maantie ja sen linjaus on suurelta osin edelleen jäljellä. Tie edesauttoi Vaasan eteläpuoleisen Pohjanmaan sisäosien asuttamista.

{{Kuva|Vt8_Ahlainen_1895.png|Pohjanmaan rantatie Ahlaisten-Merikarvian seudulla, yleiskartta 1895}}

Turun ja Porin välinen rantatien osuus on sekin ollut jonkinlaisessa käytössä jo 1500-luvulla. Pääreitti Turun ja Ulvilan välillä kulki kuitenkin kuivempia seutuja Säkylän Pyhäjärven itäpuolella. Tiellä rupesi olemaan suurempaa merkitystä 1600-luvulla postilaitoksen syntyessä. Vasta, kun Porin–Kristiinankaupungin–Vaasan tien valmistuminen siirsi liikennettä rantatielle, myös Turun ja Porin välinen osuus sai lisää merkitystä.

Vaasan ja Oulun välillä ei 1600-luvulle tultaessa ollut tieksi mainittavaa yhteyttä. Talvitie kulki meren rantoja. Oulun ja Kokkolan kaupungit perustettiin vuosina 1605 ja 1620 ja maantien tarve seudulla oli käynyt ilmeiseksi. Korsholman (Vaasan) ja Oulun väliset polut ja ratsutiet saatiin vuoden 1620 tienoilla parannetuksi yhtenäiseksi mutta mutkalliseksi maantieksi. Tietä oiottiin pitkin 1700-lukua ja vuonna 1759 se viimein varustettiin kivisillä virstanpylväillä.

==== Uudempaa ====

Turun ja Oulun välinen reitti numeroitiin valtatieksi 8 vuonna 1938.
Sen reitti kulki varsin tarkasti nykyisen tien linjausta seuraavia
kohtia lukuun ottamatta:

* Porin koillispuolella Ruosniemen ja Noormarkun kautta; nykyiset tiet 2550, 2555 ja 2701
* Lapväärtti-Kristiinankaupunki-Närpiö-Ylimarkku-Pirttikylä; nykyiset tiet 663, 662, 17063, 6761 ja 6760.
* Uudenkaarlepyyn kautta Munsala-Uusikaarlepyy-Pedersöre; nykyiset tiet 7270, 749 ja 7492
* Raahen ja Oulun välillä Siikajoen ja Lumijoen kautta; nykyinen tie 813

{{Kuvat|Vt8_Raisio-Mynamaki_1960.jpg|Vt8_Laitila-Rauma_1960.jpg|1950-luvun oikaisuja Raision ja Mynämäen välillä|1950-luvun oikaisuja Laitilan ja Rauman välillä|{{Yk}}}}

Kokkolan ja Oulun välillä tehtiin vuosina 1951-1963 oikaisu- ja parannustöitä, joilla tieosuus saatiin lyhenemään peräti 25 kilometriä.

{{Kuva|Vt8_Himanka_1945.jpg|Kokkolan ja Oulun välinen etäisyys vuonna 1945 oli 35 km enemmän kuin nykyisin. Kuva Himangalta}}

Rauman ja Porin välinen uusittu osuus valmistui vuonna 1955. Uusittu osuus Noormarkun Ylikylästä ({{Vt|23|n}} risteys) Vaasan läänin rajalle kulkeva 40 km:n mittainen osuus valmistui uudelleen rakennettuna vuonna 1963.

Vuonna 1963 valmistui Turun ja Raision välille lyhyt moottoritieosuus
ja vuonna 1966 Vaasan eteläiselle sisääntulotielle. Jälkimmäistä
jatkettiin vuonna 1994 valtateiden 3 ja 8 risteykseen asti. Vuonna 2016 valmistui moottoritien jatke Nousiaisiin asti.

{{Kuva|Vt8_Maksamaa_1960.jpg|Vaasan itäpuolisia muutoksia 1950-luvulla. {{Yk}}}}

Tie kulki Uudenkaarlepyyn keskustan halki vuoteen 1968 asti, jolloin
valmistui oikaisu Munsalan eteläpuolelta kaupungin itäpuolitse
Pedersöreen.

{{Kuva|Vt8_ST_Uusikaarlepyy.png|Vanhat reitit Uusikaarlepyyssä ja
Pietarsaaressa. Kantatie 67, nykyinen valtatie 19, kulkee vielä
Uusikaarlepyyn keskustaan asti.}}

{{Kuva|Vt8_Lapplax_1950.png|Pietarsaaren ja Kokkolan välinen vanha tie ei ollut aivan suorinta mahdollista laatua. Taloudellinen kartta 1950.}}

{{Kuva|Vt8_Jeppis-Kokkola_1960.jpg|Pietarsaaren-Kokkolan seudun muutokset 1950-luvulla. Katkoviivoitettu osuus ei täysin toteutunut päällepainatuksen mukaisesti, vaan Pännäisten kautta. {{Yk}} }}

{{Kuva|Vt8_Himanka_1960.jpg|Himangan seudun täydellinen uudelleenrakentaminen 1950-luvulla. {{Yk}} }}

{{Kuva|Vt8_Raahe_Liminka_1960.jpg|Raahen ja Limingan välinen oikaisu on kymmeniä kilometrejä pitkä. {{Yk}} }}

1980-luvun puoliväliin asti tien sujuvuutta hankaloitti reitti Porin,
Vaasan ja Kokkolan kaupunkien läpi. Ohitustie Porin keskustan
länsipuolelle valmistui vuonna 1986, Vaasan keskustan koillispuolelle (Yhdystie)
vuonna 1984 ja Kokkolan keskustan eteläpuolelle vuonna 1990.

{{Kuva|Vt8_Kokkola_1986.png|Kokkola 1986}}

{{Kartta|63.8352,23.1426|zoom=14|Kokkola}}

{{Kuva|Vt8_Vitikka_1960.jpg|Viitta noin vuodelta 1960. {{Vt|28}}, entinen {{Kt|85}} Kannuksen kautta Kajaaniin oli vasta tulossa, Kokkola oli ruotsiksi Gamlakarleby ja risteyskin sijaitsi Kokkolan sijaan Kaarlelassa}}

Kokkolan koillispuolella oli Ruotsalon kautta kulkeneen tien pahimpia mutkia oiottu 1950-luvulla. Siksi osuus jäi kiireellisyysjärjestyksessä häntäpäähän. Oikaisu Vitikan ja Marinkaisten välillä tehtiin 1970-luvulla samassa yhteydessä kuin kantatie 85 rakennettin valmiiksi Kälviän ja Kokkolan välillä.

{{Kuva|Vt8_Kokkola_1970.jpg|Vanhat tielinjat kasitiellä Ruotsalon kohdalla ja 85-tietä Peltokorven kautta Kälviälle. Kokkolan ohitustietä eikä lounaista sisääntuloa ei vielä ole. Suomen tiekartta 1970}}

Vaasan itäpuolinen ohitustie kulkee vain noin kahden kilometrin päässä kaupungin
keskustan itäpuolelta. Valtatien 8 numerointi kääntyy Koivurannan liittymässä vuonna 2014 valmistuneelle Mustasaaren suurimman taajaman Sepänkylän ohitustielle.

{{Kuva|Vt8_Vaasa_Koivuranta.png|Ohitustien ja Vaasan koillisen sisääntulon risteys}}

Oulun eteläistä valtatietä parannettiin useassa vaiheessa 1990- ja
2000-luvuilla: Ohikulkutie muutettiin moottoritieksi Kiviniemeen asti
lentoasemalle ja Hailuotoon johtavan tien 815 risteykseen ja siitä
etelään Kempeleeseen rakennettiin moottoriliikennetie.
Moottoriliikennetie muutettiin moottoritieksi ja sitä jatkettiin
Limingan Haaransiltaan valtateiden 4 ja 8 risteykseen asti. Tämä osuus
valmistui vuonna 2004.

Vuonna 2002 eurooppatie E8:n reittiä jatkettiin Keminmaalta Turkuun ja
koko valtatie 8 numeroitiin tuolloin myös E8:ksi.

Nelostien moottoritien valmistuttua Limingan Haaransillalle asti vuonna
2004 valtatien 8 numerointi muuttui päättymään tähän noin 25 kilometriä
Oulun eteläpuolella sijaitsevaan liikenneympyrään.